Hyppää sisältöön
Artikkelit

04.06.2025 10:55

Nuoret ja työelämätaidottomat? 

Nuoria moititaan myöhästelystä ja oma-aloitteisuuden puutteesta, mutta asiantuntijoiden mukaan he vasta opettelevat työelämää. Vastuu opetuksesta on aikuisilla.

Nuori työntekijä valmistaa juomaa kahvilan kahvikoneella toisen ihmisen seuratessa tekemistä.
Kuva: Tim Douglas, Pexels (Canva)

Keskeiset työelämätaidot eivät ole juuri vuosien saatossa muuttuneet. Edelleen pitää osata tulla muiden kanssa juttuun ja olla ajoissa töissä. Uutta ovat digitaidot ja jatkuva uuden oppiminen – nuorilla nämä taidot ovat yleensä hallussa. 

Nuoret ovat nyt työelämätaidottomampia kuin ennen. He eivät osaa tulla ajoissa töihin ja kun tulevat, he näpräävät liikaa kännykkäänsä. 

Tällaisiin moitteisiin PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki on törmännyt viime aikoina usein. 

– Tällaista näkee mediassa, kuulee työnantajilta, kouluista ja työntekijöiltä, hän sanoo. 

Mutta mitä ne yleiset työelämätaidot oikein ovat? 

Hieman hahmottoman käsitteen sisältö tuntuu vaihtelevan puhujasta riippuen. 

Löytömäen mukaan pohjimmiltaan on kyse siitä, että osaa olla työyhteisön jäsen. Että osaa tulla ajoissa töihin, ilmoittaa sairauspoissaolosta, käyttäytyä asiallisesti ja huolehtia työturvallisuudesta. 

Listaan hän lisää vielä ymmärryksen työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Työelämätaitoihin kuuluu tietää perusasiat työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta: millä perusteilla voi joutua irtisanotuksi tai millaista palkkaa pitäisi saada. Myös omat velvollisuudet pitää tuntea. Työsopimuksessa sitoutuu esimerkiksi työaikaan ja esihenkilön antamiin tehtäviin.

– Oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen kuuluu yleissivistykseen. Ne pitäisi tuntea ammatillisten opintojen tai lukion jälkeen, Löytömäki sanoo. 

Turun Osuuskaupan osaamisen kehittämisen päällikkö Ami Kalliomäki katsoo työelämätaitoja palvelualan työnantajan näkökulmasta. Hän mainitsee päällimmäisenä hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökyvyn, oma-aloitteisuuden ja palvelualttiuden.

– Meidän alallamme pitää tulla juttuun sekä asiakkaiden että työkavereiden kanssa, hän tähdentää. 

Heti ei tarvitse osata 

Ensimmäiseen kesätyöhönsä tai ensimmäiselle koulutussopimusjaksolleen tulevalta nuorelta ei voi vaatia täydellisiä työelämätaitoja. Nuoret ovat vasta kehittymässä ja oppimassa. 

– Me odotamme reippautta ja piirun verran rohkeutta. Toivomme oma-aloitteisuutta ja uskallusta kysyä, jos joku asia jää epäselväksi. Muuten me kyllä perehdytämme ja koulutamme. Opastamme, että kun työvuoro alkaa kello yhdeksän, pitää olla valmiina työasu päällä, Kalliomäki kertoo työnantajan odotuksista. 

Löytömäki tähdentää, että joidenkin perusasioiden pitää olla hallussa jo ensimmäisessä kesätyössä tai harjoittelupaikassa: töihin pitää tulla ajoissa ja täytyy noudattaa ohjeita, tehdä esihenkilön antamat tehtävät. 

– Liikaa ei pidä 16-vuotiaalta edellyttää. Olen huomannut, että joskus työnantajat olettavat nuorten olevan valmiimpia kuin he ovatkaan, hän sanoo. 

”Nuoriso on aina pilalla” 

Entä pitääkö valitus nuorten huonoista työelämätaidoista paikkansa? 

Turva-alan opiskelijoita Varian ammatillisessa oppilaitoksessa Vantaalla luotsaava opinto-ohjaaja Paavo Tuomainen ei tunnista ilmiötä työnsä kautta. Median otsikot hän on kyllä pannut merkille. 

– Parikymmentä vuotta olen tätä työtä tehnyt, eikä korviini ole kantautunut työpaikoilta valitusta. Meidän opiskelijoistamme vain aivan marginaalisella porukalla on hankaluuksia. Nyt pieni vähemmistö tuntuu leimaavan kaikkia nuoria, Tuomainen pohtii. 

Löytömäki arvelee, että valituksessa iso osa on ikiaikaista nuorison paheksuntaa. Osa voi pohjautua myös todellisiin kokemuksiin. 

– Hajonta nuorten osaamisessa on aiempaa suurempaa. Osalla nuorista on vaikeuksia jo peruskoulussa luku- ja laskutaidon sekä käyttäytymisen kanssa. Valtaosa kuitenkin pärjää hyvin, hän arvioi. 

Vaikutusta voi olla myös sillä, että sitten vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin nuoret ovat menneet työpaikoille oppimaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa opintoja. 

Turun Osuuskaupan Kalliomäki ei ole huomannut notkahdusta nuorten taidoissa. Tosin korona-ajan jäljet näkyvät yhä: sosiaaliset tilanteet voivat jännittää aiempaa enemmän. 

Kenen on vastuu? 

Työelämätaitoja voi oppia niin kotona, peruskoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiossa kuin työpaikalla. 

– Päävastuun kantaa koulutusjärjestelmämme. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa pitää oppia ne taidot, joilla pärjää työelämässä. Työpaikkojen rooli on toki lisääntynyt sitten koulutusreformin, Löytömäki ajattelee. 

Hän tähdentää työpaikkaohjaajien merkitystä. He opettajat ja ohjaavat ammattiin opiskelevia työpaikalla oman työnsä lomassa. 

– Työpaikkaohjaajat ovat linkki koulun ja työpaikan välillä. Heillä pitää olla riittävästi aikaa ja koulutusta ohjaajan tehtävän hoitamiseen, Löytömäki sanoo. 

Varian Tuomainen kertoo, että työelämätaitoja käsitellään ammatillisessa koulutuksessa moneen kertaan: yhteisissä tutkinnon osissa eli yto-opinnoissa, ammatillisilla oppitunneilla ja vielä juuri ennen työssäoppimisjaksolle lähtöä. 

– Jos työpaikalle meno jännittää, koulusta löytyy keskusteluapua. 


Teksti: Anu Vallinkoski 

Avainsanat:

työsuhde

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku