Kaupan alan työehtosopimus

Kaupan työntekijöiden työehtosopimuksessa on sovittu kaupan alan töiden vähimmäistyöehdoista kuten palkoista, työaikalisistä, työajoista ja lomista. Sopimuksen solmivat työntekijöiden PAM ja työnantajien Kaupan Liitto.

Neuvotteluosapuolet
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan Liitto

Soveltamisala
Kaupan työehtosopimuksessa on sovittu kaupan alalla noudatettavista vähimmäisehdoista, kuten palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta, arkipyhäkorvauksista jne. Ehdot ovat minimiehtoja, joita työnantajan tulee vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä.

Kaupan työehtosopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on vähittäiskauppa, tukkukauppa, agentuuritoiminta, kioskikauppa,huolto- ja liikenneasematoiminta,kaupan palvelu- ja tukitoiminta tai konevuokraus. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

Kaupan alan sopimusratkaisu koskee kaupan työehtosopimuksen lisäksi kaupan ATK-toimihenkilöiden työehtosopimuspöytäkirjaa (jatkossa kaupan ICT-toimihenkilöiden työehtosopimuspöytäkirja), Hankkija-Maatalouden myyntihenkilöstön työehtosopimuspöytäkirjaa, varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimusta sekä vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta

Kaupan alan työehtosopimus 1.2.2018-31.1.2020

Palkkataulukot 1.4.2018

Palkkataulukot 1.4. 2019

Luottamushenkilöiden korvaukset ja työstätavapautusajat

Kaupan työehtosopimuksen liite: Sopimukset ja suositukset

Mitä uutta edelliseen työehtosopimukseen verrattuna?

Tiiviisti

Kaikkien työsuhteessa olevien kokoaikaisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 42 euroa ja osa-aikaisten tuntipalkkoja 26 senttiä. Osa-aikaisille suhteutettua kuukausipalkkaa saaville työntekijöille korotus tulee heidän työaikaansa suhteutettuna. Taulukko- eli vähimmäispalkkoja korotetaan tuolloin 1,6 %. Palkkoja korotetaan samalla tavalla 1.4.2019.

Esimerkkejä palkankorotusmääräysten toteuttamisesta tästä linkistä.

Vähittäiskaupan esimiesten ja Varasto- ja kuljetusesimiesten henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan vastaavina ajankohtina 1,6 %. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan erikseen sovitulla tavalla.

Työaikalisiä ei koroteta.

Työantajan esitykset mm. sunnuntaikorvausten leikkauksesta torjuttiin. Samoin torjuttiin heikennykset toimihenkilöiden työaikamääräyksiin.

Parannuksia saatiin erityisesti osa-aikaisen työntekijän työajan tarkasteluun: jatkossa jokaisen osa-aikaisen työntekijän toteutunutta työaikaa tarkastellaan kuuden kuukauden jaksoissa, ellei pidemmästä tarkastelujaksosta sovita paikallisesti. Lue lisää asiasta täältä.

Yötyöstä on jatkossa sovittava työntekijän kanssa, ja työnantaja voi määrätä työntekijän yötyöhön ainoastaan niissä tilanteissa, joissa yötyövuoroa ei saada muutoin täytettyä. Lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia mm. työvuorojen sijoitteluun lisättiin.

Vuosivapaajärjestelmän palkallisten päivien enimmäismäärä nousee 7 päivään. Nyt se on ollut 6,5 päivää.

Selvitykseksi sairauslomasta riittää jatkossa työntekijän oma ilmoitus tilanteissa, joissa terveyspalveluja ei ole saatavilla esimerkiksi viikonlopusta johtuen. Lisäksi sovittiin ns. korvaavasta työstä, jonka teettämisen tulee perustua työntekijän suostumukseen.

Miten PAMin asettamat tavoitteet etenivät?

Keskeiset tekstimuutokset:

Osa-aikaisille lisää tunteja
• Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa sovittuja tunteja ja tehtyä työaikaa on verrattava keskenään puolen vuoden jaksoissa. Jos tarkasteltava työaika ei vastaa työsopimuksessa sovittua, tulee työnantajan perustella merkittävät erot kirjallisesti. Pidempi työaika pitää päivittää työsopimukseen, kuten tähänkin asti. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä, enintään vuoden mittaisesta tarkastelujaksosta.

Muun muassa lisätyön tarjoamisen periaatteet ja niiden toimivuus sekä osa-aikaisten työntekijöiden tehtyjen työtuntien määrä, kehitys ja arvio kehittymisestä tulee käydä läpi luottamusmiehen kanssa

Työajoilla hyvinvointia
• Yötyöstä tulee sopia työntekijän kanssa. Työnantaja voi kuitenkin määrätä yötyöhön, jos yövuoroa ei muutoin saada täytettyä. Yövuoro ei lähtökohtaisesti saa alkaa tai päättyä klo 01 ja 05 välisenä aikana. Työnantajalla on velvollisuus tietyin edellytyksin järjestää kuljetus yötyöntekijälle.

• Työvuorosuunnittelun työhyvinvointivaikutuksia on korostettu mm. lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työvuorosuunnitteluun sekä työvuorojen kiertoa ja vapaapäivien sijoittamista koskevilla suosituksilla.

• Työvuoron on oltava vähintään 4 tunnin pituinen. Työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä se voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy on käytävä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.

• Työehtosopimuksessa todetaan, että liukuvan työajan tarkoituksena on antaa työntekijälle itsenäinen päätösvalta päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajoista.

• Vuosivapaajärjestelmän palkallisten päivien enimmäismäärä nousee 7 päivään. Nyt se on ollut 6,5 päivää.

• Esteeksi hoitaa sairasta lasta rinnastetaan myös työttömyysturvalain tarkoittamiin aktiivitoimiin osallistuminen

Paikallisella sopimisella arvoa työntekijöille

• Täsmennettiin paikallisen sopimuksen ja työsopimuksen suhdetta. Paikallisesti sovituista asioista ei tule osa työntekijän työsopimusta. Paikallisen sopimuksen voi aina irtisanoa ilman, että se vaikuttaa työntekijän työsopimukseen. Työpaikkakohtainen sopimus on siis erillinen asiakirja.

• Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikojen laskennasta poistettiin aiemmat ammattiryhmien erottelu ja työntekijämäärien suhteutus, minkä myötä työsuojeluvaltuutetut tulevat tältä osin samaan asemaan luottamusmiesten kanssa.

• Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan erikseen sovitulla tavalla (linkki taulukoihin).

• Vähittäiskaupan esimiehille ja varasto- ja kuljetusesimiehille oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Muuta

• Sairaana työntekijän oma ilmoitus riittää selvitykseksi poissaolosta silloin, kun terveyspalveluja ei ole saatavilla esimerkiksi iltaisin, öisin, viikonloppuisin tai pyhäpäivinä.

• Sovittiin työkyvyttömyyteen liittyvän korvaavan työn pelisäännöistä. Korvaavaa työtä voidaan teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella.

• Koeaika on edelleen enintään 4 kuukautta (työsopimuslain mukaisesti koeaika voi olla 6 kuukautta). Työnantaja voi kuitenkin pidentää koeaikaa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi enintään kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden. Pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle.

• Käytettäessä enintään 8 viikon pituisia työajan tasoittumisjaksoja työvuoroluettelon ilmoitusaika voidaan lyhentää paikallisesti sopien yhdeksi viikoksi nykyisen kahden viikon sijasta. Sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta on luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei ole, sovitaan asiasta asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.

• Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön 27-52 viikkoa pitkä työajan tasoittumisjakso. Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi ja se päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Jaksoa voidaan soveltaa vain niihin vakituisiin tai vähintään vuoden pituisella määräaikaisella sopimuksella oleviin työntekijöihin, joiden työaika on vähintään 35 tuntia viikossa. Osa työajan tasoittamisesta täytyy toteuttaa kokonaisina vapaapäivinä. Käyttöönotolle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelutoimintaan liittyvä perusteltu syy. Käyttöönotosta on sovittava luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, sovitaan asiasta asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.

• Työnantaja voi yksipuolisesti päättää 38 tunnin viikkotyöajan ja arkipyhäjärjestelmän käyttöönotosta vuosivapaajärjestelmän sijasta.

• Kielilisän maksamisen edellytyksille ei ole tullut muutoksia, lisän suuruus pieneni 1.4.2018 alkaen. Mikäli työntekijälle maksettiin kielilisää ennen 1.4.2018 niin hänen kielilisänsä pysyy ennallaan. Jos työntekijälle aletaan maksaa kielilisä 1.4.2018 tai sen jälkeen se on 3 % taulukkopalkasta/kieli. Tavanomaista paremmasta kielitaidosta maksetaan 2 % suurempaa lisää.

• Sopimuskauden aikana alan palkkausjärjestelmän uudistamista, luottamushenkilöiden aseman kehittämistä ja verkkokaupan kehittymistä käsitellään PAMin ja Kaupan liiton yhteisissä työryhmissä.

• Lisäksi osapuolet tarkastelevat sopimuskauden aikana vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen kehittämistarpeita.

Esimerkkejä palkankorotusmääräysten toteuttamisesta

Esimerkki 1
Tamperelaisessa yrityksessä on kokoaikainen myyjä, joka on taulukkopalkalla B1 3.vuotena. Hänen palkkansa on 1765 €. Hän saa huhtikuun alussa työehtosopimuksen mukaisen palkankorotuksen 42 €, joka maksetaan kaikille kokoaikaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Palkankorotuksen jälkeen hänen palkkansa on 1765 € + 42 € = 1807 €.

Samaan aikaan tehdään 1,6 prosentin korotukset taulukkopalkkoihin. Taulukkopalkka on huhtikuun alussa hänen palkkaryhmässään 1793 €/kk.

Samaan yritykseen tulee kesäkuussa töihin kokoaikainen myyjä, joka sijoittuu samaan B1 3.vuotena –palkkaryhmään. Hänen palkkansa määräytyy palkkataulukosta ja on siten 1793 €/kk.

Esimerkki 2
Helsinkiläisessä varastossa on osa-aikainen varastotyöntekijä, joka on taulukkopalkalla B2 5.vuotena. Hänen palkkansa on 12,29 €/tunti. Hän saa huhtikuun alussa työehtosopimuksen mukaisen palkankorotuksen 26 senttiä/tunti, joka maksetaan kaikille osa-aikaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Palkankorotuksen jälkeen hänen tuntipalkkansa on 12,55 euroa/tunti.

Samaan aikaan tehdään 1,6 prosentin korotukset taulukkopalkkoihin. Taulukkopalkka on huhtikuun alussa hänen palkkaryhmässään 12,49 €/tunti.

Samaan yritykseen tulee kesäkuussa töihin osa-aikainen varastotyöntekijä, joka sijoittuu samaan palkkaryhmään. Hänen palkkansa määräytyy palkkataulukosta ja on siten 12,49 €/tunti.

Takaisin ylös

--------