Muokattu: 23.08.2018 - 15:58

Avainsanat: Työelämä, Työehdot, Koulutus, Luottamusmies, Työsuojeluvaltuutettu

Neuvottelujärjestys (Ratkaisukoulu 2)

Jos työpaikalla tai työsuhteessa syntyy ongelmia, niistä neuvotellaan. Mutta kuka neuvottelee ja kenen kanssa? Sitä varten on sovittu neuvottelujärjestys. Neuvottelujärjestys tarkoittaa sovittua tapaa hoitaa työelämän ongelmatilanteet. Käytännössä ensimmäiseksi asia yritetään ratkaista työpaikalla. Sitten PAMin ja työnantajaliiton välillä. Lopulta asia voi päätyä työtuomioistuimeen.

Tämä artikkeli on osa 6-osaisesta Ratkaisukoulusta. Muut osat löydät itsenäisistä wiki-artikkeleista oheisten linkkien takaa.

OSA 1: Työpaikan erimielisyyksien ratkaiseminen. Luottamusmiehen tehtävä ja rooli.
OSA 2: Neuvottelujärjestys (tämä)
OSA 3: Erimielisyyksistä neuvottelu työpaikalla
OSA 4: Työyhteisösovittelu
OSA 5: Erimielisyysmuistio
OSA 6: Ratkaisu oikeusteitse

Erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla

Sisältö

Millainen on neuvottelujärjestys

Neuvottelut työpaikalla

Liittojen väliset neuvottelut

Tuomioistuinkäsittely

Sanasto

Neuvottelujärjestys tarkoittaa sovittua tapaa hoitaa työelämän ongelmatilanteet. Keskusjärjestöjen välisissä sopimuksissa on määräyksiä neuvottelujärjestyksestä, ja alakohtaiset työehtosopimukset täydentävät niitä.

Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet voivat liittyä esimerkiksi työaikaan, sairausajan palkkaan tai muuhun työehtosopimuksen määräykseen. Erimielisyys voi koskea myös irtisanomista, lomautusta tai muuta lainsäädännössä säädettyä oikeutta.

Jos erimielisyys koskee työehtosopimusmääräyksen tulkintaa, se ratkaistaan viime kädessä työtuomioistuimessa. Jos kyseessä on lainsäädäntöön liittyvä oikeus, se voidaan viedä käräjäoikeuteen.

Neuvottelujärjestystä on noudatettava erityisesti työehtosopimusta koskevassa erimielisyydessä. Ellei sitä ole tehty, työtuomioistuin ei edes ota kannetta tutkittavakseen. Neuvottelujärjestystä noudatetaan kuitenkin kaikissa työelämän riitatilanteissa, koska sen ensisijainen tavoite on kaikissa riidoissa sama: asian ratkaiseminen osapuolten kesken ja mahdollisimman nopeasti.

Alkuun

Millainen on neuvottelujärjestys?

Neuvottelujärjestys etenee seuraavasti:

1.

työntekijä

esimies

2.

luottamusmies ja työntekijä

 työnantaja

3.

ammattiliitto

työnantajaliitto

4. työtuomioistuin  

Alkuun

Neuvottelut työpaikalla


Lähtökohta työpaikkojen erimielisyyksien ratkomisessa pitäisi aina olla, että ne saataisiin selvitettyä työpaikalla. Mitä paremmat neuvotteluvälit luottamusmiehellä ja työnantajalla on, sen helpommin asia yleensä ratkeaa. Siksi on hyvä, että luottamusmies kehittäisi yhteistyötä työnantajan kanssa.

1. Ensimmäinen askel on se, että työntekijä ottaa yhteyttä omaan esimieheensä. Ennen sitä työntekijä voi pyytää luottamusmiehen kantaa ja neuvoa asiaan.

Jos asia ei ratkea ja työntekijä ja työnantaja eivät pääse yhteisymmärrykseen tai jos työntekijä ei saa vastausta esimieheltään, liiton jäsen saa neuvotteluapua luottamusmieheltä.
Jos työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, työntekijä voi ottaa yhteyttä PAMin aluetoimistoon.

2. Jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse yhteisymmärrykseen, luottamusmies tulee mukaan asian selvittelyyn.

Erimielisyyksien selvittelyssä on tärkeää, että osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, mistä ollaan erimielisiä. Tämän jälkeen voidaan kuulla molempien perustelut näkemyksilleen, edetä neuvottelujärjestyksen mukaisesti ja yrittää löytää asiaan ratkaisu.
Jos neuvottelut yrityksistä huolimatta epäonnistuvat, kiistasta voidaan laatia erimielisyysmuistio, joka toimitetaan liittoon. Muistioon kirjataan erimielisyyden kohteena oleva asia ja kummankin osapuolen perustellut kannat.

Erimielisyysmuistion tekeminen kaydään tarkemmin läpi ratkaisukoulun osassa 5.
Neuvottelujen tavoite ei koskaan ole erimielisyysmuistio, vaan sopimus, jolla kiista saadaan ratkaistua. Juuri työpaikan osapuolilla, eli työntekijällä ja työnantajan edustajalla, on paras tieto ja asiantuntemus omassa asiassaan. Siksi riidan siirtäminen liittoon ei ole paras ratkaisu. Kun riidat pitkistyvät, ne myös mutkistuvat. Joskus erimielisyyden ajaminen loppuun asti on kuitenkin välttämatöntä.

Alkuun

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos erimielisyydessä on kyse työehtosopimuksen määrayksen tulkinnasta, neuvottelut aloitetaan aina liittojen välillä. Tämä ja työpaikkatason neuvottelut ovat ehdoton edellytys sille, että asiassa voidaan tarvittaessa nostaa kanne työtuomioistuimessa.

Jos kyse on lainsäädäntöön liittyvästä riidasta, esimerkiksi irtisanomisesta, käytantö vaihtelee hieman eri työnantajaliittojen välillä. Kaikki työnantajaliitot eivät neuvottele tallaisista kiistoista, koska ne eivät perustu työehtosopimukseen. Yleensä kuitenkin pyritään naissakin tapauksissa vielä neuvottelemaan työnantajaliiton tai työnantajan kanssa. Viime kädessä tallainen asia voidaan viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Jos riitaa ei saada ratkaistua myöskään liittojen välisessä neuvottelussa, siitä laaditaan liittojen välinen erimielisyysmuistio.

Alkuun

4. Tuomioistuinkäsittely

Asian käsittely tuomioistuimessa ei varsinaisesti ole enää osa neuvottelujärjestystä. Talloin neuvottelut ovat kaikilla tasoilla epäonnistuneet, kun ratkaisua joudutaan hakemaan tuomioistuimen paatoksella.
Tällaisessa tilanteessa erimielisyyden päättää joku muu taho kuin riidan osapuolet, ja tämä ei koskaan ole hyvä tapa ratkaista työelämän ongelmatapauksia. Toki vielä silloinkin on mahdollista sopia kiista osapuolten kesken. mutta käytännössä se on usein jo liian myöhäistä.
Ratkaisukoulun viimeisessä eli 6. osassa perehdytään tarkemmin vaihtoehtoon, jossa riita ratkaistaan oikeusteitse.

Alkuun

Sanasto

Erimielisyysmuistio
Dokumentti, jossa on yksilöity erimielisyyden kohde sekä kummankin osapuolen perustelut. Jos asia jää erimieliseksi, muistio on laadittava sekä työpaikkatason että liittojen välisistä neuvotteluista.

Työtuomioistuin
Erityistuomioistuin, joka käsittelee mm. työehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat. Työtuomioistuimen tuomioon ei voi hakea muutosta, eli ne ovat lopullisia ja heti täytäntöön pantavissa.

Käräjäoikeus
Tuomioistuin, joka toimii yleisenä alioikeutena ja joka käsittelee ensimmäisenä asteena riita- ja rikosasioita. Käräjäoikeuden tuomiosta voi edelleen valittaa hovioikeuteen ja sen tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Alkuun

Juha Ojala, neuvontapäällikkö

Uusimmat

Suosituimmat