Hyppää sisältöön
Viimeksi päivitetty: 23.08.2023

Arkipyhien vaikutus työhön ja vuosilomiin

Joulun, uudenvuoden, loppiaisen ja pääsiäisen ajan työajat, työaikalisät ja lomamääräykset vaihtelevat eri sopimusaloilla. Kaikilla aloilla ne kuitenkin poikkeavat normaalista arjesta.

Arkipyhät eivät ole automaattisesti vapaapäiviä kaikille. Itsenäisyyspäivä on ainoa lakiin perustuva palkallinen arkipyhä silloin kun se ajoittuu päivälle, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

Sunnuntaisin, kirkollisina pyhäpäivinä sekä vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä tulee maksaa 100 % korotettu palkka.

Kirkollisia juhlapäiviä ovat

  • joulupäivä
  • toinen joulupäivä
  • uudenvuodenpäivä
  • loppiainen
  • pitkäperjantai
  • pääsiäispäivä
  • toinen pääsiäispäivä
  • helatorstai
  • helluntai
  • juhannuspäivä
  • Pyhäinpäivä.

Vappupäivä ja itsenäisyyspäivä ovat arkipyhiin rinnastettavia juhlapyhiä.

PAM on sopinut työnantajaliittojen kanssa arkipyhistä johtuvista palkallisista vapaapäivistä, joiden määrä ja niistä maksettavat korvaukset vaihtelevat eri aloilla. Näihin viitataan PAMin solmimissa työehtosopimuksissa termillä työajan lyhennys.

Lue lisää työajan lyhennyksestä eri aloilla.

Alakohtaiset määräykset ja lisät

Tarkasta joulun, vuodenvaihteen tienoon sekä pääsiäisen työaikamääräykset ja työaika- ja muut lisät oman alasi työehtosopimuksesta.

Vuosiloma joulun ja pääsiäisen aikaan

Jos työntekijä on vuosilomalla viikkojen 52 ja 1 aikana, lomapäiviksi ei lasketa jouluaattoa eikä tapaninpäivää. Lisäksi sunnuntait eivät kuluta lomapäiviä.

Jos työntekijä on vuosilomalla pääsiäisen aikaan, lomapäiviksi ei lasketa

  • pitkäperjantaita
  • pääsiäislauantaita
  • sunnuntaita, joka on 1. pääsiäispäivä eikä
  • maanantaita, joka on 2. pääsiäispäivä.

Nämä päivät eivät kuluta lomapäiviä.

Lue myös

Haku