Pääsiäinen – työajat, lisät ja palkka

Työaikaa lyhentävät päivät

Työajan lyhennyspäiviä ovat pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä.

Työajan lyhennyspäivät tarkoittavat sitä, että niiden vuoksi työaika lyhenee ilman, että palkka alenee.

Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että työajanlyhennys maksetaan rahakorvauksena.

Työajanlyhennyksen (arkipyhälyhennys) edellytyksenä on se, että työsuhde on ennen arkipyhää kestänyt vähintään kuukauden. Lue lisää arkipyhälyhennyksestä tästä

Milloin lyhennys annetaan?

Työajan lyhennys annetaan työaikaperiodilla, joka sisältää lyhentävän päivän – ei siis välttämättä silloin, kun työajan lyhennyspäivä on.

Miten lyhennys toteutetaan?

Kokoaikatyöntekijälle lyhennys on 7,5 tuntia lyhennyspäivää kohden.
Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa. Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.

Työajanlyhennys voidaan sopia myös maksettavaksi rahakorvauksena kunkin arkipyhän kohdalla erikseen.

Osa-aikatyöntekijällä työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.

Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan 12 edelliseltä kalenteriviikolta.

Esimerkki:
Osa-aikatyöntekijän viikkotyöajaksi sovittu 25 tuntia / viikko.
Hänen työajanlyhennyksensä muodostuu seuraavasti: 25 tuntia / 5 = 5 tuntia
Kyseisen työntekijän työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 5 tunnilla palkkaa vähentämättä tai vaihtoehtoisesti maksetaan 5 tunnilta ylimääräinen palkka.

Töissä pyhäpäivinä

Jos työntekijä työskentelee pitkäperjantaina tai 2. pääsiäispäivänä, työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Myös ilta- ja yölisät maksetaan kaksinkertaisina.

Kaupat voivat olla auki vuoden jokaisena päivänä. Työntekijälle voidaan merkitä työvuorot kaikille pääsiäisen päiville. Juhlapäivät kuitenkin lyhentävät työaikaa joko vuosivapaajärjestelmän sisällä tai arkipyhäjärjestelmän puitteissa. Työpaikalla on käytettävä jompaakumpaa näistä järjestelmistä.

Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmässä mm. vuotuiset arkipyhät (juhlapäivät) on laskettu vuosivapaiden sisään. Työntekijälle määräytyy tehtyjen työtuntien perusteella vapaita, joiden ajankohta ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juhlapäiviin. Vuosivapaajärjestelmästä löydät lisää tietoa työehtosopimuksesta.

Arkipyhäjärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmän sijaan työnantaja voi käyttää arkipyhäjärjestelmää koko yrityksessä tai sen osassa. Pääsiäisenä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä ovat pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai.

Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kuukauden ennen arkipyhää.

Kokoaikatyöntekijän työaika lyhenee 1 työpäivällä ja 7,5 tunnilla (40 tunnin järjestelmässä 8 tunnilla) arkipyhää kohden. Lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä

• arkipyhäviikolla
• 2 edeltävänä viikkona
• 2 seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.

Osa-aikatyöntekijälle (alle 37,5 h tekevälle) arkipyhäviikon työajan lyhennys annetaan joko palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana tai rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi. Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Rahakorvaus maksetaan lyhennysjakson tilissä.

Toimihenkilön työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti.

Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä se on vapaa myös arkipyhäviikolla.

Aattovapaat

Vakinaisen työntekijän tulee saada vapaaksi kaksi seuraavista aattopäivistä:

• pääsisäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.

Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 prosentilla korotettu palkka.

Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia aattovapaamääräyksistä toisin.

Palkka työnteosta ja työaikalisät

Myyjille ja myyntityöhön liittyvästä työstä maksetaan kiirastorstaina kello 18–24 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattolisä, jos myymälä on auki klo 18 jälkeen.

Pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä (sunnuntai) ja 2. pääsiäispäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Myyjille ja myyntityöhön liittyvästä työstä maksetaan iltalisät (klo 18–24) yksinkertaisina. Logistiikkatyöntekijöille maksetaan iltalisät (klo 18–22) ja yölisät (klo 22–06) kaksinkertaisina.

Tarkista lisien määrät työehtosopimuksen palkkaliitteestä

Vapaa lauantai

Työehtosopimuksen mukaan vapaapäiväksi on annettava pääsiäislauantai samoin kuin esim. vapunpäiväviikon lauantai ja helatorstaiviikon lauantai. Jos yrityksen palvelutarjonta on katkeamatonta, kuten esimerkiksi hotellin kerroshoidossa, voidaan työntekijällä kuitenkin teettää myös näinä päivinä töitä.

Jos työntekijä tekee pääsiäislauantaina (sekä muina työehtosopimuksessa vapaiksi sovittuina lauantaina) töitä, hänelle maksetaan tehdystä työstä 50 prosentilla korotettu palkka. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä palkkaa ei kuitenkaan koroteta.

Arkipyhä

Pääsiäisenä arkipyhiä ovat pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä.

Kuukausipalkkainen työntekijä
Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa, jos hän saa vapaapäivän arkipyhänä, joka muutoin olisi ollut hänen työvuoroluettelonsa mukainen työpäivä.

Tuntipalkkainen työntekijä
Tuntipalkkainen työntekijä saa arkipyhäkorvauksen, jos

• hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ko. arkipyhää
• ja jos arkipyhä olisi ollut hänen työvuoroluettelonsa mukainen työpäivä, jolta hän olisi ollut oikeutettu saamaan palkkaa.

Keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä työnantaja voi antaa arkipyhänä vapaapäivän, kun työtä ei ole tarjolla. Tällaiselta päivältä työntekijä saa arkipyhäkorvauksen. Arkipyhävapaat eivät kuitenkaan ole työssäolon veroista aikaa, kun jakson kokonaistyöaikaa lasketaan.

Arkipyhäkorvauksen määrä

1. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus määräytyy 7,5 tunnilta.

2. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus määräytyy 8 tunnilta.

3. Työntekijälle, jonka säännöllinen viikkotyöaika on alle 37,5 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus lasketaan suhteellisena seuraavasti:

• Työntekijän viikkotyöaika on vakio –>
  Arkipyhäkorvaustunnit lasketaan siten, että viikkotyöaika jaetaan luvulla 5.
• Työntekijän viikkotyöaika on vaihteleva –>
  Arkipyhäkorvaustunnit lasketaan siten, että vuosineljänneksen työtunnit jaetaan luvulla 63. Luvusta 63 vähennetään kuitenkin vuosilomasta tai oman tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalle sattuvat työpäivät.

Esimerkki:
Työntekijä on tehnyt vuosineljänneksen aikana 216 työtuntia. Hän on ollut sairaana 4 työpäivää ja viikon talvilomalla (loma 6 arkipäivää). Arkipyhäkorvaus lasketaan seuraavasti:
63 – (4 + 5) = 54 (jakaja)
216 / 54 = 4
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus 4 tunnilta.

Korvauksen suuruus määräytyy keskituntiansion perusteella.

Palkan suuruus, kun olet töissä arkipyhänä

Jos työntekijä on töissä arkipyhinä, hänelle maksetaan arkipyhänä tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Näiltä tunneilta hän ei saa lisäksi erillistä arkipyhäkorvausta. Jos kuitenkin työntekijän työpäivä on arkipyhänä lyhyempi kuin normaalisti, hän saa tekemättä jääneiltä tunneilta arkipyhäkorvauksen.

Esimerkki:
Työntekijä työskentelee normaalisti 7,5 h / pv viitenä päivänä viikossa. Arkipyhänä hän työskentelee 4 tuntia, ja saa 4 tunnin palkan korotettuna 100 prosentilla ja lisäksi 3,5 tunnin arkipyhäkorvauksen. Arkipyhäkorvausta maksetaan siis normaalien työtuntien ja tehtyjen tuntien erotuksen, eli ”tekemättä jääneiden” tuntien verran.

Alalla voidaan teettää töitä kaikkina vuoden päivinä. Alalla ei ole myöskään erikseen määriteltyjä arkipyhiä.

Vuosivapaajärjestelmässä mm. vuotuiset arkipyhät (juhlapäivät) on laskettu nk. vuosivapaan sisään. Työntekijälle määräytyy tehtyjen työtuntien perusteella vapaita, joiden ajankohta ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juhlapäiviin. Niitä ei siis tarvitse, mutta toki voi, kohdistaa myös juhlapäiviin. Tutustu vuosivapaajärjestelmään tästä.

Palkka aattotyöstä ja pyhäpäivistä

Jos työntekijä on töissä pääsiäislauantaina klo 15 jälkeen, peruspalkka sekä iltatyö- ja luvanhaltijan edustajan lisät maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

Pitkäperjantaina, pääsiäispäivänä (sunnuntai) ja 2. pääsiäispäivänä peruspalkka, ilta, yötyö, sekä luvanhaltijan edustajan lisät maksetaan 100 prosentilla korotettuna.

Vartiointialalla työntekijällä voi olla työvuoroja kaikkina pääsiäisen päivinä.

Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on käytössä ns. vuosivapaajärjestelmä. Siinä mm. vuotuiset arkipyhät on laskettu vuosivapaan sisään. Työntekijälle kertyy tehtyjen työtuntien perusteella vapaita, joiden ajankohta ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juhlapäiviin.

Vuosivapaajärjestelmä koskee vain kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Vapaata kertyy 13,25 tuntia kalenterikuukaudessa. Vuoden aikana vapaita kertyy siis noin 17  työvuoron verran, jos vuoron pituus on 8 tuntia. Lisää tietoa vuosivapaajärjestelmästä löydät täältä.

Osa-aikaiselle työntekijälle kertyy palkallista vapaata (enintään 8 tuntia), jos työntekijä on töissä 2. pääsiäispäivänä.
Kertynyt vapaa merkitään siihen työvuoroluetteloon, jonka aikana vapaa pidetään. Vapaalta maksetaan palkka arkipyhäkorvauksena keskituntiansion (KTA) mukaan.

Itse arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan palkka normaalisti ao. poikkeuksilla.

Palkka

• Pääsiäislauantaina kello 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 50 prosentin sunnuntaikorotus.
• Pitkäperjantailta ja 2. pääsiäispäivältä – kuten kaikilta kalenteriin punaisella merkityiltä päiviltä – maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.