Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » PAMin Rönni-Sällisen varoittaa Säätytaloa työelämän heikentämisestä
Tiedotteet

01.06.2023 10:00

PAMin Rönni-Sällisen varoittaa Säätytaloa työelämän heikentämisestä

Paikallisen sopimisen salliminen alle yleissitovien työehtosopimusten minimien, maahanmuuton lisääminen ja työntekijöiden järjestäytymisen heikentäminen muodostavat yhdistelmän, joka uhkaa heikentää suomalaista työelämää, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi avatessaan  SAK:n edustajiston kokouksen.

Säätytalolla hallitusneuvotteluissa käsitellään tällä hetkellä esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyviä kysymyksiä. Huhujen mukaan myös ammattiliittojen jäsenten verotusta oltaisiin kiristämässä.

SAK:n edustajiston puheenjohtajana Palvelualojen ammattiliiton PAMIn puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen totesi kyseessä olevan vaarallinen yhdistelmä turvallisen ja toimivan työelämän kannalta avatessaan SAK:n valtuuston kokouksen.

Kokoomus on ajanut mallia, jossa paikallista sopimista laajennettaisiin niin, että myös yleissitovien työehtosopimusten vähimmäistasot voitaisiin paikallisesti sopien alittaa. 

Hänen mukaansa esimerkiksi maahan muuttaneilta ja nuorilta työntekijöiltä puuttuu usein tietoa suomalaisesta työelämästä ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikko.

”Paikallisen sopimisen laajentuessa heistä kuitenkin tulisi sopimisen osapuoli. Näemme jo nyt törkeitä esimerkkejä siitä, miten oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä hyväksikäytetään” Rönni-Sällinen sanoi.

Hän huomautti, että yleissitovuuden vuoksi työehtosopimuksia noudattavat yritykset, jotka eivät kuulu sopimuksista neuvotteleviin työnantajaliittoihin.

”Työehtosopimusten alittaminen tulisi näin sallituksi yrityksille, joilla ei ole välttämättä takanaan mitään sopimista tukevia rakenteita. Tietoa ja osaamista voi olla hyvin vähän eikä kaikilla valitettavasti ole aina vain hyviä tarkoitusperiäkään”; Rönni-Sällinen sanoi.

Yhteiskunnalta vaaditaan lisää resursseja

Hänestä näyttääkin siltä, että poliitikoilla ja VM:n virkamiehillä ei ole ymmärrystä ammattiliittojen työstä ja sen merkityksestä.

Työehtosopimusten neuvottelemisen lisäksi ammattiliitot neuvovat ja puolustavat jäseniään työsuhdeasioissa. Ammattiliitoilla ja työnantajaliitoilla on myös toimiva systeemi neuvotella työehtosopimusten tulkintariidoista ja muista erimielisyyksistä työpaikkatasolta alkaen. Yleissitovassa eli järjestäytymättömässä kentässä näin ei ole. 

”Jos työntekijöiden järjestäytymistä heikennetään ja paikallista sopimista laajennetaan, yhteiskunnalta vaaditaan yhä enemmän neuvontapalveluja, valvontaresursseja ja resursseja myös oikeuslaitokselle, kun työehtojen sopimustoiminta hajoaa ja valvonta työpaikkatasolla heikkenee. Työelämä ja työehdot uhkaavat myös heiketä askel askeleelta, jos kilpailuetua on mahdollista hankkia aina heikommilla työehdoilla”.

”Tällainen kehitys ei ole hyvä työntekijöille, mutta ei myöskään vastuullisesti toimiville yrityksille. Eikä se myöskään ole koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Emme me tällaista hyväksy.”
 

Avainsanat:

lainsäädäntö työehtosopimus työehtosopimusneuvottelut

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku