Etusivu » Työehtosopimukset » PAMin alojen työehtosopimukset » Suomen kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskeva työehtosopimus » IV Palkkaus ← Takaisin sisällysluetteloon IV Palkkaus Sisällysluettelo Open or close menu Takaisin sisällysluetteloon IV Palkkaus 11 § Peruspalkka12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika14 § Muu henkilökohtainen lisä14a § Operaattorilisä14b § Suunnittelulisä15 § Kannustinpalkkio16 § Palkan tarkistaminen17 § Osakuukauden palkka18 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus19 § Kuukausipalkan jakaja20 § Palkanmaksu 11 § Peruspalkka Työntekijälle maksetaan liitteen 1 palkkaryhmittelystä ilmenevä peruspalkka, joka vastaa hänen tehtäviään. Teatteri käyttää tehtäväkohtaisena palkkana kaikkia palkkaryhmittelyn peruspalkkoja, perustuen työntekijän hyvään tai erittäin hyvään ammattitaitoon sekä poikkeuksellisiin työtuloksiin. Mikäli työntekijän tehtävänimikettä ei ole mainittu hinnoittelussa, hänelle maksetaan hänen ammattiaan ja työn vaativuutta vastaava peruspalkka. Liitettä 1 muokataan sopimuskauden aikana tarpeen mukaan yhdessä sovitusti, jotta se vastaa käytössä olevia nimikkeitä ja niiden palkkaustasoja. Pöytäkirjamerkintä Viimeksi mainitun työntekijän peruspalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon hänen tehtäviensä ja koulutuksensa lisäksi hänen asemansa verrattuna palkkahinnoittelussa mainittujen työntekijäin ja vastaavia tehtäviä suorittavien työntekijäin asemaan ja/tai peruspalkkaan sijoittamisperusteisiin. Mikäli työntekijä suorittaa useampia tehtäviä ja tämän vuoksi mikään hinnoittelussa mainittu nimike ei vastaa hänen tehtäviään, peruspalkka määritellään eri tehtäviin käytettävien työaikojen perusteella tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen. 12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta tai vähintään 10 % peruspalkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta työsuhteessa. 13 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika 1. Oman tai muun ammattiteatterin palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä ko. tehtävässä. Soveltamisohje Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva palvelussuhde, joten esim. pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava olevan aina olennaista hyötyä. Muutoin olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että samankaltaisissa tapauksissa on pyrittävä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön. Lisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestänyt palvelussuhde. Lisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalenteripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365. Työntekijän saman ajankohdan eri palveluksista otetaan huomioon ainoastaan yksi palvelussuhde palvelusaikaa määrättäessä. Jos työntekijällä on samana ajankohtana ollut useita osa-aikaisia em. lisään sinänsä oikeuttavia palvelussuhteita, niiden työajat lasketaan yhteen kuitenkin enintään täyden työajan enimmäismäärään asti. 2. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teatterin palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä. Soveltamisohje Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa ei tarvitse hakea, mutta työntekijä on velvollinen esittämään em. luotettavat kirjalliset selvitykset muun työnantajan palvelusajoista, muusta alalla oloajasta tai koulutuksesta. 3. Osa-aikatyöstä luetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi sen suhteellinen osuus ko. tehtävän säännöllisestä työajasta. 4. Lisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika. 5. Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä vuosiloma-aika, vanhempainvapaat, eikä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän työloma tai muu luvallinen poissaoloaika kalenterivuodessa. 14 § Muu henkilökohtainen lisä Työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on ensisijaisesti työntekijän henkilökohtainen osaaminen, henkilökohtaiset tulokset ja koulutus. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työntekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Työntekijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut. Soveltamisohje Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhteisössä, tai muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Em. tekijöitä voivat olla esim. yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Myös palvelusaikana hankittu koulutus, esim. suoritettu ammattitutkinto, johtaa muun henkilökohtaisen lisän uudelleen arvioimiseen. Uusia työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset. Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitäisi perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on työntekijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen. Paikallinen sopiminen Henkilöiden arvioiminen ja muun henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti. Tavoitteena on, että muun henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken. 14a § Operaattorilisä Mikäli valaistus-, ääniteknikko tai näyttämötyöntekijä suorittaa operaattoritehtäviä, maksetaan hänelle siitä erillinen korvaus Kansallisteatterin käytännön mukaisesti. Operaattorilisä on suuruudeltaan 120,27 €, 1.8.2025 lukien se on 123,28 €, 1.6.2026 lukien se on 126,86 € ja 1.6.2027 lukien se on 129,90 €. 14b § Suunnittelulisä Työnantajan määräyksestä oman työtehtävän ohessa suoritetusta taiteellisesta suunnittelutehtävästä maksetaan Kansallisteatterin suunnittelulisä ja huomioidaan suunnitteluun tarvittava työaika. Lisän maksamisen edellytyksenä on kirjallinen työsuunnitelma. Lisän maksusta päätetään ennen produktion alkua, ja se määräytyy suunnittelutehtävän kokoluokan perusteella: Pieni 500 € Keskisuuri/normaali 750 € Suuri 1000 € Suunnittelutehtävän kokoluokan määrittelevät yhdessä työntekijä ja esihenkilö. Arviointiin osallistuu tekninen johtaja. Teatterin pääjohtaja hyväksyy palkkion. Suunnittelutehtävän tekeminen ei lähtökohtaisesti saisi tuottaa ylitöitä. Suunnittelu tapahtuu lähtökohtaisesti työn ohessa, lähiesihenkilön kanssa yhdessä sopien. 15 § Kannustinpalkkio Työntekijälle voidaan maksaa erillistä kannustinpalkkiota, joka perustuu teatterin tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen. Kannustinpalkkiona voidaan maksaa työntekijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Kannustinpalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta. Tuloksen aikaansaamiseen vaikuttaneelle työntekijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen kannustinpalkkio. Kannustinpalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnteon keskeytysaika vuosilomaa ja vuosivapaata lukuun ottamatta vähentää vastaavassa suhteessa kannustinpalkkion määrää, jollei työnantaja toisin päätä. Soveltamisohje Kannustinpalkkion käyttöönoton yhteydessä tehdään sitä koskeva paikallinen sopimus liitteen 5 mukaisesti. Kannustinpalkkion perusteeksi valitaan yksikössä tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan onnistumista mahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perusteeksi valittujen tavoitteiden ylittämisestä riippuu kannustinpalkkion maksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta päätetty. 16 § Palkan tarkistaminen Työntekijälle maksettavaa palkkaa voidaan tarkistaa, mikäli työmäärä ja työaika vähentyvät oleellisesti. Työnantaja on tällöin velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa. 17 § Osakuukauden palkka Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, käytetään jakajana sen kuukauden työpäivien määrää. Sovitaan työehtosopimuskauden 2025-2028 mittainen kokeilu: Jos työntekijän palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, käytetään jakajana lukua 21. Työntekijälle kalenterikuukauden osalta työssäolon ajalta maksettava palkka lasketaan kuitenkin tuntipalkan mukaan jakamalla hänen kuukausipalkkansa 19 §:ssä mainitulla asianomaisella jakajaluvulla, jos työsuhde on kestänyt enintään 12 kalenteripäivää; työsuhde on kestänyt yli 12 kalenteripäivää ja kuukausipalkka muuttuu työsuhteen kestäessä siten, että eri palkkausperusteen mukaan määräytyvät työsuhteen peräkkäiset osat ovat enintään 12 kalenteripäivän pituisia; tai palkka on laskettava enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden osalta palkanmaksun keskeytyessä työnsuorituksen työntekijästä riippumattoman estymisen vuoksi. Jos työpäivä työntekijän pyynnöstä tai muutoin työntekijästä johtuvasta syystä jää tilapäisesti vajaaksi vähennetään kuukausipalkasta edellä tarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta. 18 § Näytäntötyöntekijän erityiskorvaus Työntekijälle, joka työtä suorittaessaan osallistuu näytelmän dramaturgiaan, suoritetaan ennen ensimmäistä valmistavaa harjoitusta tiedossa oleva erillinen korvaus Suomen Kansallisteatterin käytännön mukaisesti. Yhdessä sovittu ajantasainen lista lisätehtäväkorvauksista löytyy intrasta ja luottamushenkilöiltä. Soveltamisohje Normaali tekninen vaihto tai mikä tahansa normaali työtehtävän hoito ei oikeuta korvaukseen 19 § Kuukausipalkan jakaja Tuntipalkka saadaan jakamalla sopimuksen mukainen kuukausipalkka säännölliseen työhön käytetyllä tuntimäärällä kuitenkin siten, että täyttä työaikaa tekevien työntekijäin osalta käytetään jakajana lukua 163. Täyttä työaikaa tekevien lipunmyyjien osalta, toimistotyössä, keittiössä ja keskusvahtimestareilla käytetään jakajana kuitenkin lukua 152. 20 § Palkanmaksu Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä. Palkan tulee olla työntekijän nostettavissa hänen määräämässään rahalaitoksessa. Mikäli palkanmaksupäivä ei ole rahalaitoksen aukiolopäivä, palkan on oltava työntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä tällaisena työ- tai aukiolopäivänä. ← Takaisin sisällysluetteloon
