LIITE 8  Pöytäkirja työehtosopimuksen solmimiseksi

1. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2025 ja se on voimassa 31.3.2028 asti.

Kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.3.2027. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 31.1.2027 toiselle sopijaosapuolelle.

2. Palkkojen korottaminen sopimuskaudella

Sopimuskauden aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset:

Palkankorotukset 2025

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,7 prosentin suuruisella yleiskorotuksella 1.8.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Taulukkopalkkoja korotetaan 2,7 prosenttia 1.8.2025. Korotukset tehdään mainitulla prosentilla PR 2:een (kulmaluku) välykset säilyttäen.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 5,4 prosenttia 1.8.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Palkankorotukset 2026

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,7 prosentin suuruisella yleiskorotuksella 1.8.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Taulukkopalkkoja korotetaan 2,7 prosenttia 1.8.2026. Korotukset tehdään mainitulla prosentilla PR 2:een (kulmaluku) välykset säilyttäen.

Palkankorotukset 2027 (ellei sopimusta ole irtisanottu)

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella 1.7.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Taulukkopalkkoja korotetaan 2,4 prosenttia 1.7.2027. Korotukset tehdään mainitulla prosentilla PR 2:een (kulmaluku) välykset säilyttäen.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 2,4 prosenttia 1.7.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

3. 7 § Työsuhteen päättyminen

Siirretään 7 §:n 1. kohdan ensimmäinen lause 7 §:n alkuun.

Lisätään 7:ään uusi kohta 2. seuraavasti:

2. Työntekijän kuuleminen päätettäessä työsuhdetta henkilöstä johtuvasta syystä

Työnantajan harkitessa työntekijän työsuhteen päättämistä henkilöstä johtuvasta syystä, työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Kuulemistilaisuus on järjestettävä niin, että työntekijällä on kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista, ja että hänellä on riittävät tiedot päättämisharkinnan perusteena olevista seikoista ja tosiasiallinen mahdollisuus esittää oma kantansa asiassa.

Työnantajan tulee tiedottaa työntekijää kuulemistilaisuuden tarkoituksesta sekä oikeudesta käyttää avustajaa kuulemistilaisuudessa. Työntekijän pyynnöstä avustajana voi toimia luottamusmies tai jos luottamusmiestä ei ole valittuna, avustajana voi työntekijän pyynnöstä toimia esimerkiksi ammattiliiton tai ammattiosaston edustaja.

Kuulemistilaisuudessa työnantaja arvioi työsuhteen jatkamisedellytyksiä.

Kirjataan allekirjoituspöytäkirjaan edellistä kohtaa koskeva tarkentava merkintä:

Uudet työehtosopimuskirjaukset eivät vaikuta laintulkintaan eivätkä irtisanomiseen liittyvät asiat kuten perusteet, menettely tai asian selvittäminen ole miltään osin osa työehtosopimusta, vaan määräytyvät kulloinkin voimassa olevan lain mukaan. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että luottamusmiestä ei käytännössä aina saada kuulemiseen, ja avustajaa koskevat kysymykset määräytyvät kulloinkin voimassa olevan lain mukaan. 

Selvyyden vuoksi todetaan, ettei tämä laajenna liittojen valvontavelvollisuutta koskemaan työsuhteen päättämisperusteita tai päättämismenettelyä/prosessia. Kysymys on ainoastaan kirjoitushetkellä voimassa olleen lain sisällön informoinnista. 

4. 7 § Työsuhteen päättyminen

Siirretään 7 §:n numerointia yhdellä eteenpäin siten, että 3. kohdaksi tulee Määräaikainen työsopimus, 4. kohdaksi Lomautusilmoitusaika ja 5. kohdaksi Yt-lain mukainen neuvotteluesitysaika.

Lisätään 7 §:ään uusi kohta 6. seuraavasti:

6. Työntarjoamisvelvollisuuden alueellinen rajaaminen määräaikaisissa lomautuksissa

Määräaikaisen lomauttamisen perusteet ovat muutoin työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiset, mutta työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee vain samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa työtä ja koulutusta.

Soveltamisohje: Tässä määräyksessä työssäkäyntialueella tarkoitetaan aluetta, joka sijaitsee enintään 80 kilometrin etäisyydellä yrityksessä määritellystä työntekijän kotitoimipisteestä.

Poikkeus koskien Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntaa: Mikäli työntekijän pääasiallinen työntekopaikka sijaitsee yli 80 kilometrin päässä kotitoimipisteestä, määritellään työssäkäyntialue pääasiallisesta työntekopaikasta.

5. 8 § Työaika

Muutetaan 8 §:n 1. kohtaa seuraavasti 1.1.2027 alkaen:

Keskimääräinen viikkotyöaika

Yhden viikon jaksossa työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tai 40 tuntia viikossa.

Viikkotyöaikaa käytettäessä työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi tasoittamalla työaika enintään 37,5 tai 40 tunniksi viikossa. Tasoittumisjakso voi olla enintään 12 viikkoa. Säännöllinen työaika ei saa ilman työntekijän suostumusta ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 45 tuntia viikossa.

Työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ilman työntekijän suostumusta ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.

6. 8 § Työaika

Lisätään 8 §:n 1 kohtaan uusi kappale 1.1.2027 alkaen:

Keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä työvuoroluetteloon voi suunnitella enintään 9 peräkkäistä työpäivää. Luottamusmiehen tai paikallisen sopimisen työryhmän kanssa voidaan työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopia enintään 12 peräkkäisestä työpäivästä.

7. 8 § Työaika

Lisätään 8 §:n 3. kohtaan lause koskien tasoittumisjärjestelmää:

3. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä

Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä.

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään viikoksi kerrallaan ja se on annettava työntekijöille tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Tasoittumisjaksoa käytettäessä työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana työaika tasoittuu enintään 37,5 tai 40 tuntiin. Tasoittumisjärjestelmästä on käytävä ilmi kunkin viikon työaika ja se on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään tasoittumisjakson

• pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• alkamis- ja päättymispäivä.

Jaksotyötä käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava käytettävän jakson ajaksi ja annettava työntekijän tietoon vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa sopimalla paikallisesti 18 §:n mukaisesti.

Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

8. 8 § Työaika

Lisätään 8 §:n 3 kohtaan kappale seuraavasti:

Muuttaminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työvuoroluettelon muuttamisesta.

Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti töiden järjestämiseen liittyvästä painavasta syystä, mikäli työvuoroluettelon muutos koskee ajankohtaa, joka on aikaisintaan 5 kalenteripäivän kuluttua.

Talvikautena (1.11.–31.3.) työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa lumityöntekijöiden osalta, jos lumityöhön vaikuttavat sääolosuhteet muuttuvat olennaisesti eikä muutosta ole pystytty huomioimaan työvuoroluetteloa laadittaessa. Työvuoroluettelon muutos voi tällöin koskea ajankohtaa, joka on aikaisintaan 2 kalenteripäivän kuluttua. Työntekijän työvuoroa voi muuttaa sääolosuhteiden muutoksen vuoksi enintään kerran viikossa.

Soveltamisohje: Lumityöntekijällä tarkoitetaan kiinteistöhuollon työntekijää, joka talvikaudella osana perustyötään tekee säännöllisesti lumitöitä käsityömenetelmin tai koneellisesti tai hiekoittaa.

Työnantaja saa tarpeen vaatiessa muuttaa tasoittumisjärjestelmää, kun kyse on ajasta, jolle ei ole laadittu työvuoroluetteloa.

Tehdyistä muutoksista on ilmoitettava välittömästi.

9. 8 § Työaika

Muutetaan 8 §:n 8. kohta kuulumaan seuraavasti:

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka työaikalain 20 §:n mukaisesti. Myös vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

10. 9 § Palkkamääräykset

Lisätään 9 §:n 6. kohdan otsikkoon seuraava teksti:

6. Arkipyhäkorvaus (Voimassa 31.12.2026 asti)

11. 9 § Palkkamääräykset

Lisätään 9 §:n kohtaan 6. arkipyhäjärjestelmän perään uusi määräys vuosivapaajärjestelmästä:

Vuosivapaajärjestelmä (Voimassa 1.1.2027)

Työehtosopimuksen soveltamisalalla tulee voimaan uusi vuosivapaajärjestelmä 1.1.2027. Vuosivapaajärjestelmä korvaa työehtosopimuksen aikaisemman arkipyhäkorvausjärjestelmän.

Vuosivapaan ansainta

Työntekijä ansaitsee vuosivapaata kalenterivuosittain. Vuosivapaan ansainta alkaa työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:

• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit
• muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä
•  luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika sekä
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.

Työntekijä ansaitsee vuosivapaata alla olevan taulukon mukaisesti. Niille työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, vuosivapaatunnit kertyvät suluissa olevien tuntimäärien mukaisesti.

Vuosivapaan antaminen

Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa edellä mainitussa aikarajassa, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.

Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa tässä aikarajassa, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena tammikuun palkkapäivänä.

Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä työvuoro kerrallaan. Työntekijän tulee saada vähintään taulukossa esitetyn verran vapaapäiviä kertyneiden vuosivapaatuntien mukaisesti.

Vuosivapaapäiviä ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle.

Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille vuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa. Työssä, jossa tehdään säännöllistä yövuoroa, vuosivapaa voidaan kuitenkin antaa työvuoro kerrallaan.

Päivystystä ei saa sijoittaa vuosivapaan kanssa päällekkäin.

Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Annettaessa neljä tai useampi vuosivapaapäivä peräkkäin, on työntekijällä kuitenkin oikeus saada vuosivapaapäivät siirretyiksi, jos työntekijä on työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti työkyvytön tai 12 § 1. kohdan mukaisesti tilapäisesti poissa työstä ja työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus ko. poissaolojaksolta.

Vuosivapaan vaikutus työaikaan

Annettavat vuosivapaatunnit lyhentävät työntekijän kyseisen viikon, tasoittumisjakson tai jakson säännöllistä työaikaa kulloinkin annetulla tuntimäärällä.

Vuosivapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Vuosivapaatunnit eivät ole työssäolonveroista aikaa lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa.

Työnantajan antaessa vuosivapaan alle 7,5 tunnin mittaisena maksetaan työvuoron ylittävät tunnit rahakorvauksena. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että tällöin rahakorvauksen sijasta tunnit annetaan myöhemmin vapaana.

Esimerkki: Jos työntekijä työskentelee alle 7,5 tunnin mittaisen työpäivän, voidaan vuosivapaatunnit antaa työntekijän työvuoron mittaisena (esimerkiksi 5 tunnin mittaisena). Tällöin työaika lyhenee annettujen vuosivapaatuntien verran. Tämän takia vuosivapaapäivien määrä voi käytännössä olla suurempi kuin taulukossa esitetty määrä.

Palkka vuosivapaan ajalta

Vuosivapaan ajalta kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa.

Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan keskituntiansion mukaan kulloinkin pidetyn vuosivapaan pituuden mukaisesti.

Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena

Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia vuosivapaan antamisen sijasta sen maksamisesta rahakorvauksena.

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosivapaata vastaava rahakorvaus keskituntiansiolla ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle työehtosopimuksen mukaisella tuntipalkalla (jakaja 161).

Rahakorvaus tulee maksaa viimeistään sopimisajankohtaa seuraavan palkanmaksukauden palkkapäivänä.

Vuosivapaat työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan työntekijälle rahakorvauksena.

Mikäli työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaatuntien pitämisestä ennen kuin ne on ansaittu, työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansaitsemattomasta vuosivapaasta maksettu palkka. Takaisinperintä on kuitenkin mahdollista vain, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.

Siirtymäsäännös : Työntekijöillä, jotka ovat aloittaneet työsuhteessa 1.8.2026 -31.12.2026 välillä, on vuosivapaiden ansaintaa koskeva karenssi 31.3.2027 asti kuitenkin niin, että yksittäisen työntekijän kohdalla karenssi voi olla enintään 6 kuukautta työsuhteen alkamisesta.

1.1.2027 lukien alkavissa työsuhteissa on määräyksen mukainen 6 kuukauden karenssi.

12. 9 § Palkkamääräykset

Muutetaan 9 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:

5. Palkanmaksu

Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille yrityksessä noudatettavina palkanmaksupäivinä.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava 10. kalenteripäivänä työsuhteen päättymisestä, mikäli työntekijä on toimittanut kaikki palkan maksamiseen tarvittavat tiedot. Työnantaja ja luottamusmies tai paikallisen sopimisen työryhmä voivat sopia loppupalkan maksamisajankohdasta toisin työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisen yhteydessä loppupalkan maksamisajankohdasta voidaan sopia työntekijän kanssa toisin.

13. 10 § Korotettu palkka

Poistetaan 10 §:n 1. kohdasta seuraava kohta:

(Lisät
Ilta-, yö ja vuorolisät korotetaan kuten peruspalkkakin.)

14. 12 § Tilapäinen poissaolo

Muutetaan 12 §:n 1. kohta kuulumaan seuraavasti:

1. Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10- vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 11 §:n mukaan, jos

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,
• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1–3 kalenteripäivää,
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antaman todistuksen, ellei työnantaja ole ottanut käyttöön työehtosopimuksen 11 §:n 6. kohdan mukaista omailmoitusmenettelyä.

Työnantaja voi kuitenkin velvoittaa työntekijän esittämään lapsen sairaudesta lääkärintodistuksen, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.

15. 16 § Lomaraha

Muutetaan 16 §:n 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

3. Lomarahan maksamisesta toisin sopiminen ja vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan maksamisesta toisin tai sen vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Lomarahan maksuajankohdasta voidaan sopia toisin myös luottamusmiehen kanssa paikallisesti 18 §:n mukaisesti. Jos luottamusmies on sopinut lomarahan maksuajankohdasta toisin, työntekijä voi kuitenkin ilmoittaa työnantajalle yrityksessä erikseen sovittuun päivään mennessä, mikäli haluaa saada lomarahan työehtosopimuksen 16 §:n 2. kohdan mukaisesti.

Lomaraha on maksettava tai vapaa annettava viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua.

Osapuolet jatkavat talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevan työryhmän työskentelyä. Osapuolet suosittelevat, että uusien palkattavien talonmiesten ja pistepalkkaisten siivoojien kanssa sovitaan, että työsuhteessa sovelletaan Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta eikä talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevaa pöytäkirjaa.

16. 18 § Paikallinen sopiminen

Muutetaan 18 § kuulumaan seuraavasti:

Paikallisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä:

• Sopijapuolia ovat työnantaja tai tämän edustaja ja luottamusmies, työntekijä tai paikallisen sopimisen työryhmä.
• Jos paikallisen sopimisen työryhmää ei työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta huolimatta saada muodostettua, sopimusosapuolina voivat olla myös työnantaja ja kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät yhdessä.
• Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
• Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus sekä yli yhdeksän (9) kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa. Jaksotyötä koskeva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 2 vuoden voimassaolon jälkeen.

Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan paikallisen sopimisen työryhmä. Työryhmässä on vähintään kaksi edustajaa, ellei tätä suurempi määrä ole tarkoituksenmukainen yrityksen organisaatio- ja päätöksentekorakenne huomioiden.

Jos työntekijät ovat valinneet luottamusmiehen, tulee työryhmän perustamisesta sopia työnantajan ja luottamusmiehen kanssa. Tällöin luottamusmiehestä tulee työryhmän jäsen.

Työryhmän edustajat valitaan luottamusmieskautta vastaavaksi toimikaudeksi.

Jos toimikauden aikana valitaan luottamusmies, työryhmä lakkaa, ellei luottamusmies hyväksy työryhmän jatkamista kuluvan toimikauden loppuun saakka. Tällöin hänestä tulee työryhmän jäsen.

Työnantajan on edistettävä työryhmän jäsenten osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia siinä määrin kuin on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Työnantajan tulee varata työryhmän jäsenille mahdollisuus jo neuvotteluvaiheessa käsitellä kutakin paikallista sopimusta ja sen merkitystä yhdessä henkilöstön kanssa. Tällainen käsittely on toteutettava tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

17. 28 § Sopimuksen voimassaolo

Muutetaan sopimuksen voimassaolo vastaamaan uutta sopimuskautta:

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2025–31.3.2028 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole irtisanottu kummaltakaan puolelta.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan tai jompikumpi sopijapuoli toteaa neuvottelut päättyneiksi.

18. Liite 3 Luottamusmiessopimus

Lisätään Luottamusmiessopimuksen 3 §:ään neljäs kappale kuulumaan seuraavasti:

3 § Luottamusmiehen valinta

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä, alueellista pääluottamusmiestä ja paikallisluottamusmiestä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä ja Palvelualojen ammattiliiton ammattiosaston jäsen.

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät.

Sopijaliitot voivat yhdessä paikallisten osapuolten kanssa sopia konserniluottamusmiehestä.

19. Liite 3 Luottamusmiessopimus

Lisätään Luottamusmiessopimuksen 4 §:ään uusi neljäs kappale:

Työnantaja käy läpi pääluottamusmiehen kanssa vuosittain työjärjestelyihin liittyvät tilanteet syineen, joissa on mahdollista käyttää 6-päiväistä työviikkoa.

20. Liite 4 Koulutussopimus

Siirretään allekirjoituspöytäkirjasta Liite 4 Koulutussopimukseen uusi 4 § seuraavasti (ja muutetaan seuraavien pykälien juoksutus yhdellä eteenpäin):

Suositus kielitaidon vahvistamiseksi

Liitot suosittelevat, että työnantaja tukee maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kotimaisen kielen oppimista esimerkiksi kieliopintoja mahdollistavan työvuorosuunnittelun avulla ja että kielitaidon kehittymistä edistetään työssä tapahtuvan kielen oppimisen avulla.

Muutetaan 6 § Muut edut -viittaus uuden numeroinnin mukaisesti viittaamaan 5 §:ään (aiemmin viittaus 4 §:ään).

21. Palkkausjärjestelmän arviointityöryhmä

Liitot tunnistavat, että nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuutta tulisi arvioida yhdessä, jotta järjestelmä vastaisi kiinteistöpalvelualan kehittyvien ja muuttuvien työtehtävien vaativuuden ja työntekijöiden osaamisen ja suoriutumisen arviointikriteereihin työpaikoilla. Sopimuskauden aikana selvitetään ja arvioidaan tarpeita päivittää työn vaativuuden arviointia sekä kehittää palkkauksen kannustavuutta, työn tuottavuutta ja alan vetovoimaa. Työssään liitot kuulevat yritysten ja niiden henkilöstön edustajien näkemyksiä ja kokemuksia.

22. Kielenhuoltotyöryhmä

Sopimusosapuolet perustavat työryhmän, joka sopimuskauden aikana selkeyttää työehtosopimuksen tekstimääräyksiä ja rakennetta sen sisältöä muuttamatta.

23. Suositus koskien talonmiehiä ja pistepalkkaisia siivoojia

Osapuolet suosittelevat, että uusien palkattavien talonmiesten ja pistepalkkaisten siivoojien kanssa sovitaan, että työsuhteessa sovelletaan Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta eikä talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevaa pöytäkirjaa.

24. Pöytäkirjakappaleet

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

25. Pöytäkirjan tarkastus

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.

Helsingissä 21. päivänä toukokuuta 2025

KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT ry
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry