9. Erinäisiä määräyksiä

32 § Jäsenmaksuperintä

Mikäli esihenkilö antaa valtuutuksen, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

1. Perintäkausi on sama kuin palkanmaksukausi.

2. Jäsenmaksu peritään esihenkilön kokonaisansiosta.

3. Työnantaja suorittaa perimänsä jäsenmaksun ammattiliiton ilmoittamalle tilille perintäkausittain. Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon esihenkilölle palkkalaskelmassa.

4. Perittyjen jäsenmaksujen tilityksen tulee tapahtua välittömästi perinnän tapahduttua ilman aiheetonta viivytystä.

5. Työsuhteen päättyessä tulee esihenkilön ja työnantajan edustajan täyttää jäsenmaksun päättymisilmoitus ja toimittaa siitä sopimuskappale työnantajalle ja ammattiliitolle.

Työnantaja laatii vähintään neljännesvuosittain esihenkilökohtaisen perintä- ja selvitysluettelon, josta tulee käydä ilmi esihenkilön nimi ja henkilötunnus, ammattiosaston numerokoodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn, ammattiliitolle tilitetyn jäsenmaksun määrä.

33 § Työpaikkakokoukset

Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä seuraavin edellytyksin:

• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

34 a § Väkivallan ehkäisy

1. Arviointi

Työnantajan työturvallisuuslain mukaiseen vaaran arviointiin tulee sisällyttää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arviointi.

Arvioinnissa huomioidaan erityisesti

• työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan
• työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset
• rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Mikäli arvioinnin perusteella todetaan väkivallan uhan olevan ilmeinen, tulee työnantajan järjestää työ ja työolosuhteet siten, että uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

2. Torjunta ja jälkihoito

Väkivallanuhkaa tulee torjua huolehtimalla ainakin seuraavista toimenpiteistä:

• laatimalla menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalle
• antamalla esihenkilölle riittävä opastus tai koulutus käytössä oleviin turva- ja
  hälytysjärjestelmiin
• suunnittelemalla työpisteet rakenteellisesti turvallisiksi
• huomioimalla väkivallan uhka työvoiman mitoituksessa sekä työvuoro- ja
  työaikasuunnittelussa
• varmistamalla yhteydensaanti poliisiin tai vartiointiliikkeeseen, esimerkiksi
  puhelimella.

Työnantajan tulee järjestää väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteeseen joutuneelle jälkihoitoa esim. työterveyshuollon kautta.

34 b § Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.

Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään esihenkilön työuraa ja työssä jaksamista fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kannalta esihenkilön yksilölliset piirteet huomioiden. Samalla voidaan tarkastella esihenkilön ikääntymisen mahdollisia vaikutuksia työkykyyn ja työtehtäviin.

Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen esihenkilöiden kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä yksilölliset edellytykset ja tarpeet huomioiden myös osana kehityskeskustelua.

Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:

• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen,
• johtamisen ja esihenkilötyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työkyvyn ylläpitämisessä,
• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle,
• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen,
• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osittaisen vanhuuseläkkeen tarjoamat mahdollisuudet,
• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon,
• työterveyshuollon tarjoamat palvelut,
• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen,
• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille,
• kiusaamisen, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän tunnistaminen työpaikoilla sekä toimenpiteet häirinnän ehkäisemiseksi
• monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden vaikutukset työyhteisölle.  

Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen nettisivuilta. (www.mara.fi ja www.pam.fi)

Ikääntyvien esihenkilöiden työssäjaksaminen

Liitot suosittelevat, että yli 55-vuotiaalla esihenkilöllä on pyynnöstä oikeus saada V/X-vapaat yhdenjaksoisena vapaana.

Yllä mainitun suosituksen tarkoituksena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja palautumista. Edellä mainitut asiat tärkeitä kaikenikäisten kohdalla mutta tutkimustulokset osoittavat, että hyödyt korostuvat erityisesti ikääntyvien kohdalla. Liitot haluavat suosituksella yhdessä edistää sitä, että esihenkilön pyynnöstä kohderyhmään kuuluvalle henkilölle mahdollistettaisiin vapaat yhdenjaksoisina.

Tietoa aihepiiristä ks. myös Työturvallisuuskeskus (www.ttk.fi)

34 c § Kassavajeiden periminen

Työnantaja ja esihenkilö selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä vahingonkorvauslain mukaisesti.

34 d § Työhön perehdyttäjän asema

Määrätessään esihenkilölle toisen työntekijän/esihenkilön perehdyttämiseen liittyviä tehtäviä, työnantajan on huolehdittava siitä, että perehdyttäjälle varataan riittävästi aikaa perehdytystehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi.

35 § Työpaikkakäynnit

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä liikkeen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja esihenkilöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin työpaikalla tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa työpaikoissa.

Työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työpaikkakäynnin aikana neuvotella vain, jos asianomaisen työnantajaliiton edustaja osallistuu neuvotteluun.

36 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa esihenkilöilleen ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.

37 § Työpaikkaruokailu

Työpaikka-aterian raha-arvo määräytyy verohallinnon vahvistaman luontoisetujen ennakonpidätysarvon mukaan.

Raha-arvo peritään esihenkilön nettopalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita.

Aterioiden raha-arvo peritään seuraavasti:

• raha-arvo pidätetään palkanmaksukausittain esihenkilön kokonaispalkasta, josta on vähennetty vero tai
• esihenkilö suorittaa raha-arvon mukaisen summan käteisenä tai
• työnantaja myy esihenkilölle raha-arvon mukaisella hinnalla ateriakuponkeja.

Ateriointiaika on järjestettävä tämän työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti.

Aterian on oltava hyvin valmistettu, vaihteleva ja ravitseva.

38 § Työpuku

Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa esihenkilön työkäyttöön:

• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut
• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.