Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Vieraskieliset ja toimeentulotuki – mitä luvut oikeasti kertovat?
Blogit

22.09.2025 17:20

Vieraskieliset ja toimeentulotuki – mitä luvut oikeasti kertovat?

Julkisuudessa on innokkaasti nostettu esiin, mitkä kieliryhmät saavat suhteellisesti eniten toimeentulotukea. Jos katsomme tilastoja vain pintapuolisesti, päädymme virheellisiin ja leimaaviin johtopäätöksiin. Luvut kertovat ennen kaikkea köyhyydestä, kirjoittaa PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija.

Julkisuudessa on innokkaasti nostettu esiin, mitkä kieliryhmät saavat suhteellisesti eniten toimeentulotukea. Usein luvut esitetään yksinkertaistettuna ja irrotettuna taustastaan, jotta niillä voidaan rakentaa poliittista näkyvyyttä. Jos katsomme tilastoja vain pintapuolisesti, päädymme virheellisiin ja leimaaviin johtopäätöksiin.

Todellisuudessa luvut vieraskielisille myönnetystä toimeentulotuesta kertovat ennen kaikkea köyhyydestä. Maahanmuuttajat ovat kantaväestöä useammin pienituloisia ja siksi he joutuvat turvautumaan viimesijaiseen turvaan eli perustoimeentulotukeen.

Luvut eivät siis kerro työllisyystilanteesta tai siitä, kuinka moni perheen aikuinen käy töissä. Myös työssäkäyvät saavat toimeentulotukea, kun palkka ei riitä elämiseen. Erityisesti työssäkäyvien toimeentulotuen tarve on yleistynyt hallituksen työttömyysturvan ja asumistuen leikkausten myötä. Tätä vahvistaa hiljattain julkaistu Laboren selvitys, jossa on tarkasteltu, miten Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat iskeneet erityisesti palvelualojen osa-aikaisiin työntekijöihin, jotka riittämättömien tulojensa vuoksi ovat joutuneet turvautumaan sosiaaliturvaan, myös toimeentulotukeen.

Tilastoissa on lisäksi huomioitu kaikki perustoimeentulotuen saajat, ei vain etuuden hakijat. Tämän vuoksi esimerkiksi arabiaa äidinkielenään puhuvista toimeentulotuen saajista jopa 40 % on alaikäisiä lapsia (Kelan tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta, Taloussanomat 16.9.2025), mikä on erityisen huolestuttavaa. Luku kertoo karulla tavalla siitä, että vaikka vanhemmista toinen tai molemmat olisivat töissä, pienipalkkaisessa ja suurperheessä toimeentulo ei riitä.

Sen sijaan että keskustelu keskittyy pelkästään vanhempien työllisyyteen, tulisi nostaa esiin se, kuinka huolestuttavaa on, että näin moni lapsi kasvaa köyhyydessä. Tutkimusten valossa tiedämme, että sillä on läpi elämän kantavia seurauksia.

Silti poliittinen keskustelu jumiutuu yhä samoihin väittämiin: toimeentulotuen saajat olisivat työttömiä ja haluttomia töihin. Tämä on harhankäsitys. Yhä useampi tekee töitä, mutta joutuvat turvautumaan sosiaaliturvaan, sillä palkka ei kata edes perustarpeita. Kyse ei ole laiskuudesta, vaan siitä, että työ ei takaa kohtuullista elämää.

On myös muistettava mittasuhteet: toimeentulotuki, työttömyysturva ja asumistuki muodostavat vain murto-osan koko sosiaaliturvasta. Alla olevasta kuviosta jokainen voi nähdä, että suurimmat menoerät ovat ikääntyminen ja sairaus. Vahvasti voi päätellä, että vaikka nämä kolme tukea leikattaisiin kokonaan pois, sosiaalimenojen kasvu jatkuisi.

Sosiaaliturvan menot pääryhmittäin vuosina 1980-2023. Lähde: THL 2024

Siksi kysymys ei ole siitä, kuka vie liikaa, vaan siitä, millaisella politiikalla turvaamme hyvinvointivaltion kestävyyden oikeudenmukaisesti. Jos keskustelu kavennetaan vieraskielisten syyllistämiseen, menetämme olennaisen: köyhyyttä ja työssäkäyvien jaksamista ei ratkaista leikkauksilla eikä syntipukkien etsimisellä, vaan reilulla palkalla, kokoaikatyöllä sekä puuttumalla työssäkäyvien huonovointisuuteen ja erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin. Hyvinvointivaltiota ei vahvisteta leikkaamalla köyhiltä, vaan rakentamalla oikeudenmukista turvaa kaikille.

Jos haluamme pitää kiinni suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, meidän on uskallettava katsoa todellisia ongelmia silmiin. Köyhyys ja huonovointisuus eivät ole maahanmuuttajien tuontitavaraa, vaan seurausta poliittisista päätöksistä ja työelämän rakenteista sekä sosiaalisesta eriarvoisuudesta.

Kirjoittaja Egezona Kllokoqi-Bublaku on PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija.

Avainsanat:

maahanmuutto toimeentulo

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku