Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » PAM lausunnossaan: Verovähennyksen poisto vaikeuttaa entisestään työelämässä heikommalla olevien asemaa
Tiedotteet

19.08.2025 06:00

PAM lausunnossaan: Verovähennyksen poisto vaikeuttaa entisestään työelämässä heikommalla olevien asemaa

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry vastustaa hallituksen esitystä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta. Toteutuessaan se todennäköisesti vähentäisi järjestäytymistä, heikentäisi erityisesti työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien tilannetta ja murentaisi suomalaista sopimisen mallia.

Hallitus toteaa esityksessään, että työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistaminen saattaa vähentää ammattiliittoihin kuulumista. PAM viittaa lausunnossaan Ruotsissa vuonna 2007 toteutetun verovähennysoikeuden poiston kokemuksiin. Siellä erityisesti alle 30-vuotiaiden ja maahan muuttaneiden järjestäytyminen heikkeni. Järjestäytyminen väheni myös matalapalkkaisilla palvelualoilla, joissa osa-aikatyö on yleistä,

– Taustalla vaikuttanee toimeentulon tiukkuus, jonka vuoksi jätetään järjestäytymättä. Sen myötä työmarkkinoilla heikoimmissa asemissa olevat kuten nuoret, maahan muuttaneet ja matalapalkka-aloilla työskentelevät olisivat jatkossa nykyistä useammin ammattiliittojen antaman tuen ulkopuolella, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

PAM valvoo solmimiensa työehtosopimusten noudattamista ja antaa jäsenilleen neuvontaa työehtosopimuksiin sekä keskeiseen työ- ja sosiaalilainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Viime vuonna PAM vastasi yli 54 000:een jäsenten yhteydenottoon työsuhteeseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Sen lisäksi luottamusmiehet neuvovat työpaikoilla. Työnantajaliitot taas valvovat jäsenyrityksiään, että nämä noudattavat työehtosopimuksia.

Osa jäisi tukea vaille

Työehtosopimuksissa on sovittu myös neuvottelujärjestyksestä työpaikalla syntyvien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Mikäli työpaikalla ei löydetä ratkaisua, riita siirtyy ammattiliiton hoidettavaksi. Se neuvottelee asiasta työnantajan tai työnantajaliiton kanssa. Tällaisia tapauksia PAM hoitaa vuosittain lähes 1 000. Suurin osa näistä ratkaistaan neuvottelemalla ja sopimalla; vuosittain vain alle 100 erimielisyyttä viedään tuomioistuinten ratkaistavaksi.

– On selvää, etteivät myöskään valvontaviranomaiset – kuten aluehallintovirasto ja poliisi – pystyisi näitä tehokkaasti hoitamaan, jos suuri joukko jättäisi nyt ammattiliitot. Tällöin muutenkin heikossa asemassa työmarkkinoilla olevat jäävät tuesta paitsi, Ronni-Sällinen huomauttaa.

Yleissitovuus vaarantuisi

Jäsenkato uhkaisi myös yleissitovuutta. Työehtosopimus voidaan todeta yleissitovaksi, kun kaikista sopimusalan työntekijöistä noin 50 % työskentelee työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa eli ovat ns. normaalisitovuuden perusteella sidottuja työehtosopimukseen.

– On syytä muistaa, että työehtosopimusten yleissitovuuden romuttuessa yrityksillä ei olisi enää tasapuolisia kilpailuolosuhteita ja työntekijöillä nykyistä turvaa, Rönni-Sällinen huomauttaa.

EU-direktiiviä rikottaisiin

EU:n vähimmäispalkkadirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on edistettävä työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrittävä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Suomi on sitoutunut tukemaan työntekijöiden järjestäytymistä myös ratifioimalla Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n järjestäytymistä koskevat yleissopimukset.

– Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on ollut yksi keskeisimmistä välineistä sitoumusten täyttämisessä. Näin ollen hallitus on nyt toimimassa täsmälleen näiden sitoumusten vastaisesti, Rönni-Sällinen toteaa.

Jos työehtosopimusten kattavuus laskee alle 80 %:n, vähimmäispalkkadirektiivin mukaan valtiovallan on laadittava säännöllisesti komissiolle toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvotteluiden edistämisestä yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa.

– Hallituksen olisi hyvä toimia niin, ettei Suomi joutuisi tarkkailuluokalle tässäkään asiassa.

Vero-oikeuden periaatteita loukattaisiin

PAM viittaa lausunnossaan myös vero-oikeuden dosentti Timo Viherkentän lausuntoon, jonka mukaan vero-oikeuden näkökulmasta jäsenmaksut ovat luonteeltaan ainakin valtaosaltaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja. Siksi olisi hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi ja hänestä jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus olisi tosiasiassa hyvin poikkeuksellinen verosanktio.

Työnantajia suosittaisiin

Rönni-Sällisen mielestä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiselle ei olekaan rationaalisia perusteita.

– Sen avulla valtion kassaan saatavissa olevat tulot on nopeasti kulutettu, kun viranomaisille pitäisi suunnata lisää varoja. Työehtojen valvonnan heikentyessä myös verotuloja jäisi saamatta ja työelämän laatu ja yritysten välinen kilpailutilanne heikkenisi.

–: Kyse on vain hallituksen ristiretkestä ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseksi. Sitä osoittaa työntekijöiden ja yritysten erilainen kohtelu, Rönni-Sällinen sanoo.

Hallitus esittää, että työntekijöiden vähennysoikeus poistuisi kokonaisuudessaan, mutta työnantajilla ja yrityksillä säilyisi mahdollisuus kohdistaa edunvalvontaan liittyviä kustannuksia maksamalla yksilöidyistä palveluista, jotka eivät muodollisesti ole jäsenmaksuja. Lisäksi yrityskohtaisessa työehtosopimuskentässä työnantaja voi edelleen vähentää oman neuvottelu- ja sopimustoimintansa kustannukset. Myös elinkeinoelämän laajempaan lobbaus- ja edunvalvontatoimintaan liittyvät maksut voivat edelleen olla vähennyskelpoisia.

Avainsanat:

lainsäädäntö sopimusjärjestelmä verotus yhdenvertaisuus

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku