Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Toimintakykyinen Suomi?
Blogit

16.01.2026 13:37

Toimintakykyinen Suomi?

Me tiedämme kaikki, että terveyden kannalta on tärkeää syödä monipuolisesti, liikkua ja levätä. Mutta nykyinen työelämä ei tee siitä kaikille helppoa. Tavoite suomalaisten toimintakyvyn parantamisesta vaatii siksi rakenteellisia ja laajoja toimia, kirjoittaa PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Kuvaaja: Eeva Anundi

Me tiedämme kaikki, että terveyden kannalta on tärkeää syödä monipuolisesti, liikkua ja levätä. Mutta nykyinen työelämä ei tee siitä kaikille helppoa. 

Osallistuin tällä viikolla Toimintakykyinen Suomi -huippukokoukseen. Tilaisuuden tavoitteena oli nostaa toimintakyvyn parantaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Päämääränä on ”muuttaa ihmisten arvoja, asenteita ja arjen toimintaa toimintakykyä vahvistavaan suuntaan”. Eduskuntapuolueet allekirjoittivat yhdessä parlamentaarisen sopimuksen, joka toimii tiekarttana koko kansan toimintakyvyn edistämiselle. Mukaan haastettiin monia eri tahoja, mukaan lukien työnantajat ja työelämän toimijat.  

Toivon, että työnantajien panos ei rajoittuisi keppijumpan järjestämiseen pääkonttorilla – yhtään keppijumppaa väheksymättä. Monissa työelämään kohdistuvissa toimissa lähtökohtana usein kuitenkin on istumatyötä tekevien valkokaulustyöntekijöiden joukko. Vähemmälle huomiolle usein jäävät suorittavaa työtä tekevät. 

Palvelualoilla hyvinvointia ja jaksamista haastavat muun muassa matalapalkkainen vastentahtoinen osa-aikatyö, epäsäännölliset työajat 24/7 palveluyhteiskunnassa ja liiallinen työkuorma. Näihin olisi työnantajien ja päättäjien puututtava. 

SAK:n tuore haastattelututkimus osa-aikatyön syistä ja vaikutuksista työntekijöihin on osittain karua luettavaa. Noin puolet koki taukoamatonta rahastressiä, joka heijastui heidän elämässään lähes kaikkialle. 

“Joo siis tosi paljon. Voin sen kyllä myöntää, että se on oikeestaan ainut stressi viime vuojet ollu minun elämässä. Se on semmonen, mikä oikeesti, se kalvaa ihan koko ajan.”  
Juha, 58 v, Iisalmi, kiinteistöala 

Terveellisiä tapoja on vaikea ylläpitää, jos rahat eivät riitä perustarpeisiin kuten ruokaan ja lääkkeisiin. 

”Myöhän saatetaan olla vaikka puoltoista viikkooki syömättä sillee, ettei syö ja sie ostat jotain halpaa paskaa. — Se on vähän, että se ruoka ja lääkkeet, on monta kertaa jättäny lääkkeet syömättä, tai vaikka syö joka kolmas päivä vaan lääkkeet. Tällästä joutuu tekemään. Ja mun mies lopetti pari vuotta sitte sen lääkkeet sen takia, koska ne oli niin kalliit.”  
Suvi, 42 v, Kouvola, kaupan ala 

Useampi työ ei ole ratkaisu osa-aikatyöhön toimeentulo-ongelmiin. Stressi ja palautuminen ei sillä parane.  

Kun teki kaupan alalla vuorotyötä, niin sitten sen toisen työn sovittaminen siihen ois ollu hirveen haastavaa. Siinä alkaa tulee mun mielestä se oma jaksaminenkin kuvioihin. Jos on kaks vuorotyötä, niin se on sitä, että sä et ees ehdi kotiin vaihtaa sukkia.  
Petra, 31 v, Raahe, kaupan ala 

Tavoite suomalaisten toimintakyvyn parantamisesta on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä. Olennaista onkin nyt ymmärtää, miten laajan joukon erilaisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttaminen vaatii. Yksilöiden aktiivisuuden varaan sitä ei voi jättää, vaan vaaditaan rakenteellisia ja laajoja toimia, jotka edistävät myös niiden ihmisten fyysistä toimintakykyä, joiden omat resurssit eivät syystä tai toisesta riitä omien valintojen muuttamiseen. 

Kirjoittaja Annika Rönni-Sällinen on PAMin puheenjohtaja.

Sitaatit ovat SAK:n osa-aikatyötutkimuksen haastatteluista. Tutustu tutkimukseen täällä.

Avainsanat:

osa-aikatyö politiikka työajat

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku