Muokattu: 20.03.2019 - 09:32

Avainsanat: Osa-aikatyö

Töissä, mutta köyhä – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla (selvitys)

Yhteiskunta käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa euroa palkkatyököyhien riittämättömien ansiotulojen kompensaatioon, käy ilmi VM Niina Tannerin PAMin tilauksesta tekemässä selvityksessä (2019).

“Töissä, mutta köyhä – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla” raportissa tavoitteena on laskea kokeille, tarjoilijoille ja siivoojille palkan jatkeeksi maksettujen sosiaalisten tulonsiirtojen vuotuiset kokonaiskustannukset. Yksityisillä palvelualoilla työskentelevien tarvetta turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin verrataan myös kaikilla toimialoilla työskentelevien tilanteeseen.

Raportti on jatkoa Niina Tannerin ja PAM ry:n välisenä toimeksiantona toteutetulle selvitystyölle (10/2016–3/2017) sekä aiheesta maaliskuussa 2017 julkaistulle raportille “Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle” – Palkkatyököyhyyden taloudelliset kustannukset veronmaksajille. Selvityksen tavoitteena oli tuolloin tuottaa tietoa siitä, missä määrin vähittäiskaupan alan myyjille kompensoidaan vaillinaisia palkkatulojaan sosiaalisilla tulonsiirroilla. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä keskustelunavaus palkkatyököyhyydestä. Vaikka julkinen keskustelu matalan palkan ja sosiaaliturvan yhdistämisestä olikin jo tuolloin varsin vilkasta, oli aihetta selvitetty Suomessa verrattain vähän.

Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä korostaa sitä perustavanlaatuista roolia, joka sosiaalisilla tulonsiirroilla on ollut inhimillisen köyhyyden ja kurjuuden vähentämisessä. Tämän tulee jatkossakin olla hyvinvointivaltion tärkein tehtävä. Se ei kuitenkaan poista tarvetta tarkastella kriittisesti niitä käytäntöjä, jotka voivat johtaa palkanmaksutaakan vyöryttämiseen veronmaksajien hartioille, kun yritys ei tarjoa työntekijöilleen työsuhdetta, josta saatava palkka riittäisi elämiseen.

Selvityksen keskeiset tulokset

Työssäkäyvien köyhyysriskit kasautuvat monella mittapuulla palvelualojen työntekijöille.

  • Työssäkäyvien köyhyyteen liitettyjä ja yksityisillä palvelualoilla korostuvia tekijöitä ovat esimerkiksi työsuhteen tyyppiin liittyvät tekijät (osa-aikaisuus, nollatuntisopimukset) sekä erilaiset työntekijään liittyvät tekijät (ikä, koulutus, sukupuoli, taustamaa).
  • Tasapainottelu työn ja työttömyyden välimaastossa on palvelualoilla räjähdysmäisessä kasvussa. Kun vuonna 2011 palvelualojen työttömyyskassan työttömyysetuuden saajista 19,9 % sai päivärahan soviteltuna, vuonna 2018 vastaava osuus oli jo 38,2 %.
  • TE-hallinnon sivuilla 4.3.2019 ilmoitetuista kaikista avoimista työpaikoista jopa 63 %, siivoojien työpaikoista 82 % ja ravintolatyöntekijöiden työpaikoista 71 % oli laadultaan heikkoa tai toimeentulon epävarmuutta lisäävää (osa-aikatyö, vuokratyö, määräaikainen työ, provisiopalkatut, yrittäjä, oppisopimus).

Palkkatyököyhyys liittyy tarpeeseen kompensoida elämiseen riittämättömiä tuloja sosiaalisilla tulonsiirroilla. Tarve korostuu siivous- ja ravintola-aloilla.

  • Yhteiskunta käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa euroa palkkatyököyhien riittämättömien ansiotulojen kompensaatioon.
  • Tarjoilijoille ja kokeille maksetut sosiaaliset tulonsiirrot muodostivat karkeasti arvioiden noin 8 % (40 milj. e) ja siivoojille maksetut tulonsiirrot noin 4 % (20 milj. e) palkkatyököyhyyden yhteiskunnallisesta kokonaishintalapusta (500 milj. e).
  • Tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin on korostunut siivous- ja ravintolaaloilla.Tilastokeskuksen aineistoon rajautuneet siivoojat joutuivat turvautumaan 3,89 kertaa todennäköisemmin soviteltuun perusturvaan, 2,62 kertaa todennäköisemmin soviteltuun ansioturvaan, 3,62 kertaa useammin yleiseen asumistukeen ja 3,51 kertaa useammin toimeentulotukeen kuin keskivertopalkansaajat.
  • Ravintola-alalla työskentelevillä tarjoilijoilla ja kokeilla oli puolestaan Tilastokeskuksen aineistossa 3,32 kertaa suurempi todennäköisyys joutua kompensoimaan palkkaansa sovitellulla peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella kaikkiin toimialoihin nähden. Soviteltuun ansioturvaan he turvautuivat keskimäärin 2,27 kertaa, yleiseen asumistukeen 2,74 kertaa ja toimeentulotukeen 2,68 kertaa useammin kuin kaikkien alojen työntekijät.

Koko raportti pdf-muodossa

Raportin sisällysluettelo

1. JOHDANTO
2. SILPPUTYÖ YKSITYISILLÄ PALVELUALOILLA
2.1 Työssäkäyvien köyhyyden riskitekijät korostuvat siivous- ja ravintola-aloilla
2.2 Silpputyö avoinna olevien työpaikkojen valossa
2.3 Yhä useampi palvelualan työntekijä tasapainottelee työn ja työttömyyden välimaastossa

3. TYÖSSÄKÄYVIEN KÖYHYYS JA SOSIAALISET TULONSIIRROT
3.1 Palkkatyököyhyyden yhteiskunnallinen hintalappu noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2017
3.2 Arvio siivoojille, tarjoilijoille ja kokeille palkan jatkeeksi maksetuista sosiaalisista tulonsiirroista
3.3 Tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin on siivous- ja ravintola-aloilla korostunut
3.4 Palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen lisää käsittelyviiveitä ja vaikeuttaa toimeentuloa

4. TUETUN TYÖN LIEVEILMIÖITÄ
5. AKTIIVIMALLI - SILPPUTYÖTÄ SANKTIOIDEN UHALLA
6. YHTEENVETO
7. POHDINTA
8. LÄHTEET
9. LIITTEET

Töissä, mutta köyhä – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla (selvitys)

Uusimmat

Suosituimmat