Hyppää sisältöön
Artikkelit

24.02.2026 11:03

Opintielle työn ohessa?

Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen. Jatkuvaa oppimista kuitenkin tarvitaan, kun työelämä muuttuu nopeasti. SAK esittää siksi tilalle tukimallia, joka hyödyttäisi paremmin myös pamilaisia.

Nainen vihreässä neuleessa istuu keltaisessa pyöreässä aukossa, kuuntelee kuulokkeilla ja käyttää tablettia.
960950660

Petteri Orpon hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen vuonna 2024. Se piti tukijärjestelmää kalliina ja tehottomana. Arvostelua aiheutti myös tapa, jolla korkeasti koulutetut pystyivät hyödyntämään aikuiskoulutustukea.

Lupauksista huolimatta aikuiskoulutustuen tilalle ei ole saatu korvaavaa tukimuotoa. SAK esittää siksi uutta jatkuvan oppimisen tukimallia, joka ottaa huomioon aikuiskoulutustukeen kohdistuneen kritiikin.

PAMille SAK:n ehdottama jatkuvan oppimisen tuki olisi mieluisa. Ensinnäkin työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettava tuki on suunnattu matalasti koulutetuille ja työvoimapulasta kärsiville aloille eli sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Eero Löytömäki, PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija, hymyilee luottavaisesti. Hänellä on silmälasit, vaalea kauluspaita ja tummansininen bleiseri, taustana harmaa puupaneeli.

– Malli on tarkoitettu juuri sellaisille kuin pamilaiset monesti ovat. Jäsenistössämme on keskimääräistä enemmän niitä, joilla on vähän koulutusta, sanoo PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki.

Oppia työn ohessa

Hyvää mallissa on sekin, että tuki olisi ansiosidonnainen ja opiskelu tapahtuisi osa-aikaisesti työn ohessa. Kokopäiväiseen opiskeluun tukea saisi perustellusta syystä, esimerkiksi terveydentilan, oppimisvaikeuksien tai lopputyön tekemisen takia.

Löytömäki muistuttaa, että pienipalkkaisen työntekijän on vaikea jäädä kokonaan pois töistä opintojen ajaksi. Ansiosidonnaisuus yhdistettynä osa-aikatyön palkkaan varmistaisi, että myös osaamistaan täydentävä pamilainen pystyisi elättämään perheensä ja lyhentämään asuntolainaansa.

– Eivät jäsenemme uskalla lähteä opiskelemaan, ellei taustalla ole hyviä yhteiskunnan turvaverkkoja.

Tuen saamiseen vaadittaisiin vain viiden vuoden työhistoria entisen kahdeksan sijasta. Tämä hyödyttäisi palvelualoja, joilla on paljon nuoria.

Jatkuvan oppimisen tuki ottaa huomioon myös ikääntyvät. Yli 55-vuotiaille myönnettäisiin kaksi lisäkuukautta hyödynnettäväksi työuran loppupuolella.

Tavoitteena on työllisyyden lisääminen, laadukkaampi työ ja pidemmät työurat, tiivistää SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski.

– Nämähän eivät ole pelkästään yksilön vaan myös työnantajien ja koko yhteiskunnan hyötyjä.

Ammatteja tulee ja menee

Yhteiskunnan tukea aikuisiällä kouluttautumiseen tarvitaan monista syistä.

On paljon aloja, joilla osaaminen vanhenee nopeasti. Teknologian kehityksen ja vihreän siirtymän mukana tulee uusia ammatteja, joihin ei ole aiemmin koulutettu ihmisiä.

Toisaalta maailman ja työelämän muutos myös vie työpaikkoja. Tällöin irtisanotun on pakko vaihtaa alaa.

Heinikoski painottaa myös työssä jaksamisen näkökulmaa.

– On paljon niitä, jotka opiskelevat uutta esimerkiksi siksi, että pääsisivät pois vuorotyöstä.

Pamilaisilla tiedonjanoa

PAMin aikuiskoulutusselvitykseen vastanneista peräti 57 prosenttia haaveilee jonkin tutkinnon suorittamisesta. Yli puolet unelmoi korkeakouluopinnoista.

Eero Löytömäki kertoo, että joillakin aloilla lisäkoulutusta halutaan esimerkiksi taloudellisista syistä. Muun muassa kiinteistöpalvelualalla tutkinnosta saa palkanlisää.

Osa pamilaisista haluaa opiskella päästäkseen vaativampiin tehtäviin tai uudelle alalle. Kaupan ala ja vartiointiala puolestaan ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten digitalisaatio lisää osaamisvaatimuksia ja työntää väkeä opintielle.

Heinikoski ja Löytömäki näkevät tulevaisuudessa suuria riskejä, ellei aikuiskoulutustuen tilalle saada uutta tukimuotoa. Omalla ajalla ja kustannuksella opiskeleminen on hidasta, eivätkä ihmiset pääse nopeasti niihin töihin, joihin heitä tarvitaan. Tällöin ei myöskään synny työpaikkoja, innovaatioita ja talouskasvua.

SAK:n esittämä tukimalli on Heinikosken mukaan herättänyt kiinnostusta myös työnantajapuolella. Alustavien laskelmien mukaan jatkuvan oppimisen tuen kustannukset olisivat vähintään 30 prosenttia pienemmät kuin lakkautetussa mallissa.

Heinikoski toivoo, että uutta aikuiskoulutuksen tukimallia päästäisiin sorvaamaan seuraavalla hallituskaudella.

Teksti: Minna Hotokka

Kuvat: Eeva Anundi (Löytömäki), SAK (Heinikoski), Shutterstock

Avainsanat:

koulutus politiikka

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku