Seitsemän vuosikymmentä alkolaista edunvalvontaa

Tavoitteeksi asetettiin alun alkaen ”myymäläverkoston yhteisten edunvalvonta-asioiden tarmokas ja paras mahdollinen hoito”. Näin kirjattiin yhdistyksen päämäärä, kun Alkon Liikeväki r.y. perustettiin lokakuun 26. päivä vuonna 1955 ajamaan Alkon myymälätyöntekijöiden palkka- ja työehtoasioita.

Yhdistyksen nimi on vuosien saatossa hieman vaihdellut, mutta tavoite on säilynyt samana. Tänä vuonna nykyisin Alkon Liikeväki ALV:na tunnettu PAMin ammattiosasto viettää 70-vuotisjuhliaan. ALV edustaa Alkon myymälätyöntekijöitä.

Vuodesta 2005 pääluottamusmiehenä toiminut Jukka Höttönen näkee ALV:n edunvalvonnallisen roolin erittäin merkittävänä.

–  Liitollamme on ollut todella tärkeä rooli alkolaisessa edunvalvonnassa. Välillä on ollut vaikeita tilanteita, on oltu sovittelijalla ja lakollakin vauhditettu asioita. Työ on ollut rankkaa, mutta hyvin tyydyttävää.

Itsenäistä edunvalvontaa

Höttösen mukaan ALV:n tarina yhdistyksenä on edunvalvontapainotteinen. Tärkeää on ollut hoitaa edunvalvonta-asioita itse, suoraan työnantajan kanssa.

ALV neuvottelee tänäkin päivänä oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen Alkon kanssa.

– Meillä on vahva edunvalvonta ja hyvät yhteistyövälit työnantajan kanssa. Työnantaja tunnistaa voimamme, mutta tietää myös, että olemme ammattitaitoisia. Tunnemme olosuhteet ja mihin yhtiö on menossa.

Oman luottamusmiesuran merkittävimpänä asiana Höttönen pitää osa-aikaisten myyjien aseman parantamista.

– Osa-aikaisuus ja lisätyön tarjoaminen ovat syöneet kaikkein eniten voimavaroja. Tämä oli vuosia todella vaikea kysymys. Kun aloitin, niin yleisin sopimus oli 7,5 tuntia viikossa. Nyt yleisin sopimus on 30 tuntia viikossa. Olemme saaneet ”järeämpiä” sopimuksia myyjille.

Pekka Kirjavainen toimi muun muassa ALV:n puheenjohtajana sekä luottamusmiehenä 90-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alun aikoihin.

– 90-luvulla EU-jäsenyys aiheutti koko Alkon aseman uudelleenarvioinnin. Työnantaja ilmoitti, että siirtää meidät kaupan sopimukseen eikä ALV:n kanssa tehdä sopimusta. Tästä johdosta jouduttiin turvautumaan työtaisteluun ja oma sopimus säilyi.

Kirjavaisen mukaan tässä yhteydessä kuitenkin myös menetettiin työntekijöiden etuuksia. Neuvottelusuhde Alkon kanssa oli pitkään todella hankala.

Vilkasta järjestöpolitiikkaa

Jo 1940-luvulla oli perustettu yhdistys Alkon Liiketyöntekijät, mutta myymälätyöntekijöiden koettiin jääneen paitsioon. Hetken aikaa 1950-luvulla Alkossa vaikutti kolme yhdistystä samaan aikaan, kun toimihenkilöiden yhdistys lasketaan mukaan. Alkon Liikeväki kuitenkin vakiinnutti paikkansa nopeasti. Toimihenkilöiden oma yhdistys kuuluu nykyisin Ammattiliitto Prohon.

Alkon Liikeväki liittyi heti vuonna 1955 Suomen Liikeväen Liittoon. Välissä Alkon Liikeväki kuului Valtion laitosten ja yhtiöiden toimihenkilöliittoon ja tämän jälkeen Ammattiliitto Suoraan. PAMin alle ALV siirtyi vuonna 2010.

– Sanotaanko näin, että aikojen saatossa ALV on etsinyt paikkaansa liittokentässä, ALV:n nykyinen puheenjohtaja Antti Turunen naurahtaa.

Pääluottamusmies Höttösen mukaan PAMiin siirtymisen taustalla vaikuttivat edunvalvonnalliset tarpeet.

– PAM on kaupan edunvalvoja, mikä vaikutti päätökseen siirtyä PAMiin. Kävimme pitkät keskustelut Kaarlo Julkusen [PAMin silloinen varapuheenjohtaja] kanssa. Ammattiliitto Suorassa ei ollut samanlaisia haasteita vaikkapa osa-aikaisuuden kanssa.

– Suorassa koettiin olevan enemmän pankki-ihmisiä, Turunen komppaa.

Järjestäytyminen on vahvaa

Alkon myymälätyöntekijät ovat tänäkin päivänä korkeasti järjestäytyneitä, kun verrataan yleiseen järjestäytymisasteeseen Suomessa. Turunen uskoo, että tämän taustalla on vahva sisäinen tiedotus ja toisaalta työnantajan myönteinen suhtautuminen järjestäytymiseen.

– Sisäisellä tiedotuskanavalla tiedotamme jäseniä. Jos et ole jäsen, et pääse kanavalle. Kun poliittinen tilanne on mikä on, niin ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudesta. Alko myös suhtautuu positiivisesti meidän liittoomme. ALV nähdään voimavarana.

Höttösen mukaan oma työehtosopimus tuo ALV:n toiminnan näkyväksi ja merkitykselliseksi. Myös hänen mukaansa esimerkiksi TES-neuvottelujen aikainen aktiivinen ja avoin tiedottaminen sitouttaa jäsenistöä.

Työehtojen ja palkkojen puolesta on käyty tiukkoja taistoja

Vuonna 1969 Alko liittyi Liiketyönantajain Keskusliittoon. Tämän koettiin heikentäneen neuvotteluilmapiiriä, kun tuttujen kasvojen sijaan neuvottelupöytään marssi työnantajajärjestön juristeja.

Negatiivinen kehitys kulminoitui vuonna 1972, kun ALV järjesti historiansa pisimmän työtaistelun. Myymälätyöntekijät olivat lakossa peräti kuusi viikkoa.

Myös vuonna 1985 neuvottelut työehdoista olivat pahasti jumissa. Työntekijät olivat lopulta lakossa lähes kuukauden, 29.3.−27.4.1985. Lehdistö kirjoitti työtaistelusta ja neuvotteluista aktiivisesti ja huoli ”viinattomasta vapusta” nousi vahvasti esiin.

Alkon myymälätyöntekijöiden keulakuvana näkyi ALV:n puheenjohtaja Seppo Mannila, jota tituleerattiin lehdistössä lakkokenraalina.

Lakko näkyi myös poliisin työssä. Helsingin Sanomat uutisoi lakon aikana, että ”Kuiva pääsiäinen siisti maan” ja ”Alkon lakko on poliisin paras ystävä”.

Lopulta sopimus syntyi ennen vappua. Mannilan mukaan sopimuksen syntyyn oli vaikuttanut vapun tuoma paine. Turun Sanomat otsikoi 28.4.1985 seuraavasti: ”Yllätyssopu – viinaa vapuksi”.

Neuvottelusuhde on parantunut

Viimeisin Alkon myymälätyöntekijöiden työehtosopimus syntyi tämän vuoden toukokuussa pitkien neuvottelujen jälkeen. Lakkoon ei tarvinnut tällä kertaa turvautua, mutta työnantajalle toimitettu ALV:n vetoomus, joka keräsi toistatuhatta nimeä, sai vauhtia jumissa olleisiin neuvotteluihin.

– Joskus tes-neuvottelut saattavat venyä kuten viime keväänä, mutta aina on päästy sopuun. Meillä on jatkuvan neuvottelun periaate ja meitä myös kuunnellaan työnantajan puolelta, Turunen kertoo.

Välillä hankalaksi koettu neuvottelusuhde Alkon kanssa on tätä nykyä puheenjohtaja Turusen ja pääluottamusmies Höttösen mukaan hyvä. Poliittisista riskeistä huolimatta myös yhdistyksen tulevaisuus nähdään valoisana.

– Jos takerrutaan poliittisiin päätöksiin, niin pysähdytään paikalleen. Pidetään yllä hyvää kulttuuria ja vaikutetaan asioihin. Kun jatketaan tällä linjalla, niin hyvä tästä tulee, Turunen summaa.

– Nykyisin työnantaja nimenomaan haluaa oman työehtosopimuksen. Niin kauan kuin yhtiö säilyy, niin jatkamme tätä työtä ja teemme sen parhaamme mukaan, Höttönen toteaa.

Artikkelissa on käytetty lähteinä seuraavia julkaisuja: Timo Pihlaja (toim.): Alkon Liikeväki R.Y. 20-vuotias – ALV:n juhlajulkaisu, 1975. Juha Partanen: Lehdistön kuva Alkon Lakosta 1985. Alkoholipolitiikka vol. 51: 27–38, 1986.

Teksti: Pauli Unkuri. Kuvat: Alko Oy ja Työväen Arkisto.