Etusivu » Työelämäopas » Työsuhde » Yhteistoiminta ja muutosneuvottelut Viimeksi päivitetty: 27.06.2025 Yhteistoiminta ja lain velvoittamat muutosneuvottelut Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä menettelyä työpaikalla, jota säätelee yhteistoimintalaki. Työsuhde Työsuhteen perusasiat Työsopimus Palkka ja lomaraha Työaika Lomat ja vapaat Sairastuminen Nuorten työntekijöiden palkat Perehdytys Alle 18-vuotiaan työehdot Yhteistoiminta ja muutosneuvottelut Lomautus Irtisanominen Työsuhteen päättyminen Yhteistoimintalaki Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö kunnioittavat toiminnassaan toistensa oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja. Lisäksi lain tarkoituksena on, että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitetään jatkuvaluonteisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia parannetaan. Työpaikat sopivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut) Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää). Jatkuva vuoropuhelu Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi. Jotta jatkuva vuoropuhelu voi onnistua, henkilöstön on saatava riittävät ja oikea-aikaiset tiedot yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Työpaikalla tulee käydä säännönmukaisesti keskustelua mm. seuraavista aiheista: yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymät ja taloudellisesta tilanne työpaikalla sovellettavista säännöt, käytännöt ja toimintaperiaatteet työvoiman käyttötavat sekä henkilöstön rakenne henkilöstön osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Muutosneuvottelut Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään muutosneuvotteluja. Työnantaja on velvollinen käymään muutosneuvottelut (aiemmin yt-neuvottelut), kun se harkitsee yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Lisäksi muutosneuvottelut on käytävä, kun se harkitsee olennaisia muutoksia työntekijöiden työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä, työtilojen järjestelyissä tai säännöllisen työajan järjestelyissä, jotka johtuvat: yrityksen tai yhteisön tai niiden jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle taikka niiden toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta kone- tai laitehankinnoista taikka uuden teknologian käyttöönotosta työn organisointiin tai järjestelyihin tehtävistä muutoksista palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksista ulkopuolisen työvoiman käyttöönotosta tai siinä tehtävistä muutoksista muista 1—5 kohdassa tarkoitettuihin rinnastuvista muutoksista. Työntekijöitä edustaa muutosneuvotteluissa luottamusmies. Jos neuvotteluvelvollisuus on laiminlyöty ja muutoksesta seuraa työsopimuksen irtisanominen, lomautus, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen, voidaan työnantaja velvoittaa suorittamaan irtisanotulle työntekijälle hyvitys. Viimekädessä asian virheellinen menettely ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä. Yhteistoimintavelvollisuuksia laiminlyönyt työnantaja tai sen edustaja voidaan tuomita myös sakkorangaistukseen. Takaisinottovelvollisuus Takaisinottovelvollisuus on työsopimuslaissa määritetty työnantajan velvollisuus. Se pätee niissä tilanteissa, kun työntekijä on aiemmin irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Mikäli työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä on tehnyt, on näitä töitä tarjottava ensin irtisanotulle työntekijälle. Työntekijällä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ottaa tarjottua työtä vastaan vaan voi halutessaan myös kieltäytyä. Takaisinottovelvollisuus on voimassa neljän kuukauden ajan työntekijän irtisanomisajan päättymisestä. Jos irtisanotun työntekijän työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden määräaika lasketaan aina siis irtisanomisajan päättymisestä, eikä irtisanomisen toimittamisesta. Näin myös siinä tilanteessa, että työntekijä on irtisanomisaikana vapautettu työntekovelvollisuudesta. Aloilla, joilla työehtosopimuksen osana noudatetaan irtisanomissuojasopimusta (TT-SAK 2001) takaisinottovelvollisuus on edelleen 9 kuukautta. (esim. vartijat). Takaisinottovelvollisuuden täyttämiseksi ei riitä, että työnantaja laittaa lehteen ilmoituksen työpaikasta. Irtisanotulla työntekijällä ei ole velvollisuutta hakea tätä paikkaa, vaan sitä on hänelle nimenomaisesti tarjottava. Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönyt työnantaja joutuu korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon. Lue myös Yhteistoimintalaki Yhteistoiminta-asiamies Mitä pidit tästä sisällöstä? Reaktio(Pakollinen) Tämä oli hyödyllinen Pidin kovasti tästä sisällöstä En ymmärtänyt Ei ollut hyödyllinen Kommentti (valinnainen)CAPTCHACommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
