Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Raha ei yksin ratkaise amiksen ongelmia – kaipaako amisreformi korjaussarjaa?
Blogit

14.10.2025 11:41

Raha ei yksin ratkaise amiksen ongelmia – kaipaako amisreformi korjaussarjaa?

Ammatillinen koulutus on – jälleen kerran – negatiivisen julkisuuden valokeilassa. Ylen MOT selvitti hallituskaudesta toiseen tehtyjen amisleikkausten vaikutuksia eivätkä tulokset olleet mairittelevia. PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki ei kuitenkaan usko että raha ratkaisee, jos ongelma on rakenteissa.

Ammatillinen koulutus on – jälleen kerran – negatiivisen julkisuuden valokeilassa. Ylen MOT selvitti hallituskaudesta toiseen tehtyjen amisleikkausten vaikutuksia eivätkä tulokset olleet mairittelevia. Lähiopetuksen määrä on romahtanut ja yritykset raportoivat, että opiskelijoiden osaamisessa on puutteita.

Koulutuksesta leikkaaminen on laskenut koulutuksen laatua. Kukapa olisi uskonut? Bloginkirjoittajan olisikin nyt helppoa haukkua leikkauksia tehneet hallitukset ja vaatia lisää rahaa amiksille. Sitä en kuitenkaan aio tehdä. En nimittäin usko, että raha ratkaisee, jos ongelma on rakenteissa.

Nuo rakenteet luotiin vuoden 2018 amisreformissa, jota mainostettiin aikanaan suurimmaksi koulutusuudistukseksi kahteenkymmeneen vuoteen. Reformin pääpiirteenä oli siirtyminen osaamisperustaisuuteen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen reipas lisääminen. Nyt molemmat päätavoitteet näyttävät aiheuttavan ongelmia.

MOT:n kyselyssä yritykset kokivat, että koulutusvastuuta on siirretty liikaa yrityksille ja työssäoppimisjaksoille. Sama viesti kuultiin myös esimerkiksi kesän 2025 Palvelualojen osaajabarometrissa. Yritykset kokevat siis, että oppimista on siirretty liikaa työelämään. Tämä ei kuitenkaan ole järjestelmän vika vaan sen ominaisuus – koko amisreformin ääneen lausuttu tarkoitus.

Osaamisperustaisuuden pääajatus on se, että opiskelija etenee opinnoissaan sen mukaan, miten hyvin hän osoittaa hallitsevansa tarvittavat taidot ja tiedot. Jos osaa, voi sen näyttää ja edetä tutkinnossa eteenpäin. Vain lopputulos, osaaminen, ratkaisee eikä opetukseen käytetyllä ajalla ole merkitystä. Ajatus on hyvin toisenlainen kuin vaikkapa lukiossa, jossa on valtioneuvoston asetuksella määrätty, että opetusta annetaan nuorille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia opintopistettä kohden ja aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia opintopistettä kohden. Ammatillisen koulutuksen opetustuntimääriä ei säädellä mitenkään.

MOT:n esiin nostamat amiksen ongelmat, lähiopetuksen määrän lasku ja opetusvastuun siirtyminen liiaksi työpaikoille, eivät siis johdu pelkästään rahan puutteesta ja leikkauksista. Säästöt toki perkelöittävät tilannetta entisestään, mutta lopputulos on juuri sitä, mitä reformissa tilattiin.

Nyt bloginkirjoittajan olisi helppo haukkua amisreformi ja vaatia paluuta vanhoihin hyviin aikoihin. Harmaan sävyt kuitenkin pilaavat hyvän tarinan.

Kun Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi keväällä 2025 yrityksiltä, 47 prosenttia vastaajista arvioi amisnuorten ammattitaidon erittäin hyväksi tai hyväksi ja vain 10 prosenttia koki ammattitaidossa olevan puutteita. Opetushallituksen keräämän palautteen mukaan sekä yritykset että opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä ammatilliseen opetukseen. Suomalainen ammatillinen koulutus on huomattavasti mainettaan parempi ja valtaosa maamme yli 330 000 amisopiskelijasta pärjää mainiosti.

Ammatillisen koulutuksen kentällä on kuitenkin edessään suuri keskustelu siitä, onko amisreformi onnistunut ja tarvitseeko se korjaussarjan. Vastaako ammattikoulutus nuorten tarpeisiin? Pitäisikö oppivelvollisten koulutusta normittaa ja säädellä nykyistä tarkemmin? Sopiiko se yhteen osaamisperustaisuuden ideaalin kanssa? Miten oppivelvollisten koulutuksesta tehdään kestävämpää romuttamatta samalla järjestelmän hyviä puolia?

Se ainakin on selvää, että uusiin amisleikkauksiin meillä ei ole varaa.

Eero Löytömäki

Eero Löytömäki

koulutuspolittiinen asiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto
  • Keskustomisto

Avainsanat:

koulutus politiikka

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku