Hyppää sisältöön

VN237932023 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle.

24.1.2024

PAM vastustaa ansiosidonnaisen päivärahan määrän alentamista, sillä se 1 leikkaa käytännössä monien pienituloisten ansiopäivärahan kestoa; 2 osuu kohtuuttomasti naisiin, nuoriin, pienipalkkaisiin, osa-aikaisiin ja pätkä- ja sesonkityöläisiin; 3 ei huomioi eri toimialojen ja alueiden eroa työmarkkinatilanteessa; 4 muuttaa ansioturvan kokoaikatyötä tekevien ja hyvätuloisten turvaksi; 5 heikentää työttömyysturvan vakuutusluonnetta ja 6 on kohtuuton muiden leikkausten kanssa.

Tiivistelmä lausunnosta

PAM vastustaa ansiosidonnaisen päivärahan määrän alentamista, sillä

  1. Se leikkaa käytännössä monien pienituloisten ansiopäivärahan kestoa
  2. Se rankaisee kohtuuttomasti naisia, nuoria, pienipalkkaisia, osa-aikaisia, pätkätyöläisiä ja sesonkiluonteista työtä tekeviä;
  3. Se asettaa ihmisryhmät eriarvoiseen asemaan;
  4. Sen vaikutukset yhdessä muiden työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkausten kanssa kasvavat kohtuuttomiksi;
  5. Se ei huomioi eri toimialojen työvoimatarvetta;
  6. Se ei huomioi alueellisia eroja työmarkkinatilanteessa;
  7. Se muuttaa ansioturvan kokoaikatyötä tekevien ja hyvätuloisten turvaksi;
  8. Se heikentää työttömyysturvan vakuutusluonnetta.

Porrastuksen vaikutukset

PAM ei hyväksy, että ansiopäivärahan tason porrastus rankaisee naisia, pienituloisia, osa-aikaisia ja sesonkiluonteista työtä tekeviä lyhentämällä ansiopäivärahan tosiasiallista kestoa ja pudottamalla heidät perusturvalle.

Porrastus muuttaa käytännössä ansioturvan kokoaikaisten sekä keski- ja hyvätuloisten työntekijöiden etuudeksi, sillä pienituloisilla ansioturvan taso jää niin pieneksi ja kesto lyhenee siinä määrin, ettei sillä ole enää merkitystä. Ansioperusteisilla etuuksilla on tarkoitus luoda turvaa nopeasti muuttuvissa elämäntilanteissa, mutta pienituloisten ansiopäivärahan tasoa lasketaan niin paljon, ettei tämä ansioturvalle asetettu periaate ei toteudu.

Sen sijaan ansiopäivärahan porrastuksella pudotetaan monet pienituloiset, ansiosidonnaista saavat palvelualojen ammattilaiset 8 tai 34 viikon jälkeen peruspäivärahalle.

Porrastus leikkaa palvelualojen työntekijöiden työttömyysturvan kestoa selvästi, vaikka hallitus lupasi ansiopäivärahan keston pysyvän nykyisellään.

Esimerkistä käy siivooja, joka jää työttömäksi. Hänen päivärahan perusteena oleva palkka on 1450 €/kk. Nykytilanteessa hän saa työttömyyden alussa työttömyysturvaa 1064 euroa kuukaudessa (perusosa 800 euroa ja ansio-osa 264 euroa kuukaudessa) Kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen porrastus vie tuvasta 213 euroa kuukaudessa. Jäljelle jää 851 euron työttömyysturva (perusosa 800 euroa ja ansio-osa 51 euroa). 34 viikon kohdalla tulee toinen porras, joka leikkaa ansio-osan kokonaan. Hän putoaa peruspäivärahalle.. Siivoojan ansiopäivärahan tosiasiallinen kesto lyhenee 300:sta, 400:sta tai 500 päivästä 170 päivään.

Henkilöillä, joilla kuukausipalkka on ennen työttömyyttä noin 940–1300 euroa, ansiosidonnaisen päivärahan todellinen kesto lyhenee 8 viikkoon. Henkilöillä, joilla kuukausipalkka on ennen työttömyyttä noin 1300–1450 euroa ansiosidonnaisen päivärahan todellinen kesto lyhenee 34 viikkoon.

PAM on arvioinut, että ansiopäivärahan tason porrastuksen jälkeen noin 15–20 % palvelualojen työttömyyskassan etuudensaajista tulee putoamaan peruspäivärahalle. Tämän lisäksi myös muut hallituksen työttömyysturvan leikkaukset ajavat palvelualojen työntekijöitä taloudelliseen ahdinkoon.

PAM vaatii, että mikäli hallitus toteuttaa porrastuksen, se pitäisi kohdistaa pelkästään ansio-osaan, jolloin tämä toteutustapa ei laske kohtuuttomasti palvelualojen työntekijöiden ansioturvatasoa eikä leikkaa sen kestoa.

Hallituksen esittämällä tavalla toteutettuna hallitus asettaa pienituloiset naiset eriarvoiseen asemaan verrattuna keski- ja hyvätuloisiin työttömyysvakuutusturvan saamisen osalta.

Näin pienituloiset kustantavat järjestelmän, mutta he eivät saa turvaa järjestelmästä yhdenvertaisesti ja tasavertaisesti verrattuna keski- ja hyvätuloisiin. 

Kokoaikatyötä on vaikea saada

Ansioturvan porrastuksen ja muiden työttömyysturvan leikkausten tausta-ajatuksena vaikuttaa olevan, että kaikki työsuhteet ovat kokoaikaisia ja että työttömien on työllistyttävä kokoaikaiseen työhön. Todellisuudessa kuitenkin työmarkkinoiden muutos on tehnyt työstä yhä epävarmempaa.

Monet palvelualojen työntekijät joutuvat tekemään osa-aikatyötä tai pätkätyötä vastentahtoisesti eli siksi, että kokoaikatyötä ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ei ole saatavilla. He usein myös hakevat ja saavat soviteltua työttömyysturvaa.

Vuonna 2022  Palvelualojen työttömyyskassan etuudensaajista 60 % sai päivärahansa soviteltuna. Kaikkien ansioturvan saajien osalta päivärahansa soviteltuna sai 39 %. Näiden lukujen huomattava ero kertoo, miten paljon palvelualoilla tehdään vastentahtoista osa-aikatyötä, sillä oikeus saada soviteltua päivärahaa on vain niillä, jotka ovat ilmoittautuneet TE-toimistoon kokoaikatyön hakijoiksi.

Osa-aikatyö keskittyy yleensäkin naisille. Naisista joka viides ja miehistä joka kymmenes tekee osa-aikatyötä.

Palvelualojen työsuhteet eivät aina tarjoa elämiseen riittävää toimeentuloa, jolloin yhteiskunnan on tuettava työntekijöiden toimeentulo tai varmistettava työlainsäädännöllä, että heille tarjotaan jatkossa kokoaikatyötä.

Mikäli ansioturvan saamiseksi edellytetään kokoaikatyön tekemistä, on hallituksen mahdollistettava se muutamalla työlainsäädäntöä niin, että osa-aikaisen työn teettämistä on rajoitettava asettamalla sille perusteltu syy.

Tällä myös vahvistettaisiin naisten asemaa työmarkkinoilla ja edistettäisiin tasa-arvon toteutumista työelämässä. Hallituksen leikkaukset muodostavat selvän tasa-arvo-ongelman, joka vaikeuttaa erityisesti pienituloisten naisten asemaa ja toimeentuloa.

PAM korostaa, ettei hallitus saa muuttaa ansioturvaa niin, että sen saamiseksi edellytetään tiettyä korkeaa tulotasoa, sillä ansioturvajärjestelmä on tarkoitettu kaikille, ja pienituloiset joutuvat myös turvautumaan ansioturvaan useammin kuin muut.

Finanssivalvonnan tilastojen mukaan Palvelualojen työttömyyskassasta kokonaan työttömälle maksettu bruttopäiväraha oli suuruudeltaan keskimäärin vain 1329 euroa kuukaudessa. Finanssivalvonnan vuoden 2022 tilastojen mukaan työttömyys oli yleisintä Palvelualojen työttömyyskassassa. Palvelualojen työttömyyskassan jäsenistä 21 % oli täysin työttömänä, kun kaikkien kassojen jäsenistä oli työttömänä 13 %. 

PAM pitää tärkeänä, että työttömyysturvaa uudistetaan työmarkkinoiden muuttuessa, mutta uudistus ei saa tarkoittaa kohtuutonta leikkaamista pienituloisilta ja naisilta. Hallituksen tulee uudistaa ansioturvaa siten, että työelämän muutokset tulevat paremmin huomioiduiksi.

Luomalla turvaa ja luottamusta kaikille tulotasosta riippumatta kannustetaan ihmisiä työntekoon erilaisissa työsuhteissa.

Kaikki työsuhdemuodot on huomioitava, eivätkä leikkaukset saa kohdistua kohtuuttomasti joillekin ihmisryhmille eivätkä ne saa asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan tulotason mukaan. Kaikkien pitäisi myös saada yhdenvertaisesti ja yhtä pitkään korvausta yhteisestä rahoitettavasta järjestelmästä.

Palkkatuettu työ ja työllistämisvelvoite

PAM vastustaa sitä, että palkkatuettu työ ei jatkossa kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa.

Palkkatuetun työn maksamisen edellytyksenä on työsopimuksella solmittu työsuhde, ja palkattu työntekijä tekee työtään aivan kuten muutkin palkansaajat, maksaa palkastaan samat palkansaajille kuuluvat vakuutusmaksut ja saman työttömyyskassan jäsenmaksun kuin kaikki muutkin. Tästä syystä asiaa tulee tarkastella työsopimussuhteen osapuolten välisen sopimussuhteen vaikutusten kannalta, jolloin yhdenvertaisuuslain perusteella palkkatuetusta työstä pitäisi kertyä työssäoloehtoa.

PAM painottaa, että heikossa työmarkkina-asemassa olevia tulisi kannustaa etsimään ja vastaanottamaan palkkatuettua työtä, jossa he voivat hankkia työkokemusta ja kerryttää osaamista ja näin saada jalansijaa myös avoimilla työmarkkinoilla. Yksi merkittävistä kannusteista palkkatuettuun työhön on juuri työssäoloehdon kertymisoikeus.

Hallituksen esityksessä on tuotu esille, että yksityisen sektorin käytössä palkkatuettu työ on johtanut monen työttömän työllistymiseen. PAM korostaa tämän osoittavan, että työttömillä on kiinnostusta työllistyä eikä vain käyttää järjestelmää hyväksi.

PAM pitää tärkeänä, että työllistämisvelvoitetta ei lakkauteta, vaan kehitetään sitä huomioimaan paremmin iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien jatkotyöllistymismahdollisuudet.

Yli 50-vuotiaista työttömänä olevista PAMin jäsenistä 75 % kokee iän olevan suurin este heidän työllistymiselleen. Esimerkiksi henkilöstöpalvelualan yrityksen Staffpointin viime marraskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 55 vuotta täyttäneistä 63 prosenttia oli kohdannut työhaussaan ikäsyrjintää.

PAM nostaa esiin, että työllistämisvelvoitetyötä tarvitsevat eniten matalapalkkaisissa työsuhteissa työuransa tehneet ikääntyneet  työttömät naiset. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2019 työllistämisvelvoitteen perusteella työllistetyn yleisin ansiopäivärahan perustepalkka oli 1500–2000 €/kk, ja yleisimmin työllistetty oli sukupuoleltaan nainen.

Tälläkin leikkauksella heikennetään matalapalkkaisissa työsuhteissa olevien iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia riittävän toimeentuloon ja oikeuteen eläkekertymään vanhuuseläkeikään asti. Muutoksen toteuttamisella lisätään entuudestaan eläkeläisköyhyyden määrää Suomessa.

Taloudelliset vaikutukset

PAM korostaa, että ansiopäivärahan tason porrastuksella ja muilla työttömyysturvan leikkauksilla vaarannetaan myös palvelualojen työvoiman saatavuus ja lisäksi heikennetään entisestään näiden toimialojen veto- ja pitovoimaa.

PAM painottaa, että hallituksen on arvioitava työttömyysturvan leikkauksien vaikutukset toimialoittain. Palvelualojen yrityksillä on erilainen työvoiman tarve ja toisaalta ne pystyvät myös tarjoamaan erilaisia työsuhteita verrattuna muihin aloihin. Yritysten työvoimavaikeuksia tulee helpottaa kehittämällä työttömyysturvaa vastaaman paremmin työelämän muutoksia.  

Hallituksen esityksessä on tarkasteltu työttömyysturvan leikkauksia maakunnittain. Esityksen mukaan suurimmat vaikutukset osuvat sinne, missä on eniten pitkäaikaistyöttömyyttä, kuten Lappiin, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaahan. Toisin kuin Ahvenanmaalla kyseisillä alueilla mahdollisuudet työllistyä ovat heikot. Se, että näillä alueilla asuvilta työttömiltä leikataan ansiosidonnaista, ei automaattisesti tuo alueille yhtään työpaikkaa lisää – puhumattakaan kokoaikaisista työpaikoista. Leikkauksilla ei myöskään saada purettua työn perässä muuttamiseen liittyviä haasteita.

Haku