Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Kenen moraali katoillut? 
Blogit

04.06.2025 12:13

Kenen moraali katoillut? 

Elinkeinoelämä ja hallitus ovat maalanneet työttömyyttä laiskuudeksi ja moraalikadoksi, joka tokenee vain grillaamalla kansaa etuuksien leikkauksilla. PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto pohtii, kenen moraalin perään pitää kysyä, kun kaikkien toimien kaikkien toimien jälkeen vain työttömyys, häädöt ja toimeentulotukimenot kasvavat.

Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että vastentahtoisen osa-aikatyön määrä lisääntyi jälleen viime vuonna huolimatta hallituksen kurjistavasta leikkauslinjasta, jonka myötä esimerkiksi työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistui. Orpo-Purran hallituksen oletuksena oli, että osa-aikatyöntekijöiden ahdistelusta seuraisi lisää kokoaikatyötä VM:n laskukoneen dynaamisiksi ynnäämillä vaikutuksilla. Ehkä laskukoneen virtapiuha ei ollut pistorasiassa tai joku muu koneessa vikaantui, mutta hallituksen aikeet näyttävät menevän sekä syteen että saveen.  

Työnantajat ovat olleet aikaisemmin julkisuudessa esittämistään puheista huolimatta edelleen kyvyttömiä tarjoamaan kokoaikatyötä sitä tarvitseville. Kun hallitus julisti leikkaavansa kansalaisten etuuksia, eräs vähittäiskaupan alan isoista yrityksistä edustajansa suulla uskoi, että kyllä nyt alkaa kokoaikatyötä syntymään. Hän antoi ymmärtää, että etuusjärjestelmä vähentää ihmisten kiinnostusta kokoaikatyöhön eli aiheuttaa moraalikatoa. En tohdi sanoa, että itse asiassa vähittäiskaupan yritykset kärsivät moraalikadosta, mutta tosiasia on, että edelleen toimialan alkaneista työsuhteista osa-aikaisia on 63 prosenttia ja osuus on vain kasvanut viime vuosina. 

Danten kuvailema helvetti, täynnä silmiä polttavaa vetelyyttä.

Orpo-Purran hallitus on siis julistanut haluavansa lisää kokoaikatyötä ja vähemmän osa-aikatyötä. Hallituksessa istuvat ministerit uskovat, että etuudet tuottavat laajassa mitassa kansalaisten keskuudessa edellä mainittua moraalikatoa, esimerkiksi kuuluisia elämäntapatyöttömiä ja oleskeluyhteiskuntaa, jota presidentti Niinistö joskus puheessaan kauhisteltavaksi maalaili. Sellainen on kuin Danten kuvailema helvetti, täynnä silmiä polttavaa vetelyyttä. Duo Orpo-Purra on toistaiseksi saanut aikaiseksi työttömien ja muiden pienituloisten kiirastulen. Hupenevat työmahdollisuudet, leikatut etuudet ja etuusjärjestelmän kovenevat sanktiot tuottavat toimeliaille kansalaisille kärsimystä ja epätoivoa. Taas uusi lakiesitys kovenevista sanktioista on juuri lausuntokierroksella. Yhtä helvettiä on tämä. 

Puolet viime vuonna alkaneista työsuhteista oli määräaikaisia.

Hallitus on kuitenkin puolittain onnistunut osa-aikatyötä koskevissa tavoitteissaan, sillä palkansaajien osa-aikatyö väheni viime vuonna aavistuksen! Juhlaan ei kuitenkaan ole aihetta, sillä niin väheni kokoaikatyökin. Osa-aikatyötä tekevien palkansaajien suhteellinen osuus on pysynyt viime vuodet ennallaan.   

Vuoden 2025 huhtikuussa oli työnvälitystilaston mukaan vähemmän työpaikkoja haettavana kuin koskaan vastaavana ajankohtana sitten vuoden 2010. Viime vuonna alkaneita työsuhteita oli lähes 64 000 vähemmän kuin vuonna 2023. Puolet viime vuonna alkaneista työsuhteista oli määräaikaisia. Osuus oli lisääntynyt aikaisemmasta. Tosin se ei ole hallitukselle ongelma, sillä määräaikaisten sopimusten solmimisen helpottaminen on yksi hallituksen tavoitteista. 

Maassa on työllisiä yrittäjiä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa

Orpo-Purran hallitus tekee mielestään yrittäjämyönteistä politiikkaa.Sehän ottaa ideansa työelämää koskeviin lakimuutoksiinsa elinkeinoelämän edustajilta. En tiedä kuinka onnistuneita ennen vaaleja tarjolla olleet ideat ovat olleet, kun hallituksen harjoittaman politiikan tuloksena maassa on työllisiä yrittäjiä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. 

Orpo-Purran hallituksen harjoittama kansankunnan grillaaminen näkyy myös siinä, että useampaa työtä tekevien määrä jatkaa kasvuaan. Suomessahan useampaa kuin yhtä työtä tekevien osuus on väestöstä on suurempi kuin kuin EU-alueella keskimäärin. Viime vuonnateki kahta tai useampaa työtä teki 167 000 työllistä. Samalla myös niiden palkansaajien määrä on ripeässä kasvussa, jotka haluaisivat tehdä nykyistä enemmän työtunteja. Heitä on peräti 368 000 eli aikamoinen joukko.  

Ja onhan hallitus toki kaudellaan saanut aikaiseksi kasvua. Häätöjen määrä, asunnottomuus, työttömyys…

”Tarvitaan kasvua!” huudahti eräs kokoomuslainen kansanedustaja äskettäin työssäkäyvien köyhyyttä käsitelleessä paneelissa. Ja onhan hallitus toki kaudellaan saanut aikaiseksi kasvua. Häätöjen määrä, asunnottomuus, työttömyys, toimeentulotuen kokonaismenot, taloudellisista vaikeuksista kärsivissä kotitalouksissa asuvien osuus, epäluottamus maan talouteen ja vaikkapa nuorten tyytymättömyys oman taloutensa tilanteeseen sekä valtion velka ovatkin kasvaneet.  

Näillä näytöillä en olisi huolissani kansalaisten moraalista, mutta hallituksen moraalikadosta saisi olla huolissaan? 

Kirjoittaja Antti Veirto on PAMin tutkimuspäällikkö, joka vetää yhteiskuntapoliittista yksikköä.

Avainsanat:

Asuminen osa-aikatyö politiikka työllisyys työttömyys

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku