Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Palkat kasvavat mutta ostovoima eriytyy
Artikkelit

27.03.2026 15:23

Palkat kasvavat mutta ostovoima eriytyy

Palkansaajien ostovoima on viime vuosina kasvanut. Silti kotitalouksien luottamus talouteen on heikkoa, eikä palvelualojen kasvu ole lähtenyt kunnolla liikkeelle. PAMin pääekonomisti Olli Toivanen avaa, mitä ostovoiman kasvu tarkoittaa – ja miksi se ei näy kaikkien arjessa samalla tavalla.

PAMin pääekonomisti Olli Toivanen nojaa seinään

Mistä puhutaan, kun puhutaan ostovoimasta?

Ostovoiman kehityksestä puhutaan paljon, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

– Ostovoimalla tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, paljonko tuotteita ja palveluja kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla voi ostaa.

– Kotitalouksien tuloja ovat palkat mutta myös yrittäjä- ja pääomatulot sekä sosiaaliturvaetuudet ja eläkkeet. Kuluttajahintojen muutokset ja veropäätökset vaikuttavat yhtä lailla ostovoimaan.

Usein uutisoinnissa kyse on erityisesti palkansaajien ostovoimasta.

– Kun ostovoimasta uutisoidaan, tarkoitetaan tyypillisestä muutoksia reaaliansioissa eli palkansaajien ansiotason kehitystä suhteessa kuluttajahintoihin.

Yleiskorotukset ovat parantaneet ostovoimaa

Mistä viime kuukausina uutisoitu ostovoiman kasvu on johtunut?

– Työehtosopimusneuvotteluissa sovitut yleiskorotukset ovat yksinkertaisesti kasvattaneet palkkoja enemmän kuin kuluttajahinnat ovat kasvaneet. Muut tekijät ovat jääneet tähän verrattuna pieniksi.

Palkansaajien ostovoimaan kokonaisuutena vaikuttavat ansiotason ohella tehtyjen työtuntien määrä.

– Vaikka työttömyysaste on kasvanut, tehtyjen työtuntien kokonaismäärä on pysynyt tasaisena. Tämä tarkoittaa, että työntekijöille maksettujen palkkojen kokonaissumma on kasvanut merkittävästi.

Miksi ostovoiman kasvu ei tunnu kaikkien arjessa?

Vaikka keskimääräinen ostovoima kasvaa, vaikutukset jakautuvat eri tavoin. Taustalla on muun muassa poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat käytettävissä oleviin tuloihin.

– Hallituksen veropäätösten kokonaisvaikutus on ollut melko lailla mitätön lukuun ottamatta suurimpia tuloluokkia, joiden verotusta on kevennetty merkittävästi. Tämä on kasvattanut heidän käytettävissä olevia tulojaan.

Monella pienituloisella tilanne on päinvastainen.

– Pienituloisten ostovoimaa on puolestaan heikennetty voimakkaasti leikkaamalla etuuksia kuten työttömyyspäivärahoja, asumistukea ja toimeentulotukea.

Se, kenen ostovoima kasvaa, ei ole yhdentekevää koko talouden kannalta.

– Suurituloisimmilla tulojen kasvu lisää enemmän säästöjä ja sijoituksia kuin kulutusta. Pienituloisten ostovoimasta leijonanosa suuntautuu kulutukseen, sillä säästömahdollisuuksia ei juurikaan ole. Kuluttaminen pitää talouden rattaita liikkeessä ja tuo kasvua erityisesti palvelualoille.

Hintojen muutokset eivät kohtele kaikkia tasapuolisesti

Hintojen muutokset eivät nekään kohtele kaikkia tasapuolisesti, sillä eri kotitalouksien arkeen vaikuttavat eri kuluerät.

– Viime vuonna inflaatiota hillitsi erityisesti omistusasumisen halpeneminen, kun uusien asuntojen hinnat ja lainakorot laskivat. Tämä kevensi asuntovelallisten kuukausimenoja.

– Vuokra-asujille tilanne on ollut kuitenkin päinvastainen, sillä vuokrat jatkoivat viime vuonna nousuaan.

Öljyn hinnannousu maailmanpolitiikan viimeisimpien koukeroiden myötä näkyy ensimmäisenä autoilijoiden kukkarossa mutta kriisin pitkittyessä ennen pitkää lähes kaikkien tuotteiden hinnoissa.

– Energian kallistuminen siirtyy kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta laajasti eri tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Pahimmillaan seurauksena on stagflaatio, jossa kuluttajahinnat ja työttömyysaste kasvavat yhtä aikaa.

Kotitalouksien luottamus on palautettava

Ostovoiman epätasaisen kehityksen ohella kuluttamista jarruttaa tällä hetkellä epävarmuus. Erityisesti työttömyyden pelko hillitsee kulutushaluja.

–Koska etuuksia ja työttömyysturvaa on leikattu, työttömyys tarkoittaa aiempaa merkittävämpää taloudellista takaiskua. Tähän kotitaloudet varautuvat säästämällä ja vähentämällä kulutusta.

Toivasen mukaan ratkaisu kotitalouksien luottamuksen palauttamiseen ei löydy veronkevennyksistä.

– Tehokkain keino on luoda uskoa siihen, että elämä kantaa myös vastoinkäymisten edessä. Tätä ei luoda veronkevennyksillä vaan toimivilla julkisilla palveluilla ja riittävällä turvalla työttömyyden varalle.

Teksti: Minttu Sallinen
Kuva: Eeva Anundi

Olli Toivanen

Olli Toivanen

pääekonomisti, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto
  • Talouden ja toimialojen kehitys, talous-, vero- ja elinkeinopolitiikka
  • Yhteiskuntapoliittinen yksikkö
  • Keskustoimisto

Avainsanat:

jäsenyys palkka talous

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku