Hyppää sisältöön
Tiedotteet

23.06.2025 07:30

PAM vastustaa hallituksen esitystä toimeentulotuen kiristämisestä

PAM arvioi lausunnossaan, että esitykset toimeentulotuen kiristyksistä lisäävät syrjäytymis- ja velkaantumisriskiä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla.

PAMin mielestä esitystä tulee arvioida uudelleen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta sekä suhteessa muihin sosiaaliturvan leikkauksiin, kuten työttömyysturvan sanktiojärjestelmään ja työnhakukriteerien kiristyksiin.

Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea täydentämään pieniä tulojaan, erityisesti korkeiden asumiskustannusten vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Hyväksyttävien asumismenojen alentaminen voi pakottaa työssäkäyvät muuttamaan pois työpaikan läheltä. Se kasvattaa työmatkakustannuksia ja heikentää arjen jaksamista. Asumisen epävarmuus voi pahentaa jo valmiiksi kuormittuneiden työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä.

Lääkekustannusten rajaaminen

PAM vastustaa ehdotusta rajata toimeentulotuesta korvattavat lääkekustannukset ja muut terveysmenot vain ”välttämättömiin” ilman selkeitä, yhdenmukaisia kriteerejä. Lopputuloksena voi olla, että pienipalkkaiset työntekijät joutuvat jättämään lääkkeet ostamatta tai lykkäämään hoitoon hakeutumista, koska kustannuksiin ei enää saa tukea.

Tällainen tilanne heikentää terveyttä, työkykyä ja voi johtaa pitkäaikaisiin työkyvyttömyyksiin, mikä kasvattaa sekä yksilön että yhteiskunnan kustannuksia.

Epätyypillisten työsuhteiden todellisuus unohtuu

Palvelualoilla on yleistä, että työntekijät tekevät vastentahtoisesti osa-aikatyötä, mutta he eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen tai eivät hae soviteltua työttömyysturvaa byrokratian, työaikalain rajoitteiden tai järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi. PAMin jäsenkyselyn mukaan vain 35 % soviteltuun työttömyysturvaan oikeutetuista hakee etuutta, mikä kertoo järjestelmän käytännön esteistä ja koetusta hallinnollisesta kuormittavuudesta.

Esityksessä ehdotettu velvollisuus hakea ensisijaista etuutta ja sen laiminlyönnistä seuraava toimeentulotuen perusosan jopa 50 %:n alennus kohdistuu kohtuuttomasti juuri näihin työntekijöihin. Esimerkiksi yllättäviä hyväksyttäviä toimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja – esimerkiksi lääkemenoja – voidaan puolittaa, kun työttömyysetuutta ei ole haettu.

Perusosan alentaminen voi seurata myös tilanteissa, joissa työntekijä joutuu laiminlyömään työnhakuvelvoitteen, koska työnantaja on tarjonnut lisätyötä, jonka vastaanottamiseen hän on työlainsäädännön perusteella velvollinen. Tästä voi seurata karenssia myös työvoimapalveluissa.

Tilanne korostuu entisestään nyt, kun valmisteilla oleva työvoimapalvelulain uudistus aikoo kiristää työnhakuvelvoitteita myös osa-aikatyötä tekevien osalta. PAM pitää ongelmallisena, jos yhdestä laiminlyönnistä voi seurata sekä työttömyysturvan menetys että toimeentulotuen perusosan alennus. Se muistuttaa oikeudellisesti kyseenalaista kaksoissanktiointia.

Lue koko lausunto täältä

Yleistuki

Yleistuesta PAM jätti lausunnon viime viikolla. PAMin lausunto: Yleistuki lisäisi byrokratiaa ja vähentäisi työnteon kannustimia

Hallitus kaavailee työmarkkinatuen ja peruspäivärahan yhdistämistä uudeksi yleistueksi. PAM toteaa lausunnossaan, ettei se kannata esitystä, jossa peruspäivärahan saajat tulisivat tarveharkinnan piiriin. Nyt oikeus työttömyysturvan peruspäivärahaan on kuulunut kaikille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan ja jotka täyttävät työssäoloehdon.

Hallitus perustelee esitystään työmarkkinatuen ja peruspäivärahan yhdistämisestä työnteon kannattavuuden parantamisella, sosiaaliturvan sujuvoittamisella ja etuusjärjestelmän yksinkertaistamisella. PAM arvioi, ettei esitys vastaa tavoitteita.

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on PAMin mielestä tärkeä tarkentaa, mitä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja peruspäivärahan väliselle kytkökselle tapahtuu esitetyn yleistukiuudistuksen myötä.

Lue Yleistuki-lausunto tästä

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku