Logistiikan palkkaluokitus uudistuu

Perinteinen varasto on kokenut nopean muodonmuutoksen. Logistiikan automatisoinnin lisäksi korona-aika vauhditti kaupan alan murrosta. Verkkokauppa vilkastui voimakkaasti ja logistiikan merkitys korostui, kun ostokset piti toimittaa suoraan asiakkaille kotiin.

Modernin logistiikkakeskuksen kautta tavara virtaa nopeasti ja kustannustehokkaasti myymälöihin ja kuluttajille. Logistiikan toiminnot ovat digitaalisia ja automatisoituja. Työntekijät eivät välttämättä istu enää trukin kyydissä, vaan työskentelevät enemmän digitaalisten välineiden ja robottien kanssa.

”Toistaiseksi työehtosopimus on tunnistanut vain yhden palkkaryhmän, vaikka työn vaativuus yritysten logistiikkatehtävissä on voinut vaihdella paljon. Logistiikkakohteissa tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka osaavat käsitellä digitaalisia laitteita ja seurata prosesseja”, sanoo Kaupan liiton johtava työmarkkina-asiantuntija Antti Huotilainen.

Työehtosopimus ajan tasalle

Tässä mullistuksessa vanhan työehtosopimuksen yksi ainoa palkkaluokka ei ole enää pitkään aikaan kuvannut todenmukaisesti alan uusia työnkuvia.

”Ei ole kovin oikeudenmukaista, jos logistiikkakeskuksen perustehtävistä ja toisaalta esimerkiksi logistiikkaprosessien hallinnasta määrätään työehtosopimuksessa sama vähimmäispalkka”, toteaa PAMin sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen edunvalvontaosastolta.

PAMin ja Kaupan liiton yhteistyönä syntynyt uusi palkkausjärjestelmä vastaa tähän tarpeeseen.

Neljä eri tason palkkaluokkaa

Logistiikan tehtävissä vaativuusluokkia on ensi vuoden alusta lähtien neljä.

• Ammattitehtävä
• Vaativa ammattitehtävä
• Erityisammattitehtävä
• Asiantuntijatehtävä

Kolmeen ensimmäiseen tasoon tulee vähimmäispalkat ja vaativin neljäs taso on sopimuspohjainen.

Uudessa palkkajärjestelmässä arvioidaan työtehtävää, ei työntekijää.

Logistiikan työntekijöiden palkka ei siis enää määräydy tehtävänimikkeen mukaan, vaan tehtävän edellyttämän osaamisen perusteella. Tehtävän vaativuustekijöitä ovat esimerkiksi harkinnan käyttö, työskentelyn itsenäisyys sekä tehtävässä vaadittavan vuorovaikutuksen luonne.

Logistiikkatehtävien tapaan uudistuvat myös kaupan toimihenkilöiden (ent. konttorityöntekijät) ja ICT-toimihenkilöiden palkkausjärjestelmät. Niissä uudistus näkyy ennen kaikkea päivitettyinä vaativuusluokituksina.

Koulutus- ja urapolut näkyviin

Kaupan alan palkkaukseen yrityshaastattelujen kautta tutustunut Antti Huotilainen kertoo, että työnantajat ovat jo aiemmin rakentaneet omia palkkausjärjestelmiä, jotka tunnistavat tehtävän vaativuuden eri elementit. Tämä on ollut myös välttämätöntä, jotta osaavaa työvoimaa on saatu sitoutettua yritykseen.

Nyt työn muuttunut luonne viedään myös TES:iin eli se näkyy työehtosopimuksen uudessa palkkausjärjestelmässä. Huotilainen pitää erityisen hyvänä sitä, että uusi työehtosopimukseen kirjattu palkkajärjestelmä tekee näkyväksi alan erilaiset koulutus- ja urapolut.

Uusi palkkajärjestelmä on vetovoimatekijä

PAMin Jyrki Sinkkonen arvelee, että TESin palkkausjärjestelmän uudistus lisää alan vetovoimaisuutta. Päivitetty työehtosopimus tavallaan markkinoi alaa tulevaisuuttaan suunnitteleville nuorille.

”Nuoria voi innostaa logistiikka-alan ammattitutkinto, kun työehtosopimuksessa lukee, että siellä on useita palkkaluokkia ja uraa voi suunnitella perustehtävistä asiantuntija- ja johtotehtäviin asti.”

Vuosia varastotyöntekijöiden edunvalvontaa tehnyt Sinkkonen muistaa ajan, jolloin varastojen työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta. Nyt työntekijöistä halutaan pitää kiinni, sillä uuden työntekijän perehdytys voi viedä useita kuukausia.

Työnantaja ja luottamusmies arvioivat tehtävän vaativuuden yhdessä

Uudistus etenee siten, että tämän vuoden aikana työnantaja käy tehtävän kuvauksen läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa (tai sen puuttuessa muun henkilöstön edustajan/edustajien kanssa).

Jokaisesta työpaikan työtehtävästä laaditaan kuvaus, jonka perusteella tehtävä sijoitetaan vaativuusluokkaan.

Jyrki Sinkkonen on tyytyväinen, että luottamusmiehet ja työnantajat tuovat uudistuksen käytäntöön yhteistyössä.

”Henkilöstön ja työnantajan tiivis vuoropuhelu työpaikoilla on pelkästään hyvä asia ja kaikkien etu. Yhteistä työelämän kehittämistä tarvitaan lisää. Tämä uusi palkkausjärjestelmä pitää jatkossakin vuopuhelua yllä, sillä työ muuttuu nopeasti ja vaatii jatkuvaa valppautta pitää työnkuvat ajan tasalla.”

Myyjien palkkajärjestelmä uudistuu seuraavaksi

Myyjien palkkaperusteiden uudistaminen on vuorossa kuluvan sopimuskauden aikana. Kartoitus- ja suunnittelutyö on jo alkanut liittojen välisessä työryhmässä.

Kaupan liiton Antti Huotilainen kertoo, että kyse on pitkälti samasta kuin logistiikassa. Lähdetään kartoittamaan erityisesti niitä myyjien työtehtävien vaativuuden eri osa-alueita, joita työehtosopimus ei vielä tunnista. Tarvitaanko tehtävässä esimerkiksi tuotetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, prosessin tuntemusta tai soveltamista.

”On oikeudenmukaista palkita osaamisesta, tehtävän vaativuudesta ja tehtävässä suoriutumisesta. Työehtosopimus tarjoaa perustan ja vähimmäistason. Yrityksen tulee tunnistaa, mitä vaativuuselementtejä työtehtävissä on käytössä ja rakentaa järjestelmää sen mukaisesti. Tämä tuo enemmän harkintavaltaa työnantajalle ja asettaa lisävaatimuksia työn johtamisessa.”

PAMin sopimusasiantuntija Sirpa Leppäkangas sanoo, että myös myyjien palkkausjärjestelmän kehitystyöhön otetaan kaupan yrityksiä ja henkilöstön edustajia mukaan. Logistiikan uudistus toimii tienraivaajana ja esimerkkinä.

”Kun saamme vietyä logistiikan järjestelmän käytäntöön, opimme samalla lisää vaativuusluokituksen toimivuudesta ja menettelyistä, joilla tehtävät sijoitetaan vaativuusluokkiin. Tieto on tärkeää, sillä myynnin ja myyjien maailmassa on, enemmän kuin kaupan logistiikassa, erilaisia yrityksiä ja niissä hyvinkin erilaisia työnkuvia.”

Leppäkangas sanoo, että kehittäminen yhteistyössä työnantajaliiton kanssa on päivittäistä yhteydenpitoa ja jatkuvaa molempien osapuolten tavoitteiden ja tarpeiden ymmärtämistä.

”Näkökulma on tiukasti tulevaisuudessa. Mihin maailma on menossa ja miten siihen vastataan työpaikoilla. Miten kaupan alan työntekijät voivat hyvin ja yritykset menestyvät.”