Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Yhdenvertaisuustyön tila työpaikoilla puhutti Helsinki Pride -viikolla Artikkelit 25.06.2025 13:30 Yhdenvertaisuustyön tila työpaikoilla puhutti Helsinki Pride -viikolla Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava järjestivät tiistaina 24.6. osana Helsinki Pride -viikkoa työelämätapahtuman DEI vai ei? Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanne maailmalla ja Suomessa. Keskustelun ytimessä oli työpaikoilla tehtävä työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tapahtuman juontaja Joonas Pesonen avasi tilaisuuden. Pride Housena toimivan Hobo Hotellin toinen kerros täyttyi tiistaina innokkaista kuulijoista ja mielenkiintoisista puheenvuoroista. Tilaisuuden juonsi seksuaalineuvoja ja some-ammattilainen Joonas Pesonen. Avauspuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö ja viestintäpäällikkö Kati Laitinen kertoi komission ajankohtaisista sateenkaaripoliittisista asioista. EU-komissiossa on juuri valmisteilla uusi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvostrategia vuosille 2026-2030. Laitinen on ilahtunut, että strategian valmisteluvaiheessa on tiistaiaamuun mennessä saatu lähes 1500 kommenttia vähemmistöjen edustajilta ja sidosryhmiltä. – Strategian päivityksessä huomioidaan laajasti eri tekijöitä, kuten vihapuheen torjuntaa ja kriminalisoimista, sateenkaariperheiden oikeuksia, tekoäly- ja algoritmiteknologioiden vinoumia sekä täysin osallistavan työyhteisön rakentamista, Laitinen listaa. Kati Laitinen kertoi EU-komission ajankohtaisista sateenkaaripoliittisista asioista. Kuluneen strategiakauden aikana on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, mutta tehtävää on vielä paljon. Syrjintä on lisääntynyt ja polarisoitunut. Erityisesti työmarkkinoilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat edelleen paljon syrjintää, vaikka se on EU-lainsäädännön vastaista. – Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu unionin ydinarvoihin. Se ei ole pelkkää sanahelinää, vaan ohjaa toimintaa, Laitinen painottaa. Yhdenvertaisuustyö suomalaisilla työpaikoilla on vielä kesken Tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla, jossa keskustelijoina olivat Sähköliiton edustajiston varapuheenjohtaja Susanna Suikkanen, deidein toimitusjohtaja ja perustajapartneri, DEI-konsultti Jasmin Assulin, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja Akavan johtava asiantuntija, väitöskirjatutkija Miika Sahamies. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että yhdenvertaisuustyö näkyy suomalaisilla työpaikoilla, mutta tekemistä riittää. Vasemmalta oikealle: Joonas Pesonen, Susanna Suikkanen, Kerttu Tarjamo, Jasmin Assulin ja Miika Sahamies. EU:n vuoden 2023 LGBTIQ-kyselyn mukaan 11 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista oli kokenut syrjintää työelämässä. Kerttu Tarjamo uskoo, että sukupuolivähemmistöjen tapauksessa osuus on jopa suurempi. – Kyky nostaa esiin työelämässä esiintyvää syrjintää on alhainen ja kynnys ongelmien esiintuomiseksi on edelleen korkea. Esimerkiksi luottamushenkilöillä ei välttämättä ole tarvittavaa osaamista toimia syrjintätilanteissa, Tarjamo kuvaa tilannetta. Myös Miika Sahamies on huolissaan työpaikoilla tapahtuvasta syrjinnästä. Hän on kuitenkin huomannut myös kehitystä parempaan suuntaan. – Positiivista on, että tietoisuus omista oikeuksista on lisääntynyt ja syrjinnästä osataan puhua. Monet organisaatiot ovat myös luoneet turvaverkkoja ja matalan kynnyksen tapoja puuttua syrjintään, hän kertoo DEI vai ei? DEI on lyhenne sanoista diversity, equity, and inclusion (suomeksi moninaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus). Se viittaa käytäntöihin ja prosesseihin, joilla pyritään edistämään näitä arvoja työpaikoilla ja muissa organisaatioissa. DEI ei ole työelämässä uutta, mutta viime vuosina lyhenne on saanut julkisessa keskustelussa leiman päälle liimattuna amerikkalaisena tuontituotteena. – Useat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset todistavat DEI:n hyödyt parhaimmillaan, mutta mitkä ovat ne riskit, jos näitä asioita ei huomioida organisaatioissa? Jasmin Assulin kysyy. Hänen mukaansa DEI-työn tavoitteena on, että jokainen voi olla työelämässä täysin oma itsensä. – Kun inhimilliset perustarpeet täyttyvät, voimme tuntea kuuluvamme joukkoon ja meidän on helpompi keskittyä itse työhön, Jasmin summaa. Moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta voi edistää työpaikalla myös omalla toiminnalla. Tästä loistava esimerkki on Susanna Suikkanen, joka toimii luottamushenkilönä. – 25 vuoteen en uskaltanut tulla kaapista omalla työpaikallani. Nyt olen omalla esimerkilläni pystynyt raivata tietä monimuotoisuudelle, sillä luottamushenkilönä olen näkyvä hahmo. Teksti ja kuvat: Olivia Lehmuskallio Avainsanat: tasa-arvo yhdenvertaisuus Mitä pidit tästä sisällöstä? Reaktio(Pakollinen) Tämä oli hyödyllinen Pidin kovasti tästä sisällöstä En ymmärtänyt Ei ollut hyödyllinen Kommentti (valinnainen)CAPTCHACommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi. Jaa Lue seuraavaksi Tiedotteet maahanmuutto tasa-arvo työllisyys PAMin vappupuhujilla huoli työvoiman hyväksikäytöstä ja nuorten hyvinvoinnista –Apua alipalkkauksen kriminalisoinnista ja nuoren mielen ”Pohjois-Karjala”-projektista 1.5.2025 Artikkelit osa-aikatyö palkka toimeentulo työajat yhdenvertaisuus Ruotsissa osa-aikatyöntekijöille lisätyökorvaus – ”Siitä voisi ottaa mallia Suomeen” 23.4.2025 Tiedotteet lainsäädäntö politiikka työsuhde työttömyys yhdenvertaisuus PAM: Laittoman irtisanomisen korvauksen alarajaksi kuuden kuukauden palkka 3.4.2025 Näytä kaikki
Tiedotteet maahanmuutto tasa-arvo työllisyys PAMin vappupuhujilla huoli työvoiman hyväksikäytöstä ja nuorten hyvinvoinnista –Apua alipalkkauksen kriminalisoinnista ja nuoren mielen ”Pohjois-Karjala”-projektista 1.5.2025
Artikkelit osa-aikatyö palkka toimeentulo työajat yhdenvertaisuus Ruotsissa osa-aikatyöntekijöille lisätyökorvaus – ”Siitä voisi ottaa mallia Suomeen” 23.4.2025
Tiedotteet lainsäädäntö politiikka työsuhde työttömyys yhdenvertaisuus PAM: Laittoman irtisanomisen korvauksen alarajaksi kuuden kuukauden palkka 3.4.2025