Hyppää sisältöön
Tiedotteet

05.11.2026 15:51

PAM: Hallituksen esitys alustatyölaiksi ei ratkaise alustatyön ongelmia

Olennaiset asiat eivät alustatyössä lakiesityksen perusteella muuttuisi ja näin lainsäädäntö vakiinnuttaisi nykytilanteen. Tässä ratkotaan sitä, estetäänkö mahdollisuus kiertää työntekijän suoja siirtämällä työ sovellukseen ja nimeämällä työntekijä yrittäjäksi. Siitä kärsisivät sekä työn tekijät että rehdit yrittäjät, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Ruokalähetti työntää polkupyörää talvisessa lumisateessa ja loskassa Helsingin katukuvassa

Hallituksen tänään jättämällä lakiesityksellä tuodaan EU:n alustyödirektiivi osaksi Suomen lainsäädäntöä. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan nyt on kysymys siitä, paraneeko ruokalähettien, toissa viikolla mieltään osoittaneiden taksinkuljettajien ja muiden alustatyötä tekevien tilanne nykyisestä.

EU:n kaksi vuotta sitten hyväksymän direktiivin tavoitteena on parantaa alustatyötä tekevien toimeentuloa ja työoloja. Direktiivi näkee alustatyön keskeisenä ongelmana ammattiaseman väärinluokittelun.

– Nyt on myönnetty, että alustat ovat luokitelleet todellisuudessa työntekijäasemassa olevia henkilöitä yrittäjiksi, jotta ne voivat säästää palkoissa ja välttää työsuhteeseen liittyvät vastuut. Tästä olemme puhuneet jo 10 vuotta.

– Nyt olisi ollut hyvä hetki pureutua ratkomaan toden teolla alustatyön ongelmia, mutta hallitus on valinnut tehdä vain sen, mikä on välttämätöntä, ja paikka paikoin vähän vähemmän, Rönni-Sällinen sanoo.

Oikaisut käräjiltä

Jotta ihminen voisi oikaista ammattiasemansa hänen on nyt, mutta myös tulevaisuudessa, haastettava alusta oikeuteen.

Uutta on direktiivin luoma työsuhdeolettama. Sen mukaan tuomioistuimen tai viranomaisen on tulkittava henkilön työskentelevän työsuhteessa, jos työssä ilmenee johtamista ja valvontaa osoittavia seikkoja. Alustayritys voi pyrkiä kumoamaan olettaman. Jos se ei onnistu, henkilön katsotaan työskentelevän työsuhteessa.

– Vaatii yksittäiseltä työntekijältä suorastaan uhkarohkeutta lähteä vuosia kestävään ja kymmeniätuhansia maksamaan oikeustaistoon. Ratkaisu koskisi tätä yhtä työntekijää, joten rakenteellinen väärinluokittelu ei tällä muuttuisi, Rönni-Sällinen huomauttaa.

Alustoille vastuu koko ketjusta

Ainoa asia, jossa hallituksen esitys ylittää direktiivin tason, on harmaan talouden torjunta. Siinä alustoilta vaaditaan kasvojentunnistamista kaikilta.

– On vaikea ymmärtää, miten se edistää harmaan talouden ja työperäiseen hyväksikäyttöön torjuntaa, vaikka Wolt ottikin sellaisen käyttöön silloin, kun ketjutuksissa ilmenneet ongelmat olivat esillä, Rönni-Sällinen sanoo.

Hänestä tärkeämpää olisi vastuuttaa alustat työtä tekevän henkilön oikeuksista, jos työtä voidaan ulkoistaa. Alustatyön teettäminen välittäjän tai sijaisketjujen kautta ei saisi heikentää alustatyötä tekevän henkilön direktiivin mukaista suojaa.

Kilpailutilanne muuttuu

Rönni-Sällinen uskoo lailla olevan suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Alustatyö leviää koko ajan uusi ammatteihin. Myös sille tyypillinen algoritmijohtaminen yleistyy kaikkialle.

– On hyvä, että algoritmijohtamiseen saataisiin uutta lainsäädäntöä. Taso on kuitenkin heikko, kun jo valmiiksi läpinäkymättömien järjestelmien valvonta ollaan jättämässä pääasiallisesti näiden yritysten omalle vastuulle.

Rönni-Sällinen mielestä nyt tehdään päätöstä myös siitä, voiko tulevaisuudessa työntekijän suojan kiertää siirtämällä työn sovellukseen ja nimeämällä työntekijän yrittäjäksi. Se tekee tukalaksi työntekijöiden tilanteen, mutta se luo epäreilun kilpailutilanteen myös rehdisti toimiville yrityksille, Rönni-Sällinen sanoo.

Sanktiot naurettavia jättiyrityksille

Suomessa on viime vuosina näyttänyt siltä, että työelämänlainsäädännössä valvonta ja sanktiot eivät ehkäise riittävästi rikkomuksia. Esimerkiksi työperäinen hyväksikäyttö kerää tästä voimansa.

– Meidän Suomessa on ymmärrettävä myös uusi mittakaava ja uudet toimintatavat, kun pelikentille tulevat maailmanlaajuiset jättiyhtiöt. Amerikkalaisilla suuryrityksillä on tapana toimia halujensa mukaan, lobata vahvasti tavoitteitaan ja testata lainsäädännön pitävyyttä niin pitkälle kuin mahdollista. Näin on toiminut esimerkiksi Wolt.

Woltin omistaja DoorDashin liikevaihto vuonna 2025 oli 13,7 miljardia dollaria. Lakiesityksen tuomat uudet sanktiot ovat enintään 35 000 euron hyvitys vastatoimien kiellon rikkomisesta ja enintään 30 000 euroa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Työsuojelun ja tietosuojan osalta viranomaisseuraamukset säilyvät ennallaan.

– Se todennäköisesti lähinnä naurattaa jättejä. Lain rikkomisesta pitääkin säätää tehokkaat ja oikeasuhteiset seuraamukset. Sanktiot pitäisi sitoa vahvemmin esimerkiksi yrityksen kokoon tai liikevaihtoon.

PAMi vaatii, että lain valvonnan täytyy olla riittävää ja kokonaisvastuu lain valvomisesta tulee olla työsuojeluviranomaisella sen sijaan, että vastuu jaettaisiin esityksen mukaisesti tietosuojavaltuutetun kanssa.

OIKAISU 6.11.2026 klo 16.46
”Woltin omistaja DoorDashin liikevaihto…” alkavaan kappaleeseen on tehty oikaisu

Aikaisempi kohta ”Lakiesityksen korkein mahdollinen sanktio on 30 000 euroa.” on korjattu: ”Lakiesityksen tuomat uudet sanktiot ovat enintään 35 000 euron hyvitys  vastatoimien kiellon rikkomisesta ja enintään 30 000 euroa ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Työsuojelun ja tietosuojan osalta viranomaisseuraamukset säilyvät ennallaan.”

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku