Erimielisyysmuistio (Ratkaisukoulu 5)

Erimielisyysmuistio laaditaan työehtosopimuksen tulkintaan liittyvästä asiasta. Siinä kuvataan, mistä ollaan eri mieltä ja miksi. Tässä dokumentissa on yksilöitävä työpaikalla ilmenneen erimielisyyden kohde sekä mahdollisimman tarkkaan työtekijä- ja työnantajapuolen perustelut kannoilleen. Se tehdään, jos työpaikalla ei ratkaisua ole löydetty ja erimielisyys siirtyy liittojen kesken sovittavaksi.

Tämä artikkeli on osa 6-osaisesta Ratkaisukoulusta. Muut osat löydät itsenäisistä wiki-artikkeleista oheisten linkkien takaa

OSA 1: Työpaikan erimielisyyksien ratkaisu.
Luottamusmiehen tehtävä ja rooli
OSA 2: Neuvottelujärjestys
Jos työpaikalla tai työsuhteessa syntyy ongelmia, niistä neuvotellaan. Mutta kuka neuvottelee ja kenen kanssa? Sitä varten on sovittu neuvottelujärjestys.
OSA 3: Erimielisyyksistä neuvottelu työpaikalla
Kun työpaikalla syntyy erimielisyys, siihen on pyrittävä löytämään ratkaisu työpaikalla. Miten kiista saadaan päätökseen työpaikalla? Siinä tarvitaan neuvottelutaitoja.
OSA 4: Työyhteisösovittelu
Ihmisten välisten riitojen ratkaisussa olisi hyvä päästä kiinni taustalla oleviin erimielisyyksiin. Miten se onnistuu? Työyhteisösovittelu voi tarjota avun.
OSA 5: Erimielisyysmuistio (tämä)
Kun työpaikalla ei työehtosopimuksen tulkinnasta synny yhteisymmärrystä ja asia siirretään liittojen ratkaistavaksi, kirjataan erimielisyydet ylös muistioon. Miten se tehdään?
OSA 6: Ratkaisu oikeusteitse
Suurin osa liiton hoidettavaksi tulevista riitaisuuksista ratkaistaan neuvottelemalla. Joskus riitaa on kuitenkin lähdettävä ratkoamaan oikeuteen. Mitä silloin tapahtuu?

Erimielisyysmuistio - miten ja miksi?

Tämän artikkelin sisältö:

Milloin erimielisyysmuistio laaditaan?

Miksi erimielisuusmuistio laaditaan?

Mikä on liiton rooli?

ERIMIELISYYSMUISTION TÄYTTÖOHJEET

Erimielisyysmuistio laaditaan työehtosopimuksen tulkintaan liittyvästä asiasta. Jos kyse on lainsäädännön tulkinnasta (esim. irtisanominen, lomautus tai muu sellainen asia, josta ei ole määräyksiä alan työehtosopimuksessa), on silloinkin hyvä kirjata samat asiat. Erimielisyysmuistiolla tarkoitetaan tässä kuitenkin työehtosopimusten neuvottelujärjestykseen liittyvää muistiota.

Erimielisyysmuistiomenettely koskee vain järjestäytyneitä osapuolia. Muistion laatii luottamusmies, joka voi edustaa vain PAMiin kuuluvaa työntekijää, ja työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen tarkoittaman erimielisyyden toisena osapuolena voi olla vain työnantajaliittoon kuuluva työnantaja.

Takaisin

Milloin erimielisyysmuistio laaditaan?

Joskus luottamusmiehet ottavat ennen neuvottelua yhteyttä PAMiin kysyen miten erimielisyysmuistio laaditaan. Tämä on väärä kysymys: Neuvottelujen tavoitteena ei koskaan ole erimielisyysmuistio, vaan sopimus, jolla asia ratkaistaan.
Luottamusmies saa toki neuvoja erimielisyysmuistion laatimiseen, mutta vasta sitten, kun on selvää, että asian ratkaiseminen työpaikkatasolla ei enää ole mahdollista.

Takaisin

Miksi erimielisuusmuistio laaditaan?

Kun sopimusta ei synny, siirretään tulkinta-asia pois työpaikalta. Kumpikin osapuoli toimittaa muistion liitteineen omalle liitolleen. Tämän jälkeen liitot neuvottelevat muistion yksilöimästä asiasta. Mikäli tällöinkin jäädään asiassa erimieliseksi, voidaan nostaa kanne Työtuomioistuimessa.

Työehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat käsittelee viime vaiheessa Työtuomioistuin. Se on erityistuomioistuin, jonka tuomioon ei voi hakea muutosta. Sen ratkaisut ovat siis lopullisia ja ne voi panna heti täytäntöön. Työtuomioistuin ei ota tutkittavakseen erimielisyyttä, jota ei ole neuvoteltu työpaikalla. Tämän todentamiseen tarvitaan työpaikkatasolla laadittu erimielisyysmuistio.

Työtuomioistuin on ”liittojen tuomioistuin” eli asia voidaan käsitellä siellä voi vain silloin, kun sekä työntekijä että työnantaja kuuluvat omaan liittonsa.

Takaisin

Mikä on liiton rooli?

Liitot tukevat erimielisyyksien selvittelyä jo siinä vaiheessa, kun niistä neuvotellaan työpaikalla. Jos kannat ovat hyvin periaatteellisia ja myös liitot näkevät erimielisyydessä tarvetta laajemmalle selvittelylle, voi asialle olla eduksikin, että se siirretään eteenpäin.Tässä tilanteessa luonnollisesti erimielisyysmuistion laadintaan saa apua ja ohjeita aluetoimistolta.

Mahdollisimman hyvin laadittu muistio sisältää kaikki olennaiset tiedot ja edesauttaa liittojen käsittelyä. Parhaassa tapauksessa asian käsittely ei vaadi enää lisäselvitysten tekemistä. Liiton rooli on tässä vaiheessa keskeinen, koska työehtosopimuksen määräyksiä voi ja saa tulkita vain sen sopineet osapuolet. Liittojen välisessä neuvottelussa pyritään löytämään yhteinen tulkinta tai muu ratkaisu.

Mikäli sopimusta ei synny, laaditaan tästäkin neuvottelusta muistio, joka on edellytyksenä sille, että asia voidaan viedä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Liitto luonnollisesti auttaa myös siinä tilanteessa, että kyseessä ei ole työehtosopimuksen määräykseen liittyvä erimielisyys tai osapuolena on järjestäytymätön työnantaja. Tällöin asia etenee yleiseen alioikeuteen.

Oikeusteitse haettavan ratkaisun yksityiskohtia käsitellään seuraavan ratkaisukoulun osassa. Työpaikkatason erimielisyysmuistiossa ei muutoin ole ehdottomia muotosäännöksiä – siinä ei esim. tarvitse olla kaikkia juridisia perusteluita. Oleellista on, että siitä ilmenevät erimielisyyden kohde, tapahtumien kulku sekä käydyistä neuvotteluissa ilmenneet seikat.

Työehtosopimuksissa on malli ja ohjeet muistion laatimiseen. Siihen luottamusmies saa luonnollisesti apua aluetoimistosta, mutta vasta, kun työpaikalla on käyty asiasta riittävän laajat ja huolelliset neuvottelut.

Takaisin

ERIMIELISYYSMUISTION TÄYTTÖOHJEET


ERIMIELISYYDEN AIHE
Aihe ilmaistaan lyhyesti otsikolla, esimerkiksi ”sairauspoissaolon palkallisuus”, ”oikeus työaikalisään” jne. Tässä yhteydessä voidaan esittää myös se työehtosopimuksen kohta, josta ollaan erimielisiä.

YHTEISESTI TODETTU TAPAHTUMIEN KULKU
Tähän kirjataan ne riidattomat asiat, jotka ovat erimielisyyden taustalla. Esimerkiksi sairasajan palkkariidassa kirjataan päivämäärät, jolloin työntekijä on ollut poissa töistä ja lääkärintodistuksen diagnoosi.

OSAPUOLTEN KANNAT YKSITYISKOHTAISINE PERUSTELUINEEN
Työntekijän tulee esittää oma yksilöity vaatimuksensa ja perustelut sille. Samoin työnantajan tulee esittää omat perustelunsa miksi työntekijän vaatimus olisi perusteeton.

PÄIVÄYS, SEKÄ TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN EDUSTAJIEN (NEUVOTTELIJOIDEN) ALLEKIRJOITUKSET
Tähän yhteyteen tulee kirjata myös yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite).

LIITTEET
Liitteiksi voidaan ottaa mukaan esim. lääkärintodistuksia tai muita dokumentteja.

Takaisin

Juha Ojala, neuvontapäällikkö

Uusimmat

Suosituimmat