Lapland Safaris valmistautuu maltilla ennustettuun matkailun ennätystalveen

Mustien moottorikelkkakypärien visiirit kiiltävät valossa. Punaiset haalarit roikkuvat pitkissä riveissä. Käytäviä pitkin kulkee ihmisiä järeissä ulkoilmavaatteissa. Tältä näyttää Lapland Safariksen toimitiloissa Rovaniemellä juuri ennen ennätykselliseksi povattua talvimatkailukautta.

Yksi käytävillä kulkeva on Ilari Sirkka. Hän on kartuttanut monipuolisen kokemuksen Lapland Safariksen palveluksessa. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Sirkka on muun muassa saanut opastaa moottorikelkkailua, lumikenkäilyä ja toimia bussioppaana. Onpa hän tehnyt kelkkaopastamisen ohessa myös hieman tontun töitä. Myös yrityksen kaluston ja kohteiden huoltotyöt ovat työllistäneet.

Tekemällä oppii

Ilari Sirkan mukaan esimerkiksi moottorikelkkasafareiden opastamisessa on paljon sellaista, jonka oppii vain tekemällä. Kelkkasafareilla iso muutos oli jo vuosia sitten käyttöön otetut niin sanotut vihreät avaimet. Ne rajoittavat moottorikelkkojen kiihtyvyyttä ja huippunopeutta huomattavasti.

− Vahingot ovat vähentyneet, Sirkka toteaa.

Lapland Safaris valmistautuu alkavaan talvikauteen maltillisin odotuksin, kertoo toimitusjohtaja Rami Korhonen.

− Ryntäys Lappiin on nyt päällä, mutta on hyvä varautua kysynnän tasaantumiseen.

Talvikauden kehitystä rajoittaa konsernin majoituskapasiteetti. Viime vuosina painotus onkin ollut laajentaa muiden vuodenaikojen toimintaa.

Matkailuala kiinnostaa työntekijöitä. Korhosen mukaan hakijamäärä kaksinkertaistui tänä syksynä. Uusia hakijoita oli 6 500 ja työpaikan sai 250. Vanhoista työntekijöistä töihin palaa noin 70 prosenttia.

Kokeneista tekijöistä on aina pulaa, haluamme pitää heistä kiinni. 

− Kokeneista tekijöistä on aina pulaa, haluamme pitää heistä kiinni. Emme selviäisi ilman palaavia työntekijöitä, Korhonen korostaa.

Hänen mukaansa Lapland Safariksen kokeneista työntekijöistä valtaosalla palkka ylittää työehtosopimuksen tason. Yrityksen työvoimasta noin puolet on ulkomaalaisia. Keskeinen syy tähän on Korhosen mukaan kielitaito.

− Etenkin ranskaa puhuvia tarvitaan paljon, eikä heitä löydy suomalaisista paljoa. 

Vuorovastaava päivystää

Rovaniemeläisen hostellin kokoushuoneessa joukko uusia työntekijöitä kuuntelee tietoiskua työntekijän oikeuksista. Huoneen takaosassa puheenvuoroa seuraa Robert Gullsten, joka aloitti yrityksessä 2017 ja kouluttaa tulevia oppaita.

Oppaan töistä Gullsten on siirtynyt työnjohtoon. Viime talvena Gullsten työskenteli vuorovastaavana, ja tekee alkavana talvena suunnittelevan työnjohtajan töitä.

Vuorovastaava päivystää ja reagoi yllättäviin tilanteisiin. Kun auto hajoaa, vuorovastaava järjestää korvaavan kyydin ja kuljettajan, jotta opas voi keskittyä asiakkaisiin.

Kun helmikuussa sataa pari viikkoa vettä ja jäältä lähtevät moottorikelkkasafarit pitää siirtää vähemmän vetisiin lähtöpaikkoihin, vuorovastaavalla riittää järjestämistä muiden kanssa.

− Vuorovastaava tekee ensimmäiset reagoinnit yllättäviin tilanteisiin. Valmiustaso kummallisissakin tilanteissa on Lasan vahvuus, Gullsten kertoo.

Matkailualan yritysten työolot ovat herättäneet syksyllä keskustelua. Rami Korhonen pitää keskustelua hyvänä, koska alalle on viime vuosina tullut paljon uusia yrityksiä.

− Jos on toimijoita, jotka eivät noudata pelisääntöjä, se voi vääristää kilpailua.

Korhosta harmittaa, että yksittäisten yritysten laiminlyönnit voivat leimata koko toimialaa.

Lapland Safaris pyrkii antamaan realistisia lupauksia työntekijöilleen.

− Jotkut voivat luvata kovia tuntimääriä huonolla palkalla tai kovaa palkkaa pienellä tuntimäärällä, Korhonen kertoo.

Haluttu työnantaja

Robert Gullstenista on surullista nähdä juttuja huonoista kokemuksista.

− Moni on haavoittuvassa asemassa vieraassa maassa tai kaupungissa. Villiä länttä riittää vielä tällä alalla, Gullsten sanoo.

Samalla keskustelu on kirkastanut Gullstenin käsitystä siitä, että omalla työpaikalla asiat on hoidettu hyvin.

Hän kertoo, että montaa kollegaa on kysytty töihin muualle.

− Tämä on alalla arvostettu työpaikka. Muualta pyritään meille töihin, Gullsten toteaa.

Sekä Robert Gullsten että Ilari Sirkka ovat nähneet Lapin matkailualan muutoksen.

Työ on yhä sesonkiluonteista, mutta työkulttuuri on Gullstenin mukaan inhimillistynyt.

Aiemmin etenkin joulukuussa tehtiin valtavia tuntimääriä. Gullstenkin muistaa tehneensä yli 200 tunnin kuukausia.

− Kyllähän sadat työtunnit kuukaudessa voivat vaikuttaa työn laatuun. Joulukuu on edelleen piikki, mutta isot tuntimäärät ovat omaehtoisia, Gullsten korostaa.

Toinen iso muutos ovat olleet takuutunnit, joita Lapland Safariksessa tarjotaan kaikille työntekijöille.

− Myös palkkoja on saatu vähitellen ylöspäin, Robert Gullsten sanoo.

Ohjelmapalvelualan keväällä solmittu työehtosopimus korotti alan palkkoja syyskuun alussa 2,5 prosenttia, ja koko kolmivuotisen sopimuskauden aikana yhteensä 7,8 prosenttia.  

Myös toimitusjohtaja Korhosen mukaan talvisesonki on tasaantunut. Aiemmin joulukuun jälkeen tammikuussa tuli hiljaisempi jakso. Nyt matkailijoita on tasaisesti, joten hurjille tuntimäärille ei ole enää joulukuussa samanlaista tarvetta.

− On nähty, että ihmiset väsyvät, Korhonen sanoo.

Sesongin alku haastaa silti kokeneitakin.

− Syyskuussa aloitetaan valmistautuminen ja vaikka rutiinit ovat vankat, kauden alku yllättää yhä, Ilari Sirkka sanoo.

Yhtä yllättävää on Ilari Sirkan mukaan myös se hetki keväällä, kun huomaa talven viimeisen safarin tulleen ajetuksi. 

Teksti: Otto Ponto
Kuvat: Lapland Safaris ja Otto Ponto