Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » ILOn uusi yleissopimus vahvistamaan työsuojelua 
Artikkelit

17.09.2025 11:13

ILOn uusi yleissopimus vahvistamaan työsuojelua 

ILOn työkonferenssi hyväksyi kesäkuussa uuden yleissopimuksen ja suosituksen biologisista vaaratekijöistä työympäristössä. Lisäksi otettiin ensiaskeleita alustatalouden kansainvälisen sääntelyyn.

Kansainvälisen työjärjestö ILOn edustajat istuvat pyöreässä kokoushuoneessa.
Kansainvälinen työjärjestö ILO on ainoa kolmikantaisesti toimiva YK-järjestö. Hallitusten ohella päätöksentekoon ILOssa osallistuvat tasavertaisesti eri maiden ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien edustajat.

Hallitusten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat kokoontuvat vuosittain Geneveen Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssiin, jossa päätetään muun muassa yleissopimusten ja suositusten hyväksymisestä sekä käsitellään jäsenvaltioiden mahdollisia sopimusrikkomuksia. ILOn yleissopimukset ja suositukset muodostavat kansainvälisen työnormiston, joka vaikuttaa myös Suomen työelämää koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöihin. 
 
Tänä kesänä työkonferenssi hyväksyi ensimmäisen kansainvälisen yleissopimuksen, joka suojelee työntekijöitä biologisilta vaaratekijöiltä – kuten esimerkiksi viruksilta, bakteereilta ja muilta mikrobeilta – työpaikoilla. Sopimus velvoittaa jäsenvaltioita ehkäisemään riskejä, kehittämään kansallisia työturvallisuusjärjestelmiä ja varautumaan hätätilanteisiin, esimerkiksi pandemioihin. Yleissopimusta täydentävä suositus puolestaan antaa ohjeita muun muassa riskien arviointiin ja henkilöstön koulutukseen.  

Seuraavaksi jäsenvaltioiden on ratifioitava eli vahvistettava se virallisesti, minkä jälkeen sopimus astuu voimaan vuoden kuluttua siitä. Suomi on yksi ILOn jäsenvaltioista.  

Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto oli mukana biologisten vaarojen standardeja määritelleessä komiteassa. Hänen mukaan on vielä liian aikaista sanoa, mitä yleissopimus merkitsee työympäristön ja ennaltaehkäisyn kannalta suomalaisilla työpaikoilla. Suomen lainsäädäntö kattaa Kanniston mukaan jo nyt hyvin työympäristöön liittyvät näkökohdat kuten työympäristön biologiset vaarat ja riskit. 

– Yleissopimuksen odotetaan vaikuttavan myönteisesti sen kautta, että siihen sisältyy vaatimus kehittää kansallinen politiikka työympäristön biologisilta vaaroilta suojautumiseksi. Tähän kuuluu vaatimus, jonka mukaan työterveys- ja työturvallisuuspyrkimykset pitää sovittaa yhteen muiden, esimerkiksi kansanterveyteen liittyvien toimien kanssa, hän sanoo.

Lue lisää biologisia vaaratekijöitä koskevista neuvotteluista suomeksi tästä

Tutustu tarkemmin ILOn yleissopimuksen sisältöön ILOn verkkosivuilla

 
Tähtäimessä globaalit pelisäännöt alustatyölle 

Työkonferenssissa neuvoteltiin tänä vuonna myös alustataloutta koskevasta kansainvälisestä sääntelystä. Alustatalous on kasvanut nopeasti ympäri maailmaa ja laajentunut yhä useammille aloille kaupunkien katukuvasta tuttujen ruokalähetti- ja kuljetuspalvelujen lisäksi.  

– Alustavälitteinen työ on haastanut merkittävästi työntekijöiden asemaa, turvaa ja työelämän perusoikeuksia. Kansainvälistä oikeudellista sääntelyä tarvitaan turvaamaan työntekijöiden oikeuksia muuttuvassa työelämässä, jotta ne eivät jää teknologian kehityksen ja työnantajien innovatiivisuuden jalkoihin, SAK:n juristi Paula Ilveskivi sanoo. 

Hän osallistui Suomen palkansaajapuolen edustajana alustatyöntekijöiden asemaa ja oikeuksia koskevan sopimuksen neuvotteluun. Siinä edistyminen jäi vaatimattomaksi. 
 
– Neuvottelut olivat poikkeuksellisen vaikeat. Komitean työnantajaryhmässä oli paljon alustayritysten edustajia, mukaan lukien Suomesta lähetetty Woltin edustaja, ja työnantajapuoli pyrki kaikin keinoin jarruttamaan neuvotteluja. Komitean puheenjohtajalla tulee olemaan ensi vuonna vaativa tehtävä, jotta neuvottelussa päästään lopputulokseen. 

Kaksivuotisen neuvotteluprosessin tavoitteena on saada sovittua oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus alustatyöntekijöiden asemasta ja oikeuksista, joka takaisi ihmisarvoisen työn toteutumisen alustataloudessa. 
 

Parempia työoloja yli vuosisadan ajan  

Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parantamaan työoloja maailmanlaajuisesti. Se on vanhin YK:n erityisjärjestöistä.  

ILO on määritellyt työelämän perusoikeudet, jotka muodostavat perustan kansainvälisille työelämän normeille. Näitä oikeuksia ovat järjestäytymisvapaus, pakkotyön kielto, lapsityön kielto ja syrjinnän kielto sekä oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön. 

 
Kansainvälisen työjärjestö ILOn 113. työkonferenssi järjestettiin 2.–13.6.2025. 
Lue lisää ILOn verkkosivuilta.

Näköalapaikka työntekijöiden asemaan maailmalla  

Työkonferenssin yhteydessä järjestettiin Pohjoismaisten ammattiliittojen yhteinen Geneve-koulu, jossa ammattiliittojen vaikuttajat perehtyivät ILOn toimintaan, seurasivat komiteoiden työskentelyä ja tapasivat työntekijöiden edustajia eri puolilta maailmaa. Yksi suomalaisten liittojen osallistujista oli JHL:ää edustava Daniel Fernández. 

”Olen aina ollut kiinnostunut työntekijöiden välisestä solidaarisuudesta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä niiden vaikutuksista arkielämäämme. Geneve-koulu tuntui loogiselta seuraavalta askeleelta oppia lisää.  

Genevessä pääsin näkemään läheltä, miten lobbaus ja neuvottelut toimivat. Oli vaikuttavaa seurata työntekijöiden ja työnantajien edustajien taitavaa työskentelyä ja taktikointia. He eivät levänneet edes tauoilla, vaan käyttivät ne pikakokouksiin. 

Geneve-koulu auttoi minua näkemään, miten kansainvälinen työlainsäädäntö on kytköksissä niin maailmanpolitiikan valtasuhteisiin kuin erilaisiin paikallisiin realiteetteihinkin. Ruohonjuuritason verkostoilla ja kampanjoilla on elintärkeä rooli epäkohtien esiintuomisessa. 

Kokemus oli kaikkiaan intensiivinen: ohjelma oli tiivis, päivät pitkiä ja ympäristö uusi. Silti se antoi enemmän kuin osasin odottaa. Opin paljon paitsi ILOsta ja pohjoismaiden ay-liikkeestä, niin myös itsestäni.  

Matka vahvisti uskoani siihen, että työntekijöiden järjestäytyminen on välttämätöntä, jotta voimme säilyttää työntekijöiden oikeudet tulevaisuudessa. Sain myös kimmokkeen perehtyä syvällisemmin omaa alaani koskevaan kansainväliseen lainsäädäntöön, mistä voi olla hyötyä luottamustehtävissäni tai vapaaehtoistyössä.” 

Kiinnostuitko?

Haku vuoden 2026 Geneve-kouluun alkaa joulukuussa.  

Lue lisää TSL:n sivuilta

Teksti: Minna Raitapuro 
Kuva: Violaine Martin / ILO 

Avainsanat:

kansainvälinen toiminta lainsäädäntö

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku