Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Tunnetko lempisuklaasi taustat?
Artikkelit

23.12.2025 09:00

Tunnetko lempisuklaasi taustat?

Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä ahertaa paljon lapsia. Reilut tuottajahinnat ja palkat, turvalliset työolot ja valistus ovat keinoja, joilla sitkeään ongelmaan voi puuttua.

Keltaisia kaakaopuun hedelmiä roikkuu puusta.

Kaakaontuotannon mahtimaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla eletään nyt vuoden kiireisintä aikaa. Sadonkorjuu alkaa kaakaoviljelmillä syksyllä ja jatkuu vuodenvaihteen tuolle puolen. Työläiset keräävät hedelmät puista ja irrottavat niistä pavut, jotka kuivataan ja fermentoidaan ennen maailmalle viemistä.

Usein tämän työn tekee lapsi. Noin kolmasosa Länsi-Afrikan kaakaoviljelmien työntekijöistä on alaikäisiä.

– Ghanassa ja Norsunluurannikolla noin 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaoviljelmillä niin, että heidän koulunkäyntinsä tai terveytensä kärsii, Reilu kauppa ry:n vastuullisuus­johtaja Josetta Nousjoki sanoo.

Monella muulla alalla lapsityövoiman käyttö on vähentynyt, mutta maataloudessa sen määrä on pysynyt sitkeästi korkealla.

Ongelman juurisyy on työntekijöiden ja pien­viljelijöiden köyhyys. Lapset laitetaan pellolle töihin, kun vanhempien tulot eivät riitä perheen elättämiseen tai työntekijöiden palkkaamiseen.

Länsi-Afrikassa kaakaota tuottavat yleensä pienet perheviljelmät.

Lapsityövoiman hyväksikäytön lisäksi kaakaon­viljelyyn liittyy muitakin ongelmia: ihmis­kauppaa ja pakkotyötä.

Ilmastonmuutos tuo omat vaikeutensa. Kuivuus ja voimakkaat sateet sekä tuholaiset ja kasvitaudit koettelevat viljelmiä. Etenkin yhden kasvilajin viljelmät ovat alttiita tuhoille.

Kuumuus ja lisääntynyt tuholaismyrkkyjen käyttö koettelevat myös työntekijöiden terveyttä. Erityisen alttiita myrkyille ovat lapset.

Ghanalainen nuori mies valkoisessa t-paidassa seisoo kaakao-puun edessä.
Reilu kauppa kitkee lapsityövoiman käyttöä. Olennainen keino tässä on reilu hinnoittelu.

Yritykset vastuuseen

Lapsityövoiman käytön kitkeminen maataloudesta on vaikea tehtävä.

– Pitää korjata perimmäiset syyt: taata riittävä toimeentulo ja turvalliset työolot. Viljelijöille kuuluu työstään reilu korvaus. Tämä nostaisi perheitä köyhyydestä ja velkaloukusta, matkailu-, ravintola-alan maailmanjärjestö IUF:n maatalousvastaava Svetlana Boincean sanoo.

Työtä on tehtävä monella tasolla. Ongelmaan pitää puuttua niin kansainvälisillä sopimuksilla kuin kansallisella lainsäädännöllä ja valvonnalla. Kaakaota ostavien yritysten pitää huolehtia tuotantoketjujensa vastuullisuudesta. Maatalouden työnantajien taas on kunnioitettava työläisten oikeuksia ja luovuttava lapsityövoimasta.

– Ammattiliitoilla on tärkeä tehtävä. Ne rakentavat ay-liikettä paikallisella ja kansallisella tasolla sekä yrittävät vahvistaa ammatillista järjestäytymistä. Liitot ovat vahvempi neuvottelukumppani kuin yksittäiset työntekijät, Boincean sanoo.

IUF on ollut myös mukana luomassa YK:n työjärjestö ILOn uusia ohjeita maataloussektorille. Järjestö on koettanut vaikuttaa valtioihin, jotta ne ratifioisivat ILOn yleissopimuksen työntekijöiden oikeuksista.

Tärkeitä portinvartijoita ovat kaakaota käyttävät yritykset. Pitävätkö ne huolen siitä, että niiden tuotantoketjuissa tuottajat saavat reilun hinnan eikä ketjuissa käytetä lapsityövoimaa, aseteta epäreiluja työehtoja tai pilata ympäristöä?

Vastikään voimaan tulleen Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin tarkoitus on velvoittaa suuret yritykset huolehtimaan tuotantoketjujensa vastuullisuudesta.

– Valitettavasti EU:ssa on alettu jarrutella ja avata direktiiviä uudestaan käsittelyyn. Nyt väännetään siitä, millaisia yrityksiä direktiivi koskee ja miten kattavia sen velvoitteet ovat, Nousjoki kertoo. 

Ghanalainen kaakaonviljelija seisoo kaakaopuun edessä.
Ghanassa ja Norsunluurannikolla noin 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaoviljelmillä niin, että heidän koulunkäyntinsä tai terveytensä kärsii.

Vanhoille asenteille kyytiä

Myös Reilu kauppa kitkee lapsityövoiman käyttöä. Olennainen keino tässä on reilu hinnoittelu.

Reilun kaupan kriteereihin sitoutunut viljelijä saa pavuistaan vähintään maailmanmarkkinahinnan ja päälle vielä Reilun kaupan lisän.

Suomen Reilu kauppa tukee viljelijäkyliin perustettuja lastensuojelutoimikuntia, joissa ovat mukana alueen koulut, seurakunnat, kyläpäälliköt, naisten ja nuorten edustus sekä sosiaaliviranomaiset.

– Toimikunnat ovat saaneet koulutusta lapsen oikeuksista ja vieneet viestiä koulunkäynnin tärkeydestä. Moni on aiemmin voinut ajatella, että lapsityö on ihan ok.

Nousjoen mukaan toimikunnat ovat olleet menestys. Ihmiset ymmärtävät nyt aiempaa paremmin, miksi lasten pitää käydä koulua. Luottamus viranomaisten ja kyläläisten välillä on kasvanut. Perheet ovat saaneet myös avustuksia esimerkiksi koulutarvikkeiden hankintaan.

Suomalaiset eivät tiedä ongelmista

Viime aikoina kaakaon maalimanmarkkinahinta on ollut korkealla, mikä on näkynyt meilläkin kaupan makeishyllyn hinnoissa.

Hintaa ovat nostaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamat satovaikeudet ja kysynnän kasvu.

Nousjoen mukaan kehitys on näkynyt jonkin verran myös viljelijöiden ja työntekijöiden tilipussissa. Norsunluurannikon viljelijöistä aiempaa pienempi osuus elää köyhyysrajan alapuolella.

– Toisaalta samaan aikaan kun kaakaon hinta on noussut, ovat kasvaneet myös viljelyn ja elämisen kustannukset. Eikä kaakaon hinnannousu päädy välttämättä kokonaisuudessaan viljelijöille. Esimerkiksi kaupan välikädet ovat voineet kasvattaa voittojaan.

Tulevaisuuden suhteen Nousjoki on luottavainen. Tietoisuus kaakaontuotannon ongelmista on lisääntynyt ja yritysten halu ratkoa ongelmia on kasvanut. Etenkin Keski-Euroopassa suklaavalmistajat kiinnittävät jo nyt paljon huomiota vastuullisuuteen.

Reilu kauppa ry:n vastauullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.

Kaikesta maailmalla tuotetusta kaakaosta noin 8 prosenttia Reilun kaupan piirissä.

Suomessa on vielä työtä tehtävänä. Kolmasosa suomalaisista ei ole tiennyt, että kaakaoviljelmillä on lapsityövoimaa. Lähes 40 prosenttia ei ole ymmärtänyt ongelman laajuutta, selviää Reilu kauppa ry:n syyskuussa teettämästä kyselystä.

– Suomessa Reilun kaupan suklaata ei juuri näe kaupan hyllyillä. Toivotaan, että tämä muuttuu, Nousjoki sanoo.

Mitä minä voin tehdä?

Mitä jokainen pamilainen voi tehdä, jos haluaa kantaa vastuuta kaakaontuotannon reiluudesta?

Kuluttajaa Josetta Nousjoki neuvoo suosimaan ostoissaan Reilun kaupan tuotteita. Kauppiaalta tai ravintoloitsijalta voi myös toivoa tarjolle vastuullisesti valmistettuja tuotteita.

– Vaaleissa voi vaikuttaa äänestämällä päättäjiä, jotka ovat vastuullisen yritystoiminnan puolella.

Sosiaalisessa mediassa terveisensä voi jättää vaikkapa makeisvalmistajan Facebook- tai Instagram-tilille.

Kauppoihin tai ravintoloihin hankintoja tekevillä pamilaisilla voi olla mahdollisuus vaikuttaa kriteereihin, joilla tuotteita otetaan valikoimiin. Ainakin asian voi nostaa työpaikalla esiin.

– Tosi arvokasta on myös se, että perehtyy tuotannon ongelmiin ja vastuullisuuteen ja osaa sitten kertoa aiheesta tarvittaessa asiakkaille, Nousjoki sanoo.


Palvelualojen ammattiliitto PAM on Reilun kaupan jäsenyhdistys.

Teksti: Anu Vallinkoski
Kuvat: Reilu kauppa ry

Avainsanat:

kestävä kehitys Yritysvastuu

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku