Työikäisten suomalaisten työelämänäkemykset 2021

Keskeiset tulokset

Sääntö-Suomi ja ay-liike koetaan työntekijän turvaksi

”Tunnen, että erilaiset säännökset, kuten esim. työehtosopimukset, turvaavat asemaani työpaikalla”

Yhteensä 80 prosenttia työikäisistä kokee, että heidän asemaansa työpaikalla turvaavat erilaiset säännökset. Väitteen kanssa on jokseenkin samaa mieltä 42 prosenttia ja täysin samaa mieltä 38 prosenttia. Täysin eri mieltä on 4 prosenttia vastanneista ja jokseenkin eri mieltä 10 prosenttia.

”Ammattiliittoja tarvitaan työelämän muutostilanteissa huolehtimaan palkansaajien työehdoista.”

Työelämän muutostilanteissa tarvitaan ammattiliitoja huolehtimaan palkansaajien työehdoista, arvelee 75 prosenttia vastanneista. 39 prosenttia on väitteestä täysin samaa mieltä ja 36 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Tarpeesta on kutakuinkin eri mieltä 11 prosenttia ja kokonaan eri mieltä 7 prosenttia vastanneista.

 ”Osa-aikatyön teettämiselle pitäisi lainsäädännöllä määritellä selkeät perusteet.”

Lainsäädäntö vaatii esimerkiksi määräaikaisille työsuhteille perusteet, mutta osa-aikaisille työsuhteille ei ole perusteita määritelty, vaan niiden teettäminen on vapaata.

72 prosenttia vastanneista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että selkeät perusteet pitäisi lainsäädäntöön luoda. Täysin samaa mieltä on 32 ja jokseenkin samaa mieltä 40 prosenttia vastanneista. Täysin eri mieltä on vain 4 prosenttia ja jokseenkin eri mieltä 14 prosenttia.

Työntekijöiden lakko-oikeuksilla ja työtaisteluilla laaja tuki

”Nykyisiä työntekijöiden lakko-oikeuksia voisi rajoittaa”

Nykyisiä lakko-oikeuksia ei rajoittaisi 61 prosenttia vastaajista ja 27 prosentin mielestä niitä voisi rajoittaa. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä on 8 prosenttia työikäisistä ja täysin eri mieltä taas on 30 prosenttia. Rajoittamista tukisi jokseenkin 19 prosenttia ja jokseenkin eri mieltä asiasta olisi 31 prosenttia. 13 prosenttia ei osaa sanoa.

Lakko-oikeuksien rajoittajien osuus on pienentynyt viime vuosina.

Kun pienipalkkaisten alojen työntekijät pyrkivät parantamaan työehtojaan/huolehtimaan asemastaan työelämässä, yhtenä keinona voi olla myös lakko. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaisi parhaiten suhtautumistasi sellaiseen tilanteeseen?

Pienipalkkaisten työntekijöiden lakko saa ainakin periaatteellista ymmärrystä 85 prosentilta työikäisistä.

22 prosenttia hyväksyisi lakon varauksetta. 49 prosenttia hyväksyisi sen, jos perusteet sille olisivat selkeät, ja 14 prosenttia hyväksyisi sen viimeisenä keinona, jos esimerkiksi neuvottelut ajautuvat umpikujaan.

6 prosenttia hyväksyisi lakon, jos se ei haittaisi omaa elämää, ja 5 prosenttia ei hyväksy lakkoa missään tilanteessa. Loput eivät osaa sanoa.

Työnantajille vastuuta osaamisen kehittämisestä ja kielikoulutuksesta

”Työnantajien pitäisi kantaa nykyistä suurempi vastuu työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä.”

Työnantajien vastuu työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä pitäisi työikäisten suomalaisten mielestä olla nykyistä suurempi. Yli puolet (52%) on väitteestä jokseenkin samaa mieltä. Kun osuuteen lisätään täysin samaa mieltä olevat, on väitettä tukevien osuus 80%. Vain 14 % vastaajista on täysin tai jokseenkin eri mieltä.

”Jos työnantaja palkkaa itselleen ulkomailta työvoimaa, niin sen pitäisi huolehtia maahan tuomiensa työntekijöiden kielikoulutuksesta.”

Vastuu ulkomailta palkatun työvoiman kielikoulutuksesta huolehtimisesta kuuluu palkkaavalle yrityksille, ajattelevat suomalaiset.

Väitettä tukee yhteensä 79 prosenttia suomalaisista, 42 prosenttia täysin ja 37 prosenttia jokseenkin. Jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa on 10 prosenttia ja 2 prosenttia vastanneista.

Viikonpäivillä on eroa 24/7-yhteiskunnassakin – tuki sunnuntaikorvaukselle

”On oikein, että sunnuntaina tehdystä työstä saa paremman korvauksen.”

Reilusti yli puolet (60%) työikäisistä pitää täysin oikeana sitä, sunnuntaina tehdystä työstä saa paremman korvauksen. Kun siihen lisää jokseenkin samaa mieltä olevien 25 prosentin osuuden, on sunnuntaityön korvauksella 85 prosentin tuki. Vain 12 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Työhön muuta elämää tukevia joustoja

Merkittävä enemmistö työikäisistä pitää oikeana, että työelämään luotaisiin nykyistä enemmän mahdollisuuksia joustoihin, joiden avulla ihminen voisi pitää huolta lähisukulaisista. Samoin toivotaan työelämän kehittämistä perheystävällisemmäksi.

”Minusta olisi oikein, että työelämässä olisi nykyistä enemmän joustomahdollisuuksia lähisukulaisista huolehtimiseksi.”

Joustomahdollisuuksien lisääminen lähisukulaisten huolehtimiseksi olisi oikeudenmukainen toimi, ajattelee 73 prosenttia työikäisistä. Joka neljäs on täysin samaa mieltä väitteen kanssa (24 %) ja joka toinen jokseenkin samaa mieltä (49 %). Eri mieltä olevien (14 %) ja asiaa tuntemattomien (13 %) osuudet ovat lähes yhtä suuret.

”Suomalaista työelämää pitäisi kehittää nykyistä perheystävällisemmäksi.”

Työelämän perheystävällisyydessä on puutteita siitä päätellen, että 73 prosenttia työikäisistä pitäisi hyvänä sen kehittämistä nykyistä ystävällisemmäksi. Joka viides (21 %) on täysin ja lähes joka toinen (47 %) on jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä on 16 ja täysin eri mieltä 3 prosenttia vastanneista. 13 prosenttia ei osaa sanoa.

2500 – 3000 euroa kuussa riittää elämiseen

Millainen bruttopalkkataso (palkka ennen veroja) kuukaudessa mielestäsi riittää elämiseen?

Vastanneista suurin osuus (31%) oli sitä mieltä, että 2501 – 3000 euroa/kk riittää elämiseen. PAMin tuoreen jäsenkyselyn mukaan jäsenten keskipalkka on 2082 e/kk. Osa-aikaisen keskipalkka on 1707 e/kk ja kokoaikaisen 2324 e/kk.

Alle 1000 euroa/kk      3%

1001 – 1500 euroa/kk  5%

1501 – 2000 euroa/kk  10%

2001 – 2500 euroa/kk  26%

2501 – 3000 euroa/kk  31%

3001 – 4000 euroa/kk  15%

Yli 4000 euroa/kk        4%

En osaa sanoa             6%

Kyselyyn haastateltiin 1.106 henkilöä. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa. Samassa yhteydessä toteutettiin PAMin 10.12. julkaisema vetovoimabarometri.

Tutustu ja lataa tulokset