Etusivu » Yhteiskunnassa » PAM vaikuttaa yhteiskuntaan » Samapalkkaisuus Samapalkkaisuus Oikeudenmukainen palkkaus on kaikkien etu. Perusteettomat palkkaerot pitää poistaa. Työntekijöille kuuluu maksaa sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. PAM vaikuttaa yhteiskuntaan Samapalkkaisuus Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työpaikka Työympäristö ja työsuojelu Hyvinvoiva työntekijä Työmarkkinat ja sopimisen mallit Elinkeino- ja talouspolitiikka Koulutus ja osaamisen kehittäminen Työllisyys ja työllistyminen Sosiaaliturva Julkiset palvelut Vaikuttajatapaamiset Lausunnot Tavoitteemme Saman arvoisista töistä maksetaan sama palkka Perusteettomat palkkaerot pitää poistaa. Työntekijälle kuuluu maksaa sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Samapalkkaohjelmia on tehty Suomessa jo 16 vuotta. Ensimmäiset samapalkkaaohjelmat tehtiin TUPO-aikana, jolloin voitiin sopia nais- ja matalapalkkaeristä. Kun työnantajat lopettivat tupojen tekemisen, on ollut vaikea sopia tehokkaista palkkaeroon vaikuttavista toimenpiteistä. Yleissitovat valtakunnalliset työehtosopimukset turvaavat parhaiten kaikkien vähimmäispalkkatason eivätkä niiden määräykset voi lähtökohtaisesti syrjiä. Kansallisen tulorekisterin monipuolisempi käyttö Samapalkkaisuuden edistämisessä työehtosopimusosapuolien pitäisi nytkin olla aktiivisia ja samapalkkaisuuteen pitää vaikuttaa myös työpaikoilla. Vuonna 2021 naisten ja miesten kokoaikaisen säännöllisen työajan keskikuukausiansion ero oli kuitenkin 15,7 prosenttia. Euroopan 28 maan joukossa vain kuudessa on Suomea suurempi palkkaero. Tilastokeskuksen ansiotasotilastot huomioivat vertailussa vain kokoaikaiset työntekijät. Jos tarkastelussa huomioitaisiin myös osa-aikaiset työntekijät, nähtäisiin naisten ja miesten todellinen palkkaero. Kansallisen tulorekisterin käyttöönotto 2019 antaa mahdollisuuden nykyistä monipuolisempaan tilastointiin. Sen hyödyntämistä tulee lisätä, jotta saadaan nykyistä paremmin todellisuutta kuvaavaa tietoa. Laatua suunnitelmiin, avoimuutta palkkoihin Yksinkertainen selitys naisten miehiä palkkaeroon on segregaatio, eli se, että naiset ja miehet hakeutuvat eri aloille. Lähtökohtaisesti työehtosopimusten määräykset eivät ole syrjiviä, mutta miehet sijoittuvat useammin tehtäviin, joissa palkkausjärjestelmä tuottaa paremman kokonaisansion. Palkkaerot näkyvät kuitenkin myös alojen sisällä ja työpaikoilla. Palkkasyrjintä on lainsäädännöllä kiellettyä ja samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Yrityksissä pitäisikin yhteistoiminnassa pohtia, mitkä syyt johtavat tähän ja miten heikommassa tilanteessa olevaa sukupuolta tuettaisiin pääsemään samaan. Naisten ja miesten palkkaero on pienin peruspalkoissa ja suurin kokonaisansioissa. Työaikalisät, ylityökorvaukset ja tulospalkkaus selittävät eroa. Nämä erot eivät usein tule esiin tasa-arvosuunnitelmien taustalla olevissa palkkakartoituksissa. Niiden laatu on saatava paremmaksi. Tehokkain tapa ehkäistä ja puuttua palkkasyrjintään on työpaikkakohtainen palkka-avoimuus. Jos ei ole tietoinen työpaikalla maksettavista kokonaispalkoista, ei voi epäillä syrjintää. Erilaiset samanarvoiset työt Kun puhutaan samanarvoisesta työstä, kyse ei ole työn tuottamasta taloudellisesta arvosta, vaan työn vaativuudesta. Erilaisten töiden vaativuutta vertaillaan ja yhtä vaativista töistä pitäisi maksaa yhtä suuri palkka. Samanarvoisen työn tarkastelua työpaikoilla edistäisi koko organisaation kattavien palkkausjärjestelmien nykyistä laajempi käyttöönotto. Tämä tarkoittaisi kaikki erilaiset työtehtävät sisältävän yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän rakentamista. Kysyttävää? Ole yhteydessä asiantuntijoihimme! Merja Vihersalo työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto merja.vihersalo@pam.fi Työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sopimusyksikkö Keskustoimisto Erika Kähärä työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto erika.kahara@pam.fi Työsuojelu, työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sopimusyksikkö Keskustoimisto Lue lisää Tiedotteet politiikka tasa-arvo PAM esittää korkeampaa hyvitystä ja sovittelua raskaussyrjintätapauksissa: ”Madaltaisi kynnystä hakea oikeutta” 9.2.2026 Uutiset kaupan ala koulutus palkka työehtosopimus Myyjien palkkausjärjestelmä uudistuu 1.10.2026 – liitot kannustavat työpaikkoja valmistautumaan ajoissa 2.2.2026 Tiedotteet tasa-arvo Palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano minimitasolla ei kompensoi heikennyksiä naisten työmarkkina-asemaan 28.1.2026 Tiedotteet osa-aikatyö palkka toimeentulo työhyvinvointi työllisyys työsuhde PAMin jäsentutkimus: Taloushuolet leimaavat palvelualojen työntekijöiden elämää 23.1.2026 Tiedotteet politiikka tasa-arvo työsuhde PAM pätkätyölaista: Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet lisäävät epävarmuutta ja syrjintää 15.1.2026
Merja Vihersalo työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto merja.vihersalo@pam.fi Työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sopimusyksikkö Keskustoimisto
Erika Kähärä työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto erika.kahara@pam.fi Työsuojelu, työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sopimusyksikkö Keskustoimisto
Tiedotteet politiikka tasa-arvo PAM esittää korkeampaa hyvitystä ja sovittelua raskaussyrjintätapauksissa: ”Madaltaisi kynnystä hakea oikeutta” 9.2.2026
Uutiset kaupan ala koulutus palkka työehtosopimus Myyjien palkkausjärjestelmä uudistuu 1.10.2026 – liitot kannustavat työpaikkoja valmistautumaan ajoissa 2.2.2026
Tiedotteet tasa-arvo Palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano minimitasolla ei kompensoi heikennyksiä naisten työmarkkina-asemaan 28.1.2026
Tiedotteet osa-aikatyö palkka toimeentulo työhyvinvointi työllisyys työsuhde PAMin jäsentutkimus: Taloushuolet leimaavat palvelualojen työntekijöiden elämää 23.1.2026
Tiedotteet politiikka tasa-arvo työsuhde PAM pätkätyölaista: Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet lisäävät epävarmuutta ja syrjintää 15.1.2026