Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Hyvinvointikurssien lakkauttaminen – lyhytnäköinen säästö, pitkäaikaiset kustannukset
Blogit

12.01.2026 13:12

Hyvinvointikurssien lakkauttaminen – lyhytnäköinen säästö, pitkäaikaiset kustannukset

Onko meillä varaa purkaa järjestelmä, joka tukee hyvinvointia, työuria ja palvelualojen työllisyyttä, kysyy Merja Vihersalo suunnitelmasta lakkauttaa palkansaajien hyvinvointikurssit.

Suomen hallitus on päättänyt leikata merkittävästi monien sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta, mikä näkyy konkreettisesti esimerkiksi suunnitelmana lakkauttaa palkansaajien hyvinvointikurssit. Näiden toimintojen rahoitus on tullut pääosin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) kautta.

Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry PHT on yksi tunnetuimmista toimijoista. Sen hyvinvointikurssit tarjoavat tukea ja ammattilaisten ohjausta arjen hyvinvoinnin, jaksamisen ja elintapojen haasteisiin edullisella omavastuuhinnalla niille, joiden työ kuormittaa ja joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää muita palautumista tukevia palveluja. Kurssit ovat ennaltaehkäisevä ja varhaisen vaiheen työhyvinvointitoimi – juuri sitä, mitä nykyisessä työelämässä tarvitaan. Jos nämäkin tauot poistetaan, työkyky heikkenee ja sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyys lisääntyvät, mikä tulee lopulta yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi kuin kurssien rahoitus.

Kurssien merkitys ei rajoitu vain työntekijöiden jaksamiseen. Ne ovat olleet tärkeä osa palvelualojen työllisyyttä; huomattava määrä ostoa majoitus-, ravitsemis- ja ohjauspalveluista. Tämäkin poistuma osuisi toimialoille, jotka elävät matkailusta ja hyvinvointipalveluista ja joiden toimintaympäristö on muutenkin herkkä suhdannevaihteluille. Päätös heikentää alueellista elinvoimaa.

On ongelmallista tarkastella päätöstä vain menoleikkauksena, sillä kyse on rakenteesta, joka tukee työntekijöiden jaksamista ja työurien pidentymistä. Ennaltaehkäisevän toiminnan poistaminen lisää työhyvinvoinnin eriarvoisuutta ja siirtää kuormitusta työterveyshuoltoon, sosiaaliturvaan ja työnantajille – sekä vaikuttaa myös pienituloisten perheiden lapsiin, sillä suuri osa kursseista on perhekursseja.

Lopputuloksena tuottavuus heikkenee ja kustannukset kasvavat monella rintamalla. Siksi olisi tärkeää arvioida STEA:n ennakkoratkaisua uudelleen: kyse ei ole vain tämän päivän säästöistä, vaan huomisen menetyksistä. Onko meillä varaa purkaa järjestelmä, joka tukee hyvinvointia, työuria ja palvelualojen työllisyyttä? Säästön sijaan riskinä on, että yhteiskunnalle koituu suurempi lasku kuin mitä nyt oltaisiin säästämässä.

Kirjoittaja Merja Vihersalo on PAMissa työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija.

Avainsanat:

matkailu- ja ravintola-ala politiikka

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku