Yhteistoiminta työpaikoilla

Yhteistoimintaa säätelee työpaikalla yhteistoimintalaki.

Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä menettelyä. Lain tarkoituksena on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut. Lisäksi lain tarkoituksena on, että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitetään jatkuvaluonteisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia parannetaan.

Jotta tämä voisi onnistua, henkilöstölle olisi saatava riittävät ja oikea-aikaiset tiedot yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Usein ajatellaan, että yhteistoiminta- eli yt-neuvottelut koskevat vain irtisanomisia, mutta lain mukaan näin ei ole, vaan lähtökohtaisesti työpaikalla tulee käydä vuoropuhelua, johon työnantajalla on velvollisuus.

Vuoropuhelun kohteista tulee käydä säännönmukaisesti keskustelua mm:

• yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta
• työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaatteista
• työvoiman käyttötavoista sekä henkilöstön rakenteesta
• henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä
• työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä siltä osin kuin asiaa ei käsitellä muun lainsäädännön nojalla

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin.

Yhteistoimintalaki velvoittaa käymään muutosneuvotteluja

Yhteistoimintalaki asettaa työnantajalle neuvotteluvelvoitteen muun muassa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvissa irtisanomistilanteissa. Ennen kuin työnantaja päättää yhteistoimintaneuvottelua edellyttävistä asioista, hänen on neuvoteltava työntekijöiden kanssa. Joissakin asioissa riittää pelkkä tiedottaminen työntekijöille.

Yhteistoimintalain tarkoituksena on parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskeviin asioihin, vaikka lopullinen päätösvalta olisikin työnantajalla. Neuvotteluissa käydään läpi työnantajan esittämien muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

Mikäli neuvotteluvelvollisuus on laiminlyöty ja muutoksesta seuraa työsopimuksen irtisanominen, lomautus, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen, voidaan työnantaja velvoittaa suorittamaan irtisanotulle työntekijälle hyvitys.

Mikäli syntyy vaikutelma, että on tapahtunut laiminlyöntiä neuvotteluvelvollisuuden ja neuvottelujen toteutumisen osalta, on syytä ottaa yhteyttä ammattiliittoon ja selvittää näin menettelytapojen virheellisyyttä. Viimekädessä asian virheellinen menettely ratkaistaan tuomioistuinkäsittelyssä.

Yhteistoimintavelvollisuuksia laiminlyönyt työnantaja tai sen edustaja voidaan tuomita myös sakkorangaistukseen.

Lisää tietoa

Yhteistoimintaopas

Yhteistoimintalaki

Yhteistoiminta-asiamies