Työpaikan erimielisyyksien ratkaiseminen (Ratkaisukoulu 1)

Päivitetty: 23.08.2018

Työpaikalla tulee väistämättä joskus eteen tilanteita, joissa työntekijä ja työnantaja ovat eri mieltä työsuhteeseen liittyvästä asiasta. On usein parasta, jos erimielisyyteen löydetään ratkaisu neuvottelemalla työpaikalla. Mutta kuka neuvottelee ja kenen kanssa? Siitä on sovittu neuvottelujärjestyksessä.

Ihmisten kesken syntyneissä riidoissa työyhteisösovittelu tarjoaa usein paremmat edellytykset sopimiseen kuin lakikirja. Joskus joudutaan menemään oikeuteenkin asti. Mitä siellä tapahtuu?

6-osaisessa ratkaisukoulussa valaistaan näitä kysymyksiä.

Tässä artikkelissa käsitellään luottamusmiehen roolia, joka on keskeinen työpaikan erimielisyyksien ratkaisussa. Muut osat löydät itsenäisistä wiki-artikkeleista oheisten linkkien takaa.
OSA 1: Luottamusmiehen tehtävä ja rooli (tämä artikkeli)

OSA 2: Neuvottelujärjestys
Jos työpaikalla tai työsuhteessa syntyy ongelmia, niistä neuvotellaan. Mutta kuka neuvottelee ja kenen kanssa? Sitä varten on sovittu neuvottelujärjestys.
OSA 3: Erimielisyyksistä neuvottelu työpaikalla
Kun työpaikalla syntyy erimielisyys, siihen on pyrittävä löytämään ratkaisu työpaikalla. Miten kiista saadaan päätökseen työpaikalla? Siinä tarvitaan neuvottelutaitoja.
OSA 4: Työyhteisösovittelu
Ihmisten välisten riitojen ratkaisussa olisi hyvä päästä kiinni taustalla oleviin erimielisyyksiin. Miten se onnistuu? Työyhteisösovittelu voi tarjota avun.
OSA 5: Erimielisyysmuistio
Kun työpaikalla ei työehtosopimuksen tulkinnasta synny yhteisymmärrystä ja asia siirretään liittojen ratkaistavaksi, kirjataan erimielisyydet ylös muistioon. Miten se tehdään?
OSA 6: Ratkaisu oikeusteitse
Suurin osa liiton hoidettavaksi tulevista riitaisuuksista ratkaistaan neuvottelemalla. Joskus riitaa on kuitenkin lähdettävä ratkoamaan oikeuteen. Mitä silloin tapahtuu?

Sovinnon rakentaminen on edunvalvontaa

Sisältö

Historia
Oikeudet sopimuksista
Luottis on keskeinen erimielisyyksien hoitamisessa
Sanasto

Työpaikalla tulee väistämättä joskus eteen tilanteita, joissa työntekijä ja työnantaja ovat eri mieltä työsuhteeseen liittyvästä asiasta. Luottamushenkilön rooli on keskeinen erimielisyyksien ratkomisessa. ratkaisukoulu luotsaa sinua eteenpäin. Kaikki perustuu luottamushenkilön asemaan ja tehtävään. Tätä käydään läpi ensimmäisessä osassa.

Historia

Luottamushenkilöiden valintaa ja toimintaa työpaikalla pidetään nykyään itsestään selvänä. Oikeuksien saavuttaminen on kuitenkin pitkän kehityksen ja toiminnan tulos. Luottamusmies-nimike on Suomessa peräisin jo 1890-luvulta, mutta ensimmäiset sopimusmääräykset hyväksyttiin 1940-luvulla.

Määräyksiä on vuosikymmenten aikana kehitetty ja ajanmukaistettu, mutta luottamusmiesjärjestelmä perustuu pitkälti vuoden 1944 SAK:n ja Suomen työnantajain keskusliitto STK:n yleissopimukseen. STK:n työn jatkaja Elinkeinoelämän Keskusliitto irtisanoi kaikki yleissopimukset kevättalvella 2017, mutta niiden määräykset on siirretty työehtosopimuksiin.

Oikeudet sopimuksista

Luottamushenkilöiden asemaa ja toimintaoikeuksia turvataan pääosin sopimusmääräyksissä, vaikka lainsäädännössäkin on henkilöstön edustajia koskevia määräyksiä. Luottamusmiesjärjestelmää koskevaa sääntelyä ei kuitenkaan ole koottu lainsäädäntöön, vaan itse järjestelmä perustuu edelleen pääasiassa työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Asema ja oikeudet on turvattu myös Suomen valtion ratifioimissa kansainvälisissä sopimuksissa.

PAM ja työnantajaliitot ovat sopineet eri alojen luottamusmiessopimuksista. Tarkemmat määräykset luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista pitääkin aina tarkistaa omaa työehtosopimusalaa koskevista säännöksistä.
Luottamusmiessopimuksessa on sovittu luottamusmiehen työstävapautusajasta, korvauksesta, irtisanomissuojasta, tiedonsaannista ja muista luottamusmiehen oikeuksista. Ne ovat perusoikeuksia, jotka mahdollistavat luottamusmiehen toiminnan työntekijöiden edustajana.

Pääluottamusmiehellä ja muilla luottamusmiehillä voi olla erilaisia oikeuksia, joista on sovittu oman alan luottamusmies sopimuksessa. Luottamusmies edustaa ammattiliittoa työpaikallaan. Luottamusmiehen oikeuksien loukkaus on loukkaus koko ammattiliittoa ja ammattiyhdistysliikettä kohtaan.

Luottis on keskeinen erimielisyyksien hoitamisessa

Luottamusmiehen tehtävää on kuvattu hieman eri tavoin eri luottamusmiessopimuksissa. Tehtävät ovat kuitenkin pääpiirteissään kaikilla aloilla samat kuin 1900-luvun alussa, haasteet toki ovat nykyään hieman erilaiset ja moninaisemmat.
Henkilöstön edustajilla on paljon erilaisia tehtäviä, mutta erimielisyyksien ennaltaehkäisemisessä sekä niiden ratkaisussa luottamusmiehellä on keskeinen rooli. Myös sovinnon rakentaminen on edunvalvontaa.

Luottamusmies edustaa ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä työpaikallaan. Hänen tehtävänään on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä, sen muutoksissa ja ongelmissa. Hän neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa ja on mukana kehittämässä työyhteisöä. Luottamusmies myös välittää työpaikalle tietoa PAMin jäseneduista ja tapahtumista.

Luottamusmies edustaa ensisijaisesti järjestäytyneitä eli liittoon kuuluvia työntekijöitä, mutta hän voi esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa koko henkilöstöä. Luottamusmiehen valtuuksiensa rajoissa solmimat paikalliset sopimukset sitovat myös järjestäytymättömiä työntekijöitä. Järjestäytymättömällä työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta saada luottamusmiehen neuvotteluapua eikä hän saa asiaansa neuvottelujärjestyksen mukaisesti liittojen väliseen neuvotteluun tai liiton oikeusapua asian ratkaisuun oikeusteitse.

Luottamusmiehen yhtenä tehtävänä on kehittää työntekijöiden ja työnantajan välistä yhteistyötä. Luottamusmiehen ja työnantajan on hyvä pitää yllä avointa ilmapiiriä työpaikalla ja rohkaista työntekijöitä selvittämään epäselvyydet suoraan esimiehen kanssa.

Sanasto

Luottamushenkilö
Luottamushenkilöllä tarkoitetaan yleensä sekä luottamusmiestä että työsuojeluvaltuutettua.

Luottamusmies
Järjestäytyneiden työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö, jonka oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät alalla noudatettavan työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan. Luottamusmiehen valinnalle ei ole edellytyksenä vähimmäistyöntekijämäärää.

Luottamusvaltuutettu
Työsopimuslain mukaan työpaikalle voidaan valita luottamusmiehen sijasta luottamusvaltuutettu vain jos henkilöstölle ei ole olemassa työsopimusta tai tällaisessa sopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmiehestä.
Yleissitovaa työehtosopimusta soveltavissa järjestäytymättömissä yrityksissä luottamusmiehen asema määräytyy työehtosopimuksen luottamusmiesmääräyksien mukaan. Lain mukainen luottamusvaltuutettu on siten aina toissijainen luottamusmieheen nähden.

Työsuojeluvaltuutettu
Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu on valittava aina, jos työpaikalla on vähintään 10 henkeä. Työsuojeluvaltuutettu voidaan valita kuitenkin aina, jos työntekijät niin haluavat. Työsuojelu valtuutetun valintaan voivat osallistua kaikki työntekijät.

Juha Ojala, neuvontapäällikkö

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Puhelinpalvelu ma–pe

      PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle

      Puhelinpalvelu ma–pe

      PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle