Hyppää sisältöön
Blogit

08.05.2026 11:02

Ei riitä naisia kaikkialle

Sukupolvien ketjut jatkuvat. Suomalaiset hoivaavat läheisiään, käyvät töissä ja maksavat veroja. Mutta lisää vaaditaan. Onko se mahdollista ja millaisin toimin, pohtii Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen blogissaan.

Kuvaaja: Eeva Anundi

”Mikä on yksilön vastuu?” ja ”Mikä on läheisten rooli?” kysyi Mika Niemelä Helsingin Sanomien haastattelussa, kun ensin oli todettu, että hoivasta on tullut yhä enemmän julkisen sektorin tehtävä. Elinkeinoelämän Keskusliitto taas visioi, että vuonna 2035 ”hyvinvointiyhteiskunnasta on kehittynyt hyvintoimintayhteiskunta, joka perustuu ylisukupolviseen vastuuseen”. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murton mukaan ajatus omien lasten ja vanhuuden turvan yhteydestä on katkennut Suomessa lähes täysin.

Asian laita herroilta hukassa

Väestöliiton mukaan Suomessa on noin 750000 lähiomaisestaan säännöllisesti huolta pitävää ihmistä. Heistä enemmistö on naisia.

Me Palvelualojen ammattiliitossa teimme kyselyn yli 50-vuotiaille työssäkäyville jäsenillemme. Vastaajista 41 prosenttia huolehti säännöllisesti iäkkäästä läheisestään, yli puolet vähintään kerran viikossa. Tyypillisin hoivattava oli oma vanhempi, joka asui vastaajan kanssa samalla paikkakunnalla omassa asunnossa

Läheisillä on rooli, hoiva jatkuu.

Suomi ei selviä kotihoivasta

Palvelualojen työ on usein epäsäännöllistä vuorotyötä. Siivooja, kokki tai myyjä ei tee työtään etänä silloin, kun itselle sopii. Läheinen voi soittaa avuntarpeestaan viikonloppuruuhkassa kassalla istuvalle tyttärelleen. Siinä tilanteessa yhteys sukupolvien välillä on pakko katkaista, mutta muuten se toimii.

Kuitenkin vain 16 prosenttia oli kokenut kyenneensä hoitamaan onnistuneesti Iäkkään läheisen hoidon ja työssäkäynnin. Joka kymmenes vastanneista oli pohtinut jäämistä ennenaikaisesti eläkkeelle yhteensovittamisen parantamiseksi.

Jos herrojen ja EK:n innovaatiot hoivan vastuuttamisesta läheisille toteutuisivat, uhkana olisi naisten jääminen hoivahommiin eläkkeelle. Sitä Suomi ei kestäisi. Mistä löytyisi työvoimaa kauppoihin, siivoamaan, ravintolatyöhön ja vaikka terveydenhoitoon?

On myös kysyttävä, miten kävisi perheettömien vanhusten?

Joustavampi työelämä helpottaisi

Minusta meille on luontaista pitää huolta läheisistämme. Niinhän me teemme ja käymme lisäksi töissä. Kannamme vastuuta rahoittamalla verotuksella hyvinvointivaltiota, jotta hoiva kuuluisi kaikille riippumatta läheisistä tai varallisuudesta. Eläkkeelle jäämisaaltoa Suomi ei kestäisi.

Minulla on pari ehdotusta hoivasta huolta kantaneille ja EK:lle. Ne voisivat edistää miesten saamista mukaan hoivarinkiin, rakentaa hyvinvointivaltiota ja kehittää työelämää niin, että työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen olisi helpompaa.

Kirjoittaja on Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku