Työsuojeluvaltuutetut kannustavat avoimuuteen: ”Työpaikkakiusaamista estetään yhteistyöllä”

PAMin jäsenkyselyyn vastanneista 7 prosenttia kertoo kohdanneensa työssään häirintää työkavereidensa taholta. Turvallisuusalalla se on yleisempää (13 %) kuin muilla PAMin isoilla toimialoilla. Häirintää kokeneet myös suunnittelevat alan vaihtamista useammin kuin ne, jotka sitä eivät ole kokeneet.

Scandic Etelä-Suomen työsuojeluvaltuutettu Sanna Korpela ja Securitaksen työsuojeluvaltuutettu Sami Enonkoski kertovat huomanneensa, että kiusaamiseen ja häirintään liittyviä asioita tulee hoidettavaksi hiukan aiempaa enemmän.

He korostavat esihenkilöiden ja työnjohdon vastuuta kiusaamis- ja häirintätilanteisiin puuttumisessa.

– Esihenkilöiden tehtävänä on koko ajan kuunnella työyhteisöä ja tarvittaessa osata tarttua epäkohtiin jo ennen kuin asiat kärjistyvät. Prosessit ja ohjeet ovat työpaikoilla olemassa, ja niitä pitää esihenkilöiden osata hyödyntää oikein, Enonkoski toteaa.

Sanna Korpela korostaa, että perehdytyksen on oltava kunnossa ja työpaikan pelisäännöt, esimerkiksi nollatoleranssi kiusaamiseen, on oltava kaikilla tiedossa ja aidosti ymmärrettynä.

– Se, että yrityksellä on nollatoleranssi kiusaamiseen ei tarkoita sitä, etteikö työyhteisössä kiusaamista tapahtuisi. Tärkeää häirinnän ja kiusaamistapauksien hoitamisessa on ratkaisujen etsiminen ja toimintatapojen muuttaminen, ei vain syyllisten etsiminen, Korpela jatkaa.

Avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä tarvitaan

Enonkosken ja Korpelan mukaan yksi keino tapausten vähentämiseen olisi työyhteisön vuorovaikutustaitojen parantaminen.

–Kiusatuksi joutumisen kokemus on aina subjektiivinen, joka on selvitettävä. Mahdollisten kiusaamistilanteiden syntyminen ja estäminen on kaikkien tehtävä, Enonkoski toteaa.

–Työpaikalle tulisi luoda yhtenäinen keskustelu- ja vuorovaikutuskulttuuri, jossa ainakaan toisen tapa puhua ei aiheuta kenellekään toiselle pahaa oloa. Näissä tilanteissa esimerkiksi työpaikalla vaikuttavat sukupolvien väliset erot on huomioitava ja otettava esille, kun luodaan kaikille turvallista työpaikkaa, Enonkoski toteaa.

Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten ja asioiden kanssa. Ne ovat myös avainasemassa kiusaamisen ja vähättelyn vähentämisessä.

– Asioiden ratkaiseminen lähtee aina itsestä. Työpaikalla pitää löytää keinot siihen, kuinka jokainen voi omalla toiminnalla edesauttaa työyhteisön hyvää ilmapiiriä ja sitä, että jokainen otetaan huomioon ja hyväksytään. Kohteliaisuus ja avoimuus lisäävät keskinäistä kunnioitusta. Kun opitaan tuntemaan toinen toisemme paremmin, osataan myös toimia toistemme kanssa, Korpela toteaa.

Miten toimia, jos kohtaa kiusaamista tai häirintää työpaikalla?

Sami Enonkoski kehottaa ensimmäiseksi nostamaan asian esille ja puheeksi.

– Ensimmäinen neuvoni on, että sinun pitää sanoa häiritsijälle, että hänen toimintansa ei ole oikein ja se häiritsee tai satuttaa sinua. Esimerkiksi käske häntä lopettamaan tai pyydä korjaamaan sanomaansa.

– Jos tätä ei syystä tai toisesta voi tai uskalla tehdä, ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai esimerkiksi luottamusmieheen, joka voi puuttua asiaan sinun luvallasi. Häirintään tai kiusaamiseen voidaan puuttua, kun se otetaan puheeksi ja nostetaan esille, Enonkoski jatkaa.

– Jos kokee häirintää, pitää asiasta myös kertoa omalle esihenkilölle tai työnjohtajalle. Esihenkilöiden tuki ja työnantajan asenne ovat isossa roolissa häirinnän estämisessä ja kitkemisessä. Asioiden vähättely ei auta. Pitää olla kiinnostusta selvittää asia perin pohjin ja kaikkien osapuolten kuunteleminen ja kuuleminen on tärkeää, Korpela toteaa.

Hän kertoo, että kiusaamiseen puuttuminen ja häirintätapauksien selvittäminen voi viedä aikaa. Kiusaamisen ja häirinnän juurisyyt harvemmin selviävät yhdessä yössä.

Työntekijöiden edustajat apuna

– On myös tilanteita, joissa kiusaaja saattaa olla oma esihenkilö. Silloin korostuu työntekijän oikeusturvan kannalta toimivat työsuojelurakenteet. Työsuojeluvaltuutettu voi esimerkiksi olla työntekijän yhteys ja edustaja tilanteessa, jossa asiaa lähdetään selvittämään yrityksen henkilöstöhallinon kanssa, Korpela kertoo.

Uskallusta ottaa vaikeatkin asiat esille tarvitaan.

Enonkoski kertoo huomanneensa, että varsinkin nuorten keskuudessa epäkohtien esille nostaminen työpaikalla ei useinkaan tapahdu helposti. Vanhemmat työntekijät puolestaan useammin ottavat yhteyttä ja kertovat kokemuksistaan avoimemmin.

– Luulen, että nuorempien työntekijöiden keskuudessa on helpompaa puhua työajan ulkopuolella ikätovereilla kuin kertoa koetuista ikävistä asioista vanhemmalle työkaverille tai työpaikan luottamushenkilölle. Uskallusta ottaa vaikeatkin asiat esille tarvitaan, ja sitä varten me työntekijöiden edustajat olemme olemassa, että meille voi puhua, Enonkoski kannustaa.

Teksti ja kuvat: Minna Räsänen