Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Työsuhteesta riskibisnestä?
Blogit

30.06.2025 15:36

Työsuhteesta riskibisnestä?

Hallituksen vauhti työntekijöiden turvan murentamisessa sen kuin kiihtyy ja jännitys kasvaa, kun riskiä siirretään työntekijöille, kirjoittaa Sirpa Leppäkangas blogissa.

Nyt hallitus esittää määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamista. Näin se peukaloi olennaisella tavalla lainsäädännön nykyistä periaatetta vakinaisten työsuhteiden ensisijaisuudesta. Jatkossa työnantajan aloitteesta voisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä.

Esitystään hallitus perustelee työllisyyden parantamisella, työllisyyden esteiden purkamisella ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamisella. Kesäkuun alussa julkaistun luonnoksen mukaan yritysten asema helpottuisi muun muassa näin:

Muutos pienentää rekrytoinnin epäonnistumiseen liittyvää ja taloudellista liiketoimintariskiä. Työnantaja voi kokeilla työntekijän palkkausta. Määräaikaisuuksien perustelemiseen ja työsopimusten irtisanomiseen liittyvä hallinnollinen taakka kevenee. Työnantaja säästää irtisanomiskustannuksissa. Työnantajan oikeusvarmuus paranee.

Käytännössä hallitus siirtää yrityksen liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi, mikä ei toki ole ainutkertaista.

Työsuhteen toisen osapuolen tilanne on huonompi. Työntekijän epävarmuus lisääntyy. Sekin luonnoksessa tunnustetaan muun muassa näin:

Määräaikaisuus luo merkittävää epävarmuutta työsuhteen jatkosta. Epävarmuus altistaa väärinkäytösriskeille.

Suomessa määräaikaisten työsuhteiden osuus on jo nyt EU-maista viidenneksi korkein. Suomessa vastentahtoinen määräaikainen työ on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla miehiin verrattuna.

Muutoksen arvioidaan lisäävän määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Muutos vähentänee palkkaamista suoraan vakituiseen työsuhteeseen. Kun määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, myös raskaussyrjintätapausten määrä kasvaa.

Työntekijöiden heikko työsuhdeturva ei taida olla pohjolasta ponnistavalle yritykselle voittava strategia globaalissa kilpailussa.

Käytännössä hallitus siirtää yrityksen liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi, mikä ei toki ole ainutkertaista.  Maailmalla tehdään oikeinkin menestyksekästä liiketoimintaa periaatteella, jonka mukaan yrityksen ainoa bisnes on tehdä bisnestä. Työntekijöiden oikeudet – monesti myös ihmisoikeudet – lepäävät niissä maissa pitkälti yrityksen taloudellisen hyödyn tai hyvän tahdon varassa.

Pohjoismaissa yritykset ovat pystyneet tähän saakka parempaan. Ne ovat menestyneet, vaikka työntekijöiden oikeudet on kattavasti turvattu sääntelyllä. Arvelen, että se on ollut rationaalinen valinta, sillä työntekijöiden heikko työsuhdeturva ei taida olla pohjolasta ponnistavalle yritykselle voittava strategia globaalissa kilpailussa.

Mitä hallitus sitten voisi määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamisella saavuttaa? Talouskasvua, tuottavuuden kasvua, parempaa työllisyyttä? Siitä se itse lausuu esityksessään muun muassa näin:

Muutoksen vaikutus tuottavuuteen ja talouskasvuun on tutkimuskirjallisuuden valossa epäselvä.

Niinpä. On toivottava, että joku voisi estää hallituksen vauhdin kiihtymisen. Sydämiä niille lukuisille hienoille suomalaisille yrityksille, jotka valitsevat jatkossakin pystymisen hallituksen politiikkaa parempaan, ja ihanaa kesää kaikkien yritysten työntekijöille. ❤️

PAM on jättänyt 27.6.2025 lausuntonsa asiassa. PAM vastustaa hallituksen esittämiä muutoksia ja pitää niitä työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa heikentävinä. Tutustu lausuntoon.

Blogin kirjoittaja Sirpa Leppäkangas on PAMin työehtojohtaja.

Avainsanat:

lainsäädäntö työsuhde

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku