Työaikapöytäkirjat

ARKIPYHÄJÄRJESTELMÄ

Arkipyhäjärjestelmän käyttöönotto

1. Vuosivapaajärjestelmän sijaan voidaan yrityksessä tai sen osassa ottaa käyttöön arkipyhäjärjestelmä. Valittua järjestelmää ei voida vaihtaa kesken kalenterivuoden.

2. Tämän pöytäkirjan arkipyhälyhennyksiä koskevat kohdat 3.–7. korvaavat työehtosopimuksen 8 §:n vuosivapaita koskevat kohdat 10.–25.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

3. Työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,5 tunnilla (7 tunnilla 30 minuutilla).

4. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:

• arkipyhäviikolla
• 2 edeltävänä viikkona
• 2 seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.

Mikäli kokoaikaisen työntekijän työajan lyhennys annetaan muulloin kuin kyseisenä työaikaa lyhentävänä arkipyhäpäivänä eikä työntekijä ole tasoittumisjärjestelmän piirissä, työntekijä ja työnantaja voivat kertaluontoisesti sopia, että kyseisenä maanantaista perjantaihin sijoittuvana arkipyhäpäivänä työskentelystä ei makseta kaksinkertaista palkkaa (TES 10 § 3. kohta). Siirretyksi sovittu arkipyhävapaa annetaan viikonloppuvapaan yhteydessä.

Toimihenkilön työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti), ellei kyseessä ole työehtosopimuksen 8 §:n 6. kohdassa määritelty yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy.

Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä se on vapaa myös arkipyhäviikolla.

Esimerkki 47

Yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää:

Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Arkipyhäviikko on viikolla 14. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa viikoilla 12–16 lyhentämällä valitun viikon työpäivien määrää 1:llä ja viikkotyöaikaa 7,5 tunnilla (7 tunnilla 30 minuutilla). Lyhennysviikolla työpäiviä on 4 ja viikkotyöaika on 30 tuntia (30 tuntia).

Esimerkki 48

Yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää:

Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Arkipyhäviikko on
6 viikon tasoittumisjärjestelmän 3. viikolla.

6 viikon tasoittumisjärjestelmä:

Lyhennys toteutetaan vähentämällä minkä tahansa viikon työpäivien määrää 1:llä ja jakson työtuntien määrää 7,5 tunnilla (7 tunnilla 30 minuutilla). Jakson normaali työpäivien määrä on 6 x 5 = 30 työpäivää. Jakson normaali tuntimäärä on 6 x 37,5 tuntia = 225 tuntia. Lyhennys toteutuu teettämällä jaksossa 29 työpäivää ja 217,5 tuntia (217 tuntia 30 minuuttia).

5. Työaikaa lyhentävät:

• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• tapaninpäivä.

6. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.

Esimerkki 49

Työsuhde on alkanut 24.11. Työsuhde on kestänyt jouluaattoon mennessä 1 kuukauden, joten työntekijä saa maanantaista perjantaille sijoittuvalta jouluaatolta arkipyhälyhennyksen.

Lisäksi työntekijä saa maanantaista perjantaihin sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä työajan lyhennyksen.

7. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:

• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi lyhennysjakson tilissä tai
• palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana.

Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.

Esimerkki 50

Työntekijän sovittu keskimääräinen viikkotyöaika on 20 tuntia.

Arkipyhäviikon (esim. juhannusviikon) työajan lyhennys (4 tuntia) voidaan antaa kahdella tavalla:

Arkipyhäviikon (esim. juhannusviikon) työajan lyhennys (4 tuntia) voidaan antaa kahdella tavalla:

tai

tai

Lisä- ja ylityö

8. Lisä- ja ylityön osalta noudatetaan työehtosopimuksen 12 §:n määräyksiä.

Korotettu palkka

9. Korotetun palkan laskennan osalta noudatetaan työehtosopimuksen 12 §:n määräyksiä.

Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka.

Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia 1 arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22,5 tuntia (22 tuntia 30 minuuttia) 2 arkipyhän lyhentäessä työaikaa.

10. Laskettaessa korotettua palkkaa tasoittumisjaksossa, tulee tasoittumisjaksojen viikkojen enimmäistyöajasta vähentää kokoaikatyöntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7,5 tuntia.

Esimerkki 51

37,5 tuntia tekevä työntekijä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 – 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika 12 x 37,5 – 7,5 = 442,5 tuntia (442 tuntia 30 minuuttia), jolloin 50 %:lla korvataan 42,5 tuntia (42 tuntia 30 minuuttia).

Työntekijälle maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 %:lla korotettu palkka yhteensä (15 + 42,5) 57,5 tunnilta (57 tunnilta 30 minuutilta).

Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia  (500 tuntia – 12 x 40 tuntia).

Esimerkki 52

Alle 37,5 tuntia tekevä tuntipalkkainen, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää

Alle 37,5 tuntia tekevän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson suunniteltu tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä, josta maksetaan rahakorvaus.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 – 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika 450 tuntia (12 x 37,5), jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 35.

Kyseiseltä tasoittumisjaksolta työntekijälle maksetaan yksinkertainen tuntipalkka suunnitelluista 360 tunnista ja jakson viikkojen enimmäistyöajan ja suunnitellun työajan erotuksesta (450 – 360) 90 tunnista. Yksinkertainen tuntipalkka maksetaan yhteensä 450 tunnista (360 + 90). Työntekijä saa jaksolta 50 %:lla korotetun palkan 50 tunnilta (15 + 35). Lisäksi hänelle maksetaan arkipyhäviikon lyhennyskorvauksena 6 tunnin palkka.

Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia (500 tuntia – 12 x 40 tuntia).

VUOSITYÖAJAN LYHENNYS

Soveltamisala

1. Vuosityöajan lyhentäminen 116 tunnilla koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.

2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät:

• vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat
• lomat jotka perustuvat yli 2,5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuukaudessa.

Lyhennysmallit

3. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kalenterivuosittain:

• lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti 37,5 tuntiin
• antamalla lyhennys vapaapäivinä (= Pekkaspäivinä)
• tai sopimalla paikallisesti muusta lyhennystavasta.

Lyhennys paikallisesti sopien

4. Paikallisessa sopimisessa: 

• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan
• sopimus voi koskea koko yritystä, yrityksen toimipaikkaa, osastoa tai muuta yksikköä
• sopimus on voimassa kalenterivuoden, ellei toisin sovita.

Pekkaspäivien ansainta

1. Kokoaikatyöntekijä ansaitsee Pekkaspäiviä kalenterivuotta kohti seuraavasti: 

Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet.

2. Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan: 

• vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1., 7. ja 8. kohdan mukaisia päiviä.
• työehtosopimuksen 19 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitopäiviä.

Pekkaspäivien antaminen

3. Pekkaspäivät annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

Pekkaspäivät annetaan: 

• erikseen tai yhdistämällä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi
• yhdistämällä työehtosopimuksen mukaiseen vapaapäivään.

Pekkaspäivistä ilmoitetaan työehtosopimuksen 6 §:n 15. kohdan mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

4. Poissaolot eivät aiheuta muutoksia työvuoroluetteloon merkittyihin Pekkaspäiviin.

Pekkaspäivät kerryttävät vuosilomaa.

Pekkaspäivät työsuhteen päättyessä

5. Työsuhteen päättyessä: 

• pitämättömät Pekkaspäivät korvataan peruspalkalla
• liikaa annettuja Pekkaspäiviä vastaava palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä ilman työsopimuslain 2:17 §:n mukaista kuittausrajoitusta.

Pekkaspäivät ja vuosivapaajärjestelmä

6. Vuosivapaajärjestelmä määräytyy työehtosopimuksen 8 §:n 15.–25. kohtien mukaan seuraavin poikkeuksin:

Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Vuosivapaa annetaan 8 tunnin pituisena työpäivänä 7,5 tunnin sijasta.

Esimerkki 53

40 tuntia tekevä, yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää
Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa 8 tunnin pituisena työpäivänä. 
Viikon muina 4 työpäivänä hän on töissä yhteensä 32 tuntia.

Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 32 tuntia.

Esimerkki 54

40 tuntia tekevä, yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää
Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson enimmäistyöaika on 480 tuntia (12 x 40). Jakson aikana on annettu 2 vuosivapaata 8 tunnin pituisina työpäivinä. Vuosivapaatunteja on annettu 16.

Vuosivapaita kerryttäviksi tunneiksi kirjataan 464 tuntia.

Pekkaspäivät ja arkipyhäjärjestelmä

7. Arkipyhäjärjestelmä määräytyy työehtosopimuksen osana olevan pöytäkirjan ”Arkipyhäjärjestelmä” (s. 107) mukaan seuraavin poikkeuksin.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

8.  Työaikaa lyhentävä arkipyhä vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 8:lla tunnilla.

Esimerkki 55

Yritys ei käytä työajan tasoittumisjärjestelmää

Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 40 tuntia. Arkipyhäviikko on viikolla 14. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa viikoilla 12–16 lyhentämällä valitun viikon työpäivien määrää 1:llä ja viikkotyöaikaa 8 tunnilla. Lyhennysviikolla työpäiviä on 4 ja viikkotyöaika on 32 tuntia.

Esimerkki 56

Yritys käyttää työajan tasoittumisjärjestelmää

Myyjän keskimääräinen viikkotyöaika on 40 tuntia. Arkipyhäviikko on 6 viikon tasoittumisjärjestelmän 3. viikolla. 

6 viikon tasoittumisjärjestelmä:

Lyhennys toteutetaan vähentämällä minkä tahansa viikon työpäivien määrää 1:llä ja jakson työtuntien määrää 8 tunnilla. Jakson normaali työpäivien määrä on 6 x 5 = 30 työpäivää. Jakson normaali tuntimäärä on 6 x 40 tuntia = 240 tuntia. Lyhennys toteutuu teettämällä jaksossa 29 työpäivää ja 232 tuntia.

Lisä- ja ylityö sekä korotettu palkka

9. Lisä- ja ylityön osalta noudatetaan työehtosopimuksen 12 §:n määräyksiä. Työehtosopimuksen 12 §:n kohdissa 6, 7, 9 sekä 14.–16. käytetään 37,5 tunnin sijasta 40 tuntia.

Jos yrityksessä on käytössä arkipyhäjärjestelmä, sovelletaan lisäksi alla olevia kohtia:

10. Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50 %:lla korotettu palkka. 

Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 32 tuntia 1 arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 24 tuntia 2 arkipyhän lyhentäessä työaikaa. 

11. Laskettaessa korotettua palkkaa tasoittumisjaksossa, tulee tasoittumisjaksojen viikkojen enimmäistyöajasta vähentää kokoaikatyöntekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 8 tuntia.

Esimerkki 57

40 tuntia tekevä, yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 40) 480 tuntia. Jaksoon sisältyy 1 arkipyhä. 

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 10. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 – 10), jolloin tunteja jää 490. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika 12 x 40 – 8 = 472 tuntia, jolloin 50 %:lla korvataan 18 tuntia.

Työntekijälle maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 %:lla korotettu palkka yhteensä (10 + 18) 28 tunnilta.

Ylityökirjanpitoon kirjataan tasoittumisjaksossa keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ eli 20 tuntia (500 tuntia – 12 x 40).

JOUSTAVA KOKOAIKATYÖ

Joustavaa kokoaikatyötä koskevat  soveltamisohjeet ja suositukset

Joustavan kokoaikatyön tarkoitus

1. Joustavalla kokoaikatyöllä tarkoitetaan menettelyä, jossa alle 37,5 tunnin sopimuksella työskentelevälle työntekijälle maksetaan täyttä kuukausipalkkaa. Kuukausipalkan vastineeksi työntekijä sitoutuu ottamaan vastaan työvuorolistalle etukäteen merkittyjen työvuorojen lisäksi ns. joustotunteja siten, että tunnit yhteensä vastaavat kokoaikatyötä.

Järjestelyn tarkoitus on lisätä kokoaikatyön määrää. Joustavan kokoaikatyön ei ole tarkoitus korvata ns. tavanomaista kokoaikatyötä. Joustavan kokoaikatyön järjestelyyn kuuluva työntekijä ei ole työajan tarkastelun piirissä (TES 6 §). Joustavaa kokoaikatyötä tekevällä työntekijällä on kuitenkin samanlainen oikeus toistaiseksi voimassa oleviin työsopimustuntien nostoihin kuin muutenkin.

Järjestelmän käyttöönotto ja irtisanominen

2. Joustava kokoaikatyö voidaan ottaa käyttöön työpaikkakohtaisesti sopien (25 §:n mukaisesti). Jos työpaikalla on luottamusmies, sovitaan käyttöönotosta hänen kanssaan.

3. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin sopimus päättyy sen tasoittumisjakson lopussa, jonka kuluessa irtisanomisaika päättyy.

Joustavasta kokoaikatyöstä sopiminen ja sopimuksen irtisanominen

4. Tämän lisäksi työnantaja ja työntekijä sopivat joustavasta kokoaikatyöstä työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti). Sopimus voidaan tehdä alle 37,5 tuntia tekevän työntekijän kanssa ja aikaisintaan koeajan päättymisen jälkeen. Järjestelmän piirissä olevan työntekijän tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa pitkä.

5. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään yhden (1) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Sopimus päättyy sen tasoittumisjakson lopussa, jonka kuluessa irtisanomisaika päättyy.

Irtisanomisaikaa ei tarvitse noudattaa, mikäli osapuolella on järjestelyn lopettamiseen ennalta-arvaamaton ja olennaisesti hänen olosuhteitaan muuttava syy, jota ei ole voitu ottaa huomioon sopimusta tehdessä.

Sopimuksen päättymisen jälkeen työntekijä palaa työsopimuksensa mukaiseen tuntimäärään.

Joustavaa kokoaikatyötä koskevassa paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat

6. Työnantaja ja työntekijä sopivat seuraavista asioista:

työvuorolistaan etukäteen suunniteltavien työtuntien määrä. Etukäteen julkaistavaan työvuoroluetteloon tulee kuitenkin merkitä vähintään 22,5 tuntia viikkoa kohti (ns. listatunnit). Työnantaja ja työntekijä voivat tapauskohtaisesti sopien poiketa vähimmäismäärästä.

menettelyt, joilla joustotunteja tarjotaan. Työvuorolistan täydentäminen joustotunneilla tulee ilmoittaa viimeistään 24 tuntia ennen kyseisen työvuoron alkamista. 

ajankohdat, joina työntekijä on halukas tekemään joustotunteja. Työnantajan on pyrittävä tarjoamaan joustotunteja ensisijaisesti näinä ajankohtina.

Työntekijän kieltäytymisoikeus joustotunneista

7. Työntekijällä on velvollisuus tehdä joustotunnit, mikäli ne on tarjottu aikaisemmin kuin 24 tuntia ennen työskentelyn aloittamista, ellei sopimuksessa ole sovittu pitemmästä ajanjaksosta (’aikaraja’). Tarjousta ei kuitenkaan tule lähettää klo 22 ja klo 06 välillä (’rauhoitusaika’), ellei työntekijän kanssa sovita toisin.

Mikäli työntekijä kieltäytyy näistä tunneista ilman 9. kohdassa mainittua syytä, tunnit voidaan vähentää palkasta. Tasoittumisjaksoa käytettäessä vähennys on tehtävä viimeistään tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Työnantaja voi myös käyttää palkan vähentämisen sijasta vuosivapaatunteja työntekijää kuultuaan.

8. Työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä joustotunteja, mikäli niitä ei ole tarjottu aikarajaa noudattaen.

9. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotuista joustotunneista kuukausipalkkaa vähentämättä seuraavissa tilanteissa, vaikka ne tarjotaan aikarajaa noudattaen ennen työvuoron alkua:

• sovellettavat lepoaika- ja vapaapäivämääräykset eivät toteudu
• työntekijän kanssa on sovittu vapaasta
• työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen 19 §:n mukaiseen tilapäiseen poissaoloon
• työntekijä on poissa vuosiloman, sairauden taikka perhevapaan vuoksi.

10. Tarjoamatta jääneitä tunteja ei voida vähentää palkasta.

11. Muutoin joustavassa kokoaikatyössä noudatetaan työvuorosuunnittelua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Muut työehdot

12. Lomapalkka lasketaan työehtosopimuksen 22 § 9.-12. kohtien mukaisesti eli prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden ansiosta. Mikäli työntekijä on työskennellyt koko lomanmääräytymisvuoden joustavalla kokoaikatyöllä, voidaan työntekijän kanssa sopia, että lomapalkka määräytyy kuukausipalkkaisen laskentasäännön mukaisesti.

13. Sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin vähintään työsopimuksen mukaisilta tunneilta. Joka tapauksessa sairausajan palkan perusteena tulee olla vähintään 22,5 tuntia viikossa, mikäli työvuoroluetteloa ei ole laadittu kyseiselle ajanjaksolle.

LISÄTYÖN TARJOAMINEN

Liittyen työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaiseen velvollisuuteen tarjota lisätyötä yrityksen työntekijöille, liitot suosittelevat, että yrityksessä otetaan käyttöön lisätyön tarjoamiseen liittyvä järjestely.

1. Yrityskohtaisen järjestelyn tavoitteena on tehostaa tilapäisen tai ennakoimattoman lisätyön kohdentumista yrityksen omalle henkilöstölle. Tällaisella lisätyöllä tarkoitetaan sellaista tilapäistä työtä, jota voidaan suunnitella valmiiksi työvuoroluetteloon tai ennakoimatonta lisätyötä, jota ei ole voitu ottaa huomioon työvuorosuunnittelussa. Lisätyön tarjoamisessa hyödynnetään tyypillisesti esimerkiksi digitaalisia kanavia.

2. Yrityskohtaisella järjestelyllä sovitaan siitä, miten lisätyön tarjoaminen yrityksessä järjestetään.

3. Työvuoroluetteloon suunniteltujen tuntien ja ennakoimattomien lisätyötuntien yhteismäärä on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa.

4. Työnantaja tiedustelee jokaiselta alle 37,5 tuntia tekevältä, mistä toimipaikoista hän on valmis vastaanottamaan lisätyötunteja.

Työntekijällä on oikeus tulla milloin tahansa tietyn toimipaikan lisätyöilmoituksen piiriin tai jäädä siitä pois.

5. Tietyn toimipaikan lisätyötunteja tarjotaan niille alle 37,5 tuntia tekeville, jotka ovat ilmoittaneet halustaan lisätyöhön ko. toimipaikassa.

Saatuaan lisätyötarjouksen ja ollessaan valmis tekemään tarjotun työn työntekijän ilmoittautuu sovitulla tavalla.

Vastatessaan lisätyötarjoukseen työntekijän on ilmoitettava, jos työntekijän työvuoroluetteloon suunniteltujen ja tarjottujen lisätyötuntien yhteismäärä ylittää 10 tuntia vuorokaudessa tai keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa.

6. Lisätyön antamisessa pyritään tasapuolisuuteen ottaen erityisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen, kokemus ja soveltuvuus tehtävään.

Lisätyötä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ensin lisätyötä tarvitsevan toimipaikan omille työntekijöille, sen jälkeen yrityksen muille työntekijöille ja viimeisenä yrityksen ulkopuolisille työntekijöille.

Lisätyötuntien kohdentuminen oman yrityksen ja työpaikan työntekijöille parhaimmillaan varmistaa työnantajalle ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan. Samalla se on viesti henkilökunnalle, että heidän työtään ja ammattitaitoaan arvostetaan, joka edelleen edistää työntekijöiden motivoituneisuutta ja sitoutumista työhönsä.

7. Työnantajalla on oikeus poistaa työntekijä lisätyöilmoituksen saajien piiristä uuden tasoittumisjakson alkamiseen asti, jos hänen tasoittumisjakson työtuntien määrä on ylittämässä keskimäärin 37,5 viikkotyötuntia.

Sopimus

8. Yrityskohtaisen järjestelyn käyttöönotosta ja toteuttamisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti (työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti). Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

9. Sopimuksessa yrityskohtaisesta järjestelystä on sovittava ainakin seuraavista asioista:

• miten työntekijä ilmoittaa halustaan tulla tietyn toimipaikan lisätyöilmoituksen piiriin tai jäädä siitä pois
• miten työnantaja ilmoittaa lisätyötunneista ja mitä tietoja lisätyöstä ilmoituksessa tulee olla
• miten työntekijä ilmoittaa halukkuudestaan ottaa vastaan tarjotut lisätyötunnit
• minkä ajan kuluessa työntekijä ilmoittaa halukkuutensa ottaa vastaan tarjotut lisätyötunnit eri tilanteissa
• miten työnantaja ilmoittaa, kenelle tarjotut lisätyötunnit annetaan.

10. Yrityskohtaisesta järjestelystä sopineella luottamusmiehellä on oikeus pyynnöstä saada tiedot:

• järjestelyyn ilmoittautuneiden määrästä 
• lisätyötuntien jakautumisesta järjestelyyn ilmoittautuneiden ja yrityksen ulkopuolisten työntekijöiden kesken.

KOKOAIKATYÖN TARJOAMINEN

1. Kokoaikatyön tarjoamista koskevan mallin käyttöönotosta ja toteuttamisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) tässä mainituin poikkeuksin. Työntekijöiden osalta sopijapuolena toimii luottamusmies tai työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmä. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmää ei työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta huolimatta ole saatu muodostettua, sopijapuolina voivat olla myös työnantaja ja kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät yhdessä. Työntekijäryhmän tapauksessa sopimuksen syntyminen edellyttää kyseisen työntekijäryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä.

2. Mikäli työnantaja sitoutuu työntekijän pyynnöstä tarjoamaan kokoaikatyötä kaikille sitä haluaville työntekijöille, joiden työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta, ei sopimuksen voimassaoloaikana tarvitse noudattaa seuraavia velvollisuuksia:

2. Mikäli työnantaja sitoutuu työntekijän pyynnöstä tarjoamaan kokoaikatyötä kaikille sitä haluaville työntekijöille, joiden työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta, ei sopimuksen voimassaoloaikana tarvitse noudattaa seuraavia velvollisuuksia:

3. Sopimuksessa on sovittava seuraavista asioista:

3. Sopimuksessa on sovittava seuraavista asioista:

Sopimuksessa voidaan myös sopia kaiken lisätyön tarjoamis- ja vastaanottovelvollisuuden poistamisesta yhdessä.

Esimerkki 58

Kokoaikaisen työn tarjoamista koskeva sitoumus koskee Kauppa Oy:n Hämeentien myymälässä pääsääntöisesti työskenteleviä myyjän tehtävässä toimivia työntekijöitä.

Työtä on otettava vastaan Kauppa Oy:n Tampereella sijaitsevista myymälöistä.

Kokoaikaisen työn pyytämisessä noudatetaan seuraavaa menettelyä:

Kokoaikaisen työn pyytämisessä noudatetaan seuraavaa menettelyä:

4. Kun työnantaja hyväksyy työntekijän pyynnön kokoaikatyöstä, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa, ellei toisin sovita. Tuntien korottamista ei kuitenkaan ole velvollisuutta toteuttaa tasoittumisjaksoa käytettäessä siten, että se johtaisi korotettuun palkkaan. Siten velvollisuutta tarjota kokoaikatyötä tasoittumisjakson aikana ei ole, mikäli työntekijän tasoittumisjaksolla toteutuneet tunnit sopimuksen kokoaikaiseksi muuttumisen hetkellä ylittäisivät keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Velvollisuutta ei ole myöskään silloin, mikäli kuluvalla tasoittumisjaksolla ei voitaisi noudattaa lepoaika- tai vapaamääräyksiä korotettujen tuntien vuoksi.  

Esimerkki 59

Työntekijä on 10 viikon tasoittumisjakson piirissä. Hän esittää pyynnön kokoaikaistamisesta jakson neljännen viikon keskiviikkona. Työnantajan tulee siten hyväksyä kokoaikatyön tarjoaminen viimeistään jakson kuudennen viikon keskiviikkona (ellei toisin sovita tai tilanteeseen sovellu jokin ohjeessa mainittu poikkeus). Mikäli työvuorolistan julkaisussa noudatetaan kahden viikon aikaa, työsuhde muuttuu kokoaikaiseksi tasoittumisjakson yhdeksännen viikon alusta. Velvollisuutta tuntien nostamiseen jakson aikana ei kuitenkaan ole, mikäli työvuorolistan julkaisuhetkellä on tiedossa, että keskimääräinen työaika jakson kahdeksannen viikon lopussa ylittää keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työsuhde muuttuu kokoaikaiseksi seuraavan tasoittumisjakson alusta lukien.

Esimerkki 60

Työntekijä on 10 viikon tasoittumisjakson piirissä. Työntekijän toteutunut          työaika jakson viikoilla 1-6 on 216 tuntia. Viikkojen 7-8 työaika on 6 viikon lopussa    olevien tietojen perusteella 72 tuntia. Kokoaikaisen työntekijän kokonaistyöaika      kahdeksalle viikolle (ilman arkipyhälyhennyksiä) olisi 8 * 37,5 = 300 tuntia.      Ensimmäisen kahdeksan viikon työaika on 216 + 72 = 288 tuntia ja alittaa siten 8 viikon jakson kokonaistyöajan 300 tuntia. Näin ollen sopimustunnit on nostettava kokoaikaisiksi jakson yhdeksännen viikon alusta.                  

Mikäli työntekijä on poissa korotettujen sopimustuntien tullessa voimaan, nostetaan työsopimustunteja aikaisintaan työhönpaluusta alkaen.

5. Mikäli työnantaja ei halua hyväksyä pyyntöä, työnantaja ilmoittaa siitä työntekijälle. Jos pyyntöä ei toteuteta, tämä sopimus ja sen vaikutukset päättyvät tuosta hetkestä eteenpäin. Sopimus ei kuitenkaan pääty, mikäli työnantaja voi osoittaa, että tunteja voidaan nostaa kohtuullisen ajan kuluessa ja syy viivästymiselle johtuu siitä, että tunteja ei voida nostaa juuri sillä hetkellä. Kohtuullisen ajan pituus riippuu käsillä olevista olosuhteista. Työnantaja selvittää tässä tarkoitetun perusteen sopimuksen tehneelle osapuolelle sekä työntekijälle, jonka työsopimustuntien nostaminen tästä syystä viivästyy.

Sopimus ei pääty myöskään silloin, mikäli tunteja ei voitu nostaa työnantajaa koskevan työn tarjoamisvelvoitteen vuoksi.

Muissa tapauksissa sopimus päättyy siitä hetkestä lukien, kun työnantaja ilmoittaa kokoaikatyön tarjoamista koskevan sitoumuksen päättyvän.

Sopimuksen päättymisellä ei ole vaikutusta sopimuksen voimassa ollessa tehtyihin työsopimustuntien korotuksiin.

TYÖAIKAPANKKI

1. Työpaikalla voidaan työpaikkakohtaisella sopimuksella (työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti) ottaa käyttöön työaikapankki. 

Työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen työaikapankkiin siirrettävistä tunneista.

Siirrettävät työtunnit

2. Työaikapankkiin voidaan siirtää seuraavia tunteja:

• lisä- ja ylityötunteja
• sunnuntaityön korotustunteja
• tes-vapaana tehtyjä työtunteja
• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja
• työaikalain mukaisena vapaana tehtyjä työtunteja
• Pekkaspäivänä tehtyjä työtunteja
• liukuvan työajan plussaldotunteja työntekijän pyynnöstä
• vuosivapaatunteja.

3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työtunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.

4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä.

Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään 2 kertaa työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika.

Työaikapankkivapaan pitäminen

5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää työaikapankkivapaan antamisajankohdan. 

Työaikapankkivapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 2 viikkoa etukäteen.

6. Työaikapankkivapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Työaikapankkivapaa pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Työaikapankkivapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

7. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pidetään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana kuten kohdissa 5. ja 6. on todettu.

Työkyvyttömyys ja vapaa

8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen työaikapankkivapaan alkamista tai työkyvyttömyyden alkaessa työaikapankkivapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

Työaikapankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

9. Työaikapankista on kirjattava: 

• milloin työ on tehty
• kumman aloitteesta
• montako tuntia tehty ja montako siirretty pankkiin
• työaikapankkivapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan.

Työsuhteen päättyminen

10. Työsuhteen päättyessä pitämätön työaikapankkivapaa korvataan peruspalkalla.

VÄKIVALLAN UHKA

1 §  Arviointi

Työnantajan työturvallisuuslain mukainen vaaran arviointi tulee palvelutyötehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin, joka päivitetään vähintään kerran kalenterivuodessa.

Arvioinnissa otetaan huomioon mm.:

• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan
• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset
• rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

2 §  Torjunta ja jälkihoito

1. Työsopimusta tehtäessä työntekijälle selvitetään työhön sisältyvä mahdollinen yksintyöskentely ja sen työturvallisuusriskit. 

2. Väkivallan uhkaa tulee torjua mm.: 

• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla työntekijälle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja hälytysjärjestelmiin
• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi
• arvioinnissa todetun väkivallan uhan huomioiminen työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi puhelimella.

3. Työnantaja selvittää jälkihoitoon liittyvät mahdollisuudet ja järjestelyt.

3 §  Yksintyöskentely

Yksintyöskentely on asiakaspalvelutyötä: 

• jota myyjä tekee yksin myymälässä, kioskissa, myymälän tai tavaratalon yhdessä kerroksessa tai huolto- ja liikenneasemalla ja
• joissa toiminta on järjestetty siten, että aukioloaikana työskentelee tavallisesti 1 työntekijä kerrallaan.

Työ ja työolosuhteet tulee järjestää siten, että väkivallan uhkaa myös yksintyöskentelyssä voidaan torjua tai vähentää.

Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan käytännössä pitää.

← Takaisin sisällysluetteloon