Avecran junapalveluhenkilökunnan työehtosopimus
Päivitetty: 27.04.2023
Avecran junapalveluhenkilökuntaa koskevassa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa on sovittu työnteon vähimmäisehdot. Esimerkiksi junatarjoilija saa sopimuksesta tiedon palkoista, työajoista ja lomista.
Palvelualojen ammattiliitto PAM neuvottelee junapalveluhenkilökunnan työehdoista Avecra Oy:tä edustavan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. Työehtosopimuksen alaisissa töissä työskentelee Suomessa noin 300 työntekijää sekä esimiestä.
Junapalveluhenkilökunnan työehtosopimusta noudatetaan Avecra Osakeyhtiön palveluksessa työskentelevien junapalveluhenkilökuntaan kuuluvien työaikalain alaisten työntekijöiden ja esimiesten työ- ja palkkaehtoihin.
Työehtosopimus on voimassa 1.4.2023-30.4.2025
Sisällysluettelo
(klikkaa otsikkoa, niin pääset kyseiseen kohtaan)
Mitä uutta edelliseen työehtosopimukseen verrattuna?
- työsopimuksessa sovitun työajan päivittäminen
- jälkilaskut
- aputyöntekijöitä koskeva kokeilu
- perhevapaat
- työehtosopimuksen kehittämistyöryhmä
Mitä uutta edelliseen työehtosopimukseen verrattuna?
Palkat
Työehtosopimuksessa on sovittuna kaksi erillistä palkankorotuksen ajankohtaa vuodelle 2023 ja 2024.
Vuosi 2023
-
Toukokuun säännönmukaisen palkanmaksun yhteydessä kokoaikatyöntekijälle maksetaan kertaerä 100 euroa. Osa-aikaiselle kertaerä maksetaan työsopimustuntien suhteessa.
-
Palkkoja korotetaan 1.7.2023 lukien 4,5 % suuruisella yleiskorotuksella.
- Olosuhdelisiä ja pääluottamusmiehelle maksettavaa korvausta korotetaan 1.7.2023 alkaen 6 %.
Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2022 ja on edelleen voimassa kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on maksuajankohtana lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla.
Palkat 1.7.2023 ja 1.7.2024 alkaen
Vuosi 2024
-
Toukokuun säännönmukaisen palkanmaksun yhteydessä kokoaikatyöntekijälle maksetaan kertaerä 100 euroa. Osa-aikaiselle kertaerä maksetaan työsopimustuntien suhteessa.
-
Palkkoja korotetaan 1.7.2024 lukien 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
- Matkarahaa korotetaan 1.1.2024 lukien kolmella sentillä.
Lepo- ja taukomääräykset
Katkovapaat
Työehtosopimuksella lisätään työntekijälle kertyviä palkallisia katkovapaita kääntymisasemalla toteutuneiden palkattomien katkojen ajalta. Jatkossa työntekijä ansaitsee palkattomista katkotunneista niin kutsuttuja katkovapaita enintään 4 kappaletta kalenterivuodessa (aiemmin 3 kpl).
Lisättiin myös kirjaus siitä, että esihenkilö on velvollinen järjestämään työaikansa työehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten mukaiseksi, jollei työnantaja muuta edellytä. Esihenkilö ei saa lähtökohtaisesti tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta. Esihenkilö saa kuitenkin tehdä ylityötä, jos liiketoiminnallinen syy sitä edellyttää. Ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnantajalle heti kun se on mahdollista.
Muut keskeiset muutokset ja sovitut asiat:
Työsopimuksessa sovitun työajan päivittäminen
Työehtosopimukseen on aiemmin kirjattu, että "toteutuneen keskimääräisen työajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi, tulee työaika sopia toteutunutta työaikaa vastaavaksi". Tähän kirjaukseen lisättiin, että painavasta työvoiman tarpeen vähentymisestä aiheutuvasta syystä sopimisesta voidaan poiketa. Asia tulee käydä läpi työntekijän kanssa tarkastelun yhteydessä ja tiedottaa siitä pääluottamusmiehelle.
Jälkilaskut
Lisättiin kirjaus, että jälkilaskutusta ei tule vaatia, jos työntekijän mukana on ollut harjoittelija / perehdytettävä, ellei laskutukselle ole perusteltua syytä.
Aputyöntekijöitä koskeva kokeilu
Sopimuskauden aikana työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia enintään sopimuskauden kestävästä määräaikaisesta kokeilusta, jossa työnantaja voi palkata aputyöntekijöitä junassa tehtäviin avustaviin työtehtäviin aputyöntekijän palkalla. Aputyöntekijän palkka on vähintään 85 % junapalveluhenkilökunnan (1. pr) mukaisesta taulukkopalkasta.
Perhevapaat
Perhevapaita koskeva muutos tulee voimaan 1.1.2024.
Työehtosopimuksen kehittämistyöryhmä
Sovittiin, että liitot perustavat työryhmän selvittämään ristiin työskentelyn kehittämistä ja palkkausjärjestelmän uudistamista. Samalla työryhmä tarkastelee työaikajärjestelmien sekä lepo- ja vapaapäivämääräysten toimivuutta ja kehitystarpeita.