Liite 4  Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat erityismääräykset

1 § Soveltamisala

Kansallisteatterin tuntipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän työehtosopimuksen seuraavia määräyksiä:

3 § Työsuhteen syntyminen
6 § Muut työsuhdetta koskevat säännöt
8 § Työvuoroluettelo
9 § Vuorokautiset lepoajat
10 § Viikoittaiset vapaapäivät
19 § Kuukausipalkan jakaja
20 § Palkanmaksu
21 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen
22 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
23 § Iltatyö ja -korvaus
24 § Yötyö ja -korvaus
26 § Sunnuntaityö ja lepoaikaa lyhentävä työ
50 § Opintovapaa
53 § Koulutustilaisuudet
56 § Jäsenmaksujen periminen
67 § Työrauhavelvoite
68 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
69 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen sekä

soveltuvin osin tämän sopimuksen palkkausta, lomauttamista ja työsuhteen päättymistä sekä matkakustannusten korvauksia koskevia säännöksiä.

2 § Tuntipalkan laskeminen

Tuntipalkka lasketaan tämän sopimuksen liitteen 1 nimikkeiden peruspalkasta ja mahdollisten henkilökohtaisten lisien mukaisesta palkasta jaettuna 19 §:n mukaisella tuntipalkan jakajalla.

3 § Sairaus- ja työtapaturma-ajan sekä äitiysvapaan palkka

Sairausajan, työtapaturma-ajan ja äitiysvapaan palkan laskemisessa noudatetaan tämän työehtosopimuksen VII luvun mukaisia kalenteriaikoja.

Palkka maksetaan näiden kalenteriaikojen puitteissa kuitenkin vain niiltä päiviltä, jotka sairauden aikana olisivat olleet työpäiviä.

Mikäli työaika eri työpäivinä ja työviikkoina vaihtelee, arvioidaan keskimääräinen työaika sairautta edeltävän 60 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiarvon mukaan.

4 § Työaika

Työvuoron pituus on vähintään 2,5 tuntia. Enimmäisviikkotyöaika on 38 ¼ tuntia.

Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 38 ¼ tuntia viikossa edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hyvissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylitä 48 tuntia. Tasoittumisjakso voi olla enintään neljän viikon pituinen.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan edellisestä poiketen pysyvästikin pidentää 9 tuntiin, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useampia päiviä ja että viikoittainen työaika enintään neljän viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 38 ¼ tunnin viikkotyöaikaan. Näin pidennettyä työaikaa sovellettaessa on siitä viimeistään edellisenä työssäolopäivänä sovittava työntekijän luottamusmiehen kanssa.

5 § Vuosiloma, vuosilomapalkka ja lomaraha

Vuosiloman pituus määräytyy tämän sopimuksen 33 §:n mukaisesti.

Tuntityöntekijöiden, joita koskee 14 päivän ansaintasääntö, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 11 §:n mukaisesti.

Tuntityöntekijöiden, joita koskee 35 tunnin ansaintasääntö, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijän oikeus vapaaseen sekä lomakorvaukseen määräytyvät
tämän sopimuksen 34 § ja 40 §:n mukaisesti.

Lomaraha määräytyy tämän sopimuksen 39 §:n mukaisesti.

6 § Arkipyhäkorvaus

Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvaus edellisen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainittuina päivinä työssä vai vapaana. Vapunpäivälle sattuvalta helatorstailta ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Kun työntekijän työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä muuttuu itsenäisyyspäivän johdosta ylimääräiseksi vapaapäiväksi, maksetaan 1. kohdan mukainen korvaus työntekijälle edellyttäen, että hänen työsuhteeseensa sisältyy vähintään kuusi tosiasiallista työpäivää ennen itsenäisyyspäivää, eikä hän ole ollut poissa itsenäisyyspäivää edeltävänä ja sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä mainitusta poiketen arki-pyhäkorvaus sen tuntimäärän mukaan, mikä ilman 1. kohdassa mainittua päivää olisi ollut hänen säännöllistä työaikaansa.

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on ollut arkipyhäkorvauspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä työstä poissa luvatta tai työnantajan luvalla palkatta kummankin edellä mainituista päivistä.