Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Asiakas ei ole aina oikeassa
Artikkelit

16.06.2026 09:02

Asiakas ei ole aina oikeassa

Pitkä pinna kuuluu asiakaspalveluun, mutta häiritsevän tai epäasiallisen käytöksen sietäminen ei. Työpaikoilla tarvitaan selkeät toimintatavat tilanteisiin, joissa asiakkaan käytös muuttuu epäasialliseksi, uhkaavaksi tai häiritseväksi.

Nainen etualalla nostaa avoimen kämmenen pysäyttävää elettä, tausta sumea — kuva symboloi häirinnän torjumista matkailu- ja ravintola-alalla.

Asiakkaiden kohtaamiset ovat monelle palvelualojen työntekijälle työn mieleisin puoli: asiakas saa apua, ostokset hoituvat ja ravintolailta onnistuu. Asiakastilanteissa työntekijät altistuvat kuitenkin myös herkemmin uhkailulle, epäasiallista kohtelulle ja häirinnälle. 

PAMin jäsenkyselyyn (2023) vastanneista 70 prosenttia oli kohdannut työssään asiakkaiden taholta häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä sen eri muodoissa.  

– Kenenkään ei tarvitse sietää työpaikallaan epäasiallista kohtelua tai häirintää. Myös asiakkaan käytökselle voi ja pitää asettaa rajoja, sanoo PAMin työympäristö- ja tasa-­arvoasiantuntija Merja Vihersalo.

Hän muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus huolehtia työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Kun työnantaja saa tiedon häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, asiaan pitää puuttua. 

– Häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen ovat koko työpaikan asia, mutta päävastuu on työnantajalla. Työpaikalla tulee olla selkeät ohjeet, miten toimitaan, jos kohtaa häirintää tai tuntee olonsa uhatuksi, kuka tilanteessa auttaa ja miten tapahtumat kirjataan.

Vihersalon mukaan huomiota tulisi kiinnittää myös keikkatyöntekijöiden ja määräaikaisten työntekijöiden perehdytykseen. 

– Moni nuori on aloittamassa kesätyönsä palvelualoilla ja he ovat tämän suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa. 

Seksuaalinen häirintä palvelualoilla muita yleisempää

Asiatonta tuijottamista tai katseita, jotka tekevät olon epämukavaksi, asiattomina seksuaalisia vitsejä tai loukkaavina huomautuksina sekä ei-toivottuja fyysisiä kontakteja. Näin seksuaalinen häirintä ilmenee tyypillisimmin suomalaisilla työpaikoilla.

Seksuaalinen häirintä on Suomessa edelleen yleistä, ja erityisesti naiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat sekä asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät kohtaavat sitä muita useammin. 

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 54 % suomalaisista naisista ja 14 % miehistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikalla. Häirintään syyllistyy usein asiakas.

Kasvava riski on myös digitaalinen ja verkossa tapahtuva häirintä. Se ilmenee palvelualoilla esimerkiksi asiakkaiden tai muiden ulkopuolisten lähettäminä uhkaavina, loukkaavina tai seksuaalisina viesteinä sekä työntekijöihin kohdistuvina somehyökkäyksinä ja vihakampanjoina.

– Teknologiavälitteinen häirintä on erityisen kuormittavaa, koska häirintä voi jatkua useissa kanavissa ja työajan ulkopuolella, levitä julkisesti ja kohdistua sekä työntekijän työhön että henkilökohtaiseen elämään. Se tulisikin ottaa osaksi työpaikan riskienarviointia ja laatia selkeät toimintaohjeet miten häirintätilanteisiin reagoidaan, sanoo Vihersalo.

PAM on tänä keväänä sitoutunut yhdessä yhdeksän muun keskeisen suomalaisen työelämätoimijan kanssa etsimään konkreettisia keinoja seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilla. Sitoumus pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön  Lupaavia käytäntöjä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen -raporttiin. 

–  Käytännön keinoina häirinnän ennaltaehkäisyyn ovat esimerkiksi julkilausuttu nollatoleranssi häirinnälle ja sen pohjalta laaditut pelisäännöt häirintätilanteisiin, riittävä henkilöstömitoitus ja yksintyöskentelyn välttäminen, toimivat ilmoitus- ja puuttumismenetelmät sekä hyvä perehdytys ja koulutus häirintätilanteiden ehkäisyyn ja käsittelyyn, Vihersalo sanoo.

Toimi näin, jos kohtaat seksuaalista häirintää työpaikalla

1. Kerro, että käytös ei ole ok

Jos voit, sano häiritsijälle selkeästi, että koet käytöksen epätoivottavana ja pyydät lopettamaan. Häirintä määrittyy häirityn kokemuksen perusteella, eikä sen tarvitse olla toistuvaa ollakseen vakavaa.

2. Kirjaa ja tallenna

Kirjaa ylös, mitä tapahtui, milloin ja missä. Teknologiavälitteisessä häirinnässä tallenna viestit, kuvakaappaukset, sähköpostit tai some‑viestit. Dokumentointi on tärkeää asian selvittämiseksi. 

3. Ilmoita työnantajalle

Ilmoita häirinnästä esihenkilölle tai muulle työnantajan edustajalle. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus puuttua häirintään heti, myös silloin kun häirintä tapahtuu digitaalisissa kanavissa.

4. Hae tukea

Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun, luottamus­mieheen tai liittoon.

5. Jos häirintä on vakavaa tai jatkuu

Vakava seksuaalinen ahdistelu on rikos. Tarvittaessa ota yhteys poliisiin. Jos työnantaja ei puutu tilanteeseen, voit olla yhteydessä omaan liittoosi tai työsuojeluviranomaiseen.

Toimitko työpaikkasi luottamushenkilönä?

Lataa oppaat työpaikalle 

PAM on tuottanut yhdessä Kaupan liiton ja MaRa ry:n kanssa oppaat häirintään puuttumiseksi kaupan alalla ja matkailu- ja ravintola-alalla.


Lähteet: Tasa-arvobarometri 2024 (STM, 2025), Työolobarometri 2025 (TEM, 2026), Tilastokeskus (Gender Based Violence -tutkimus, 2024)

Teksti: Minna Raitapuro
Kuvat Shutterstock / Eeva Anundi

Avainsanat:

työhyvinvointi työturvallisuus

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku