”Emme halua työskennellä Amerikassa ja asua Suomessa” – Woltin ilmoitus sadan työsuhteisen lähetin palkkaamisesta puhutti paneelikeskustelussa

PAMin järjestämä paneelikeskustelu Hotelli- ja ravintolamuseon Ruokalähetin päiväkirja -näyttelyn avajaisten yhteydessä tiistaina 7.10. sähköistyi, kun tapahtumapäivän aamuna alustayhtiö Wolt ilmoitti rekrytoivansa noin sata ruokalähettiä työsuhteeseen.

Paneelissa käsiteltiin ruokalähettien tilannetta ja keinoja, joilla ruokalähettien toimeentulo ja työolot kohenisivat.  

Ruokalähettien ammattiosaston PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkundan mukaan tällä hetkellä moni lähetti kärsii. Palkkiot ovat laskeneet parin vuoden takaisesta ja Wolt on lopettanut lähettien sopimuksia. Lähettien aseman parantamiseksi Nkunda tarjosi kolmen T:n reseptiä.

– Me lähetit teimme Woltin omistajista miljonäärejä, mutta ihmiset kärsivät. Tarvitsemme työturvallisuutta, työsuhdeturvaa ja turvaa ansioista, Nkunda linjasi.

Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski myönsi palkkioiden laskeneen korona-ajan huippuvuosista.

– Lähettejä oli koronan jälkeen liian vähän kysyntään nähden ja tällöin ansiot nousivat korkeiksi. Ne olivat silloin kieltämättä korkeammat kuin tänä päivänä maksetaan, Koski kertoi.

Yrittäjämallissa Wolt on pystynyt yksipuolisesti laskemaan lähettien palkkioita ilman neuvotteluja. Kosken mukaan nykyisin keskimääräinen palkkio per kuljetus on viiden euron tasoa.

Onko työsuhde ratkaisu?

Woltin rekrytointi-ilmoitus yllätti monet. PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala huomautti, että työsuhteen on nyt saamassa hyvin rajallinen joukko, vaikka Korkein hallinto-oikeus linjasi toukokuussa kaikkien lähettien olevan työsuhteisia.

– Jos sanon oikein, oikein diplomaattisesti, tämä on oikean suuntainen mutta riittämätön [päätös].

Ojalan mukaan työsuhde on malli, jolla lähettien turvaa voidaan parantaa. Aina pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.

– Näen, että kaikki kolme Papyn mainitsemaa asiaa sisältyvät työsuhteeseen: työsuhdeturva, turva työtä tehdessä ja turva ansioista. Vaikka työsuhde on ”vanhanaikainen” tapa, niin kyllä se on toimiva tässä. Woltin suunnitelma näyttää, että se on myös mahdollista.

Helsingin yliopiston tutkija Olivia Mauryn mukaan työsuhteisuutta koskeva keskustelu on tuttua myös muista Pohjoismaista. Maury on tutkinut alustataloutta ja etenkin ruokalähettejä viimeisen neljän vuoden aikana.

– Puhutaan paljon samantyyppisistä kysymyksistä: onko työsuhde parempi vai ei ja kenelle se sopii ja ei sovi.

Mauryn mukaan keskustelu työsuhteesta on tärkeää, mutta tärkeää olisi myös pohtia laajemmin maahan muuttaneiden asemaa työmarkkinoilla. Ruokaläheteistä valtaosa on maahan muuttaneita. Paneelin juontanut PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Elin Blomqvist-Valtonen kysyi mikä lähettien tilannetta parantaisi?

– Lyhyellä tähtäimellä paremmat olot ja palkkiot. Pidemmällä tähtäimellä mahdollisuus saada töitä omalta alaltaan Suomessa. Monet ovat opiskelleet Suomessa ja ovat koulutettuja eivätkä saa oman alan töitä, Maury huomautti.

PR-temppu vai ei?

Nkunda kertoi olleensa hyvin yllättynyt, kun kuuli Woltin suunnitelmasta palkata työsuhteisia lähettejä. Myös toimittajat olivat olleet kiinnostuneita kuulemaan lähettien mielipiteen ja puhelin oli soinut taajaan.

– Näen tämän PR:nä ja Wolt on siinä hyvä. Minun mielestäni tämä ei riitä. Ymmärrän, että pienellä otoksella voidaan saada tuloksia, mutta mielestäni tällä vain ostetaan aikaa, Nkunda kommentoi.

Woltin Kosken mukaan kyse on mahdollisesti pysyvästä työsuhdemallista, mikäli se todetaan toimivaksi.

– Jos malli toimii ja sille on kysyntää, niin määrä voi olla suurempi. Kyseessä ei ole PR-temppu vaan potentiaalisesti pysyvä asia.

PAM on vaatinut, että kaikkien lähettien tulisi olla työsuhteisia KHO:n päätöksen jälkeen. Wolt on kuitenkin hakenut tuomion purkua ja purkuhakemus on Kosken mukaan rekrytointi-ilmoituksesta huolimatta edelleen voimassa.

Kosken mukaan tilauspiikit aiheuttavat haasteita työn järjestelylle työsuhteessa. Lounas- ja illallisaikaan on enemmän keikkoja kuin muina aikoina. PAMin sopimuspäällikkö Ojalan mukaan tämä ei ole palvelualoilla uutta.

– Ravintoloissa on lounasajat ja illalliset ja silti siellä työsuhde onnistuu.

Kunnioitusta läheteille

Mauryn tutkimuksissa lähetit ovat kuvanneet työtänsä jopa orjuutena. Mauryn mukaan termi pyörii sosiaalisen median foorumeilla ja tulee ilmi tutkimushaastatteluissa lähettien kanssa.

– Minun analyysini pohjalta se tarkoittaa pakon ja ei-vapaan työn ulottuvuuksia ja työn hierarkiaa. Monet kysyvät miksi suomalaiset ja eurooppalaiset ovat johtavissa asemissa ja me tekemässä keikkoja. Se ei liity vain alustoihin vaan myös suomalaisiin työmarkkinoihin laajemmin.

Nkundan mukaan asiat voivat parantua vain yhteistyöllä. PAMin, lähettien ja Woltin tulee jatkaa keskustelua.

– Pitää istua alas ja pyrkiä löytämään paras ratkaisu. Emme työntekijöinä voi pakottaa yhtiötä, mutta haluamme kunnioitusta. Olemme tärkein silta yhtiön ja asiakkaan välillä ja tästä haluamme muistuttaa. Emme halua työskennellä Amerikassa ja asua Suomessa.

Teksti: Pauli Unkuri, kuvat: Minna Raitapuro (artikkelikuva), Yehia Eweis (Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelma)

Lue seuraavaksi

Tiedotteet

alustatalous

PAM: Wolt ajaa kaksilla rattailla eikä noudata KHO:n päätöstä – murto-osa läheteistä saamassa työsuhteen turvan, tuhannet jäävät ulkopuolelle

7.10.2025

Tiedotteet

Alko

alustatalous

politiikka

Laki alkoholin kotiinkuljetuksesta on työturvallisuuden kannalta kohtuuton

25.9.2025

Uutiset

alustatalous

kansainvälinen toiminta

Ruokalähetit kamppailevat oikeuksiensa puolesta myös Saksassa

19.9.2025

Näytä kaikki