Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Kyykystä ylös
Artikkelit

19.12.2025 08:01

Kyykystä ylös

Sivistys ja aktiivinen kansalaisuus vaalivat demokratiaa, yliopistonlehtori Mikko Lahtinen muistuttaa. Jos kansalaiset eivät toimi, autoritaarinen hallinto ja populismi tekevät tuhoja.

Piirroskuva, jossa pienistä kaloista muodostuu hain pää ja kalaparvea vastaan ui yksi pienempi kala, joka näyttää joutuvan kalaparvesta muodostuvan hain kitaan.


Työväenyhdistys on ollut maailman ensimmäinen joukkoliike, jossa enemmistö ryhtyi itse ajamaan omia asioitaan ja ottamaan valtaa omiin käsiinsä, Mikko Lahtinen muistuttaa ja lisää, että vielä 1900-luvulla vallan­pitäjät alistivat kansalaisia kaikkialla maailmassa.

PAMin innostuneet luottamushenkilöt kuuntelevat Kauniaisten Työväenakatemiassa Tampereen yliopiston valtio-opin yliopistonlehtorin Mikko Lahtisen esitelmää demokratiasta. Oikeastaan tilaisuus on keskustelu. PAMin porukka on aktiivista.

Esittelykierroksella käy ilmi, että osallistujien työnantajiin kuuluu monen­laisia bisneksiä, pörssi­yhtiöitä ja pienempää puulaakia: Finnkinoa, Marimekkoa, Hankkijaa, yliopisto­ravintoloita ja siivouspalveluita. Asuinpaikkoina Tamperetta, Raahea, Alavusta ja pääkaupunkiseutua. Osallistujilla on lapsia, lapsenlapsia, koiria, kissoja, kesämökkejä ja autoja – elämää on koettu, ja demokraattisen järjestelmän ja markkinatalouden yhdistelmä on mahdollistanut porukalle koulutusta, toimeentuloa, asuntolainoja, työpaikkoja ja luottamus­tehtäviä.

PAMin kouluttaja Irene Korimäki näyttää yleisölle Suomen Työläisnuorison liiton perustavan kokouksen ryhmäkuvaa vuodelta 1904. Näillä niukin naukin parikymppisillä suuriruhtinas­kunnan kansalaisilla ei ollut äänioikeutta.

”Autoritaarinen demokratia on tyhjän päällä.”

Kirkassilmäiset nuoret ymmärsivät silti järjestäytyä ja vaatia oikeuksia. Ammattiyhdistysliike, kuten Kauniaisiin päätyneet luottamus­henkilöt ja muut PAMin jäsenet, voivat olla avain­asemassa edistämässä demokraattista kulttuuria. He rakentavat työpaikoillaan ja ay-liikkeen sisällä monen­laisia osallistamisen muotoja.

Suomessakin demokratia on uhattuna. Eräs uhka tasa-arvolle ja aktiivisuudelle on keskustelu­kulttuurissa. Populistit jatkavat äänestäjilleen herkemmin syyllisyyttä kuin hyvin­vointia. 

– Lamavuosina [1990-luvulla] meille uskoteltiin, että lamaan ajautuminen on tavallisten palkan­saajojen vika, Mikko Lahtinen harmittelee ja jatkaa:

– Nyt meitä kuritetaan oikein kunnolla, puhutaan ’talouskurista’. Kansalaiset passivoituvat eivätkä kiinnostu yhteisistä asioista. Vaalien alla tiedotus­välineet suoltavat huoliaan siitä, miten nuoret eivät äänestä.

Kuvituskuva, jossa on naisen siluetti ja puhekupla

”Kansan pitää olla sivistynyttä”

– Passivoiva keskustelukulttuuri voi johtaa siihen, ettei monia kiinnosta äänestää, Lahtinen kuittaa.

Demokratian myötä kaikkien ulottuville ovat tulleet mahdollisuudet riittävään ravintoon, asumiseen, luku- ja kirjoitustaitoon ja elinkeinon harjoittamiseen.  

Parlamentarismi on järjestelmä, jossa kansan enemmistö valitsee vaaleilla edustajat päättämään maan asioista. Kansan enemmistön valitsemat edustajat saattavat kuitenkin päättää vähentää osallistumisen mahdollisuuksia. Toisin sanoen, nyt puhutaan isoista asioista, joiden rapauttaminen on vaarallista.

Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Mikko Lahtisen mukaan tällainen edustuksellinen vaaleihin keskittyvä demokratia ei ole kansanvaltaisen systeemin kirkkain muoto. Kansan pitää olla sivistynyttä, sen pitää valvoa vallankäyttäjiä ja tuntea omat oikeutensa. Kansalaiset voivat ajaa asioitaan yhdistyksissä, hallituksissa, johtokunnissa ja mielenosoituksissa.  Tätä ”kansalaisten yhteistä pyrkimystä vaikuttaa elämänsä kulkuun” Lahtinen kutsuu ”sosiaaliseksi demokratiaksi” ja ”aktiiviseksi kansalaisuudeksi”. Lahtinen puhuukin parlamentarismin rinnalla demokraattisesta kulttuurista.

Demokratian kehno minimi on siis järjestelmä, jossa kansan enemmistö vain valitsee edustajat ja sitten pulinat pois, kansa hiljenee. 

– Se on ”autoritaarista demokratiaa”, Lahtinen tarkentaa.

Eikä se riitä.

– Autoritaarinen demokratia on tyhjän päällä. Ihmisiä kyykytetään ylhäältä päin. Demokraattisesti valitut instanssit voivat myös ajaa alas demokratiaa.

Kohti tasavertaista yhteiskuntaa

PAMin osallistujat herkeävät tavan takaa miettimään, mitä he voisivat tehdä demokraattisen kulttuurin eteen. Kurssilaisia piinaa ammattiyhdistysliikkeen huono maine. Yhdysvalloissa poliittisesti oikealla laidalla keikkuvat vallanpitäjät ovat mustamaalanneet ay-liikettä jo vuosikymmeniä. Sama alatyyli on levinnyt Suomeenkin.

Tähän on ratkaisu. Pitää olla sivistynyt eikä moukkamainen ja puuttua asioihin, Lahtinen sanoo. 

Kurssilaiset päivittelevät, että koulutus­leikkausten myötä ”tavalliselta ihmiseltä viedään mahdollisuus kouluttautua ja valita itse, minne haluaa suuntautua”. Kyse ei ole vain siitä, että työntekijä oppii ammatin, vaan myös siitä, että tämä kehittyy ammatissaan.

PAMin edustajat ovat taistelleet aikuiskoulutuksen ja oppisopimusjärjestelmän puolesta. Lahtinen kannustaa juuri tällaiseen toimintaan: 

– Demokratian keinoin voidaan pyrkiä yhteiskuntaan, jossa ihmiset ovat tasavertaisia. Parlamentarismia pitää tietenkin vaalia myös, mutta yhteiskunta ei saa olla eriarvoistava, sellainen, jossa elämänehtoja leikataan. Ratkaisuna ongelmille ei ole kuri ja järjestys vaan tasa-arvoisempi yhteiskunta.

– Laajan kansanvallan pitää pohjustaa parlamenttia alhaalta päin.

Mikko Lahtinen luennoi osana PAM Akatemian koulutusohjelmaa. PAM Akatemia jatkuu vuonna 2026.


Teksti: Iida Simes 
Kuvat: Getty Images


PAM Campus on nyt auki!

Uusi PAM Campus tekee oppimisesta entistä sujuvampaa: löydä koulutukset, ilmoittaudu kursseille ja opiskele omaan tahtiisi juuri silloin kun sinulle sopii.

Tutustu vuoden 2026 koulutustarjontaan Campuksessa ja ilmottaudu mukaan!

Klikkaa PAM Campukselle
Lähikuvassa kolme hehkulamppua, vaaleanpunaisella taustalla näkkyy myös valonpilkahduksia sumeana

Avainsanat:

koulutus työpaikan luottamushenkilöt

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku