Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Kaupan alan palkkausjärjestelmä uudistuu – mitä työpaikoilla kannattaa tehdä nyt?
Uutiset

01.06.2026 10:00

Kaupan alan palkkausjärjestelmä uudistuu – mitä työpaikoilla kannattaa tehdä nyt?

Myyjien palkkausjärjestelmä uudistuu syksyllä 2026. PAMin ja Kaupan liiton kevään koulutuksissa luottamusmiehet ja työnantajien edustajat saivat ohjeita siihen, miten työtehtävien vaativuutta arvioidaan jatkossa ja miten uudistukseen voidaan valmistautua työpaikoilla. Kokosimme yhteen uudistuksen keskeisimmät asiat ja käytännön vinkit työpaikoille.

Koulutustilaisuus: kaksi kouluttajaa esittää diaesitystä täyteen istutetulle yleisölle vanhanaikaisessa luentosalissa — aiheena myyjien palkkausjärjestelmän uudistus ja konkreettista tukea työpaikoille.
PAMin sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen (kuvassa oik.) ja Kaupan liiton johtava työmarkkina-asiantuntija Antti Huotilainen (kuvassa vas.) kouluttamassa myyjien palkkausjärjestelmäuudistuksesta.

Kevään aikana PAM ja Kaupan liitto järjestivät eri puolilla Suomea koulutuksia, joissa käytiin läpi kaupan alan uutta palkkausjärjestelmää ja sen käyttöönottoa työpaikoilla. Tilaisuuksissa osallistujia kannustettiin kysymään, haastamaan ja keskustelemaan avoimesti.

Keskustelu siirtyi nopeasti käytännön kysymyksiin. Tehtävänkuvausten päivittämisen lisäksi käytiin läpi sitä, miten valmistautumista kannattaa viedä eteenpäin ja kenen vastuulla eri vaiheet työpaikoilla ovat. Monilla työpaikoilla valmistautuminen on vielä alkuvaiheessa.

Uudistus tulee voimaan lokakuussa 2026, mutta mitä työpaikoilla kannattaa tehdä ennen sitä?

Mikä palkkausjärjestelmässä muuttuu?

Lokakuussa 2026 käyttöön tulee uusi vaativuusluokitus, joka koskee lähes kaikkia kaupan alan ammattiryhmiä. Jatkossa työtehtävän vähimmäispalkka määräytyy työn vaativuuden perusteella, ei ammattinimikkeiden mukaan. Muutoksen jälkeen titteliperusteiset nimikkeet on lähes kokonaan poistettu.

Uudessa järjestelmässä vähimmäispalkat määräytyvät tehtävien vaativuuden perusteella. Uudistuksen tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin työtehtävien väliset erot vaativuudessa, jotta palkkaus kohdentuisi oikeudenmukaisemmin vaativuuden perusteella.

Työtehtävien vaativuuden arviointikriteerit ovat objektiivisia ja täysin sukupuolineutraaleja. Samalla pyritään siihen, että palkkaus olisi aiempaa yhdenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää eri työpaikoilla.

Kevään koulutuskierroksella useampi luottamusmies pohti, miten palkkausjärjestelmän uudistus vaikuttaa palkkoihin. Kouluttajat korostivat, ettei itse uudistus alenna sellaisenaan palkkoja. Palkkavaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti ja pilotointivaiheessa on tunnistettu vaativampia tehtäviä, joissa palkat puolestaan korottuvat.

Työpaikan tehtävien vaativuusarviointi

Uudessa järjestelmässä työtehtävien vaativuutta arvioidaan työpaikoilla yhteisen vaativuusluokituksen avulla. Käytännössä kyse on siitä, että kaupan alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työtehtävät käydään läpi, niitä verrataan toisiinsa ja kukin sijoitetaan niiden vaativuutta vastaaviin vaativuusluokkiin. Työtehtävän vähimmäispalkka määräytyy jatkossa tehtävän vaativuuden perusteella.

Koulutuksissa korostettiin erityisesti sitä, että arvioinnin kohteena on työtehtävä, ei työntekijä. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi tehtävässä tarvittavaa osaamista, työn itsenäisyyttä, vuorovaikutustilanteita ja vastuuta. Sen sijaan työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia, yksilöllistä suoriutumista tai työn kuormittavuutta ei huomioida työtehtävän vaativuutta arvioitaessa.

Neljä vaativuuselementtiä

Työtehtävien vaativuutta arvioidaan neljän yhteisen vaativuuselementin avulla. Eri tehtävissä voivat korostua erilaiset vastuuelementit, kuten osaaminen ja vastuualueet, vaikka tehtävien kokonaisvaativuus olisi sama.

Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi työssä tarvittavia työmenetelmiä, tuotteiden tuntemusta, koneiden ja ohjelmistojen käyttöä sekä eri prosessien hallintaa.

Vaativuuteen vaikuttavat myös tehtävän edellyttämä koulutus, perehdytys ja aiempi työkokemus.

Vaativuutta arvioidessa huomioidaan, kuinka paljon työ edellyttää itsenäistä päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja harkintaa.

Työ voi esimerkiksi perustua tarkkoihin ohjeisiin ja toistuviin tilanteisiin tai vaatia itsenäistä arviointia ja ratkaisujen soveltamista erilaisissa tilanteissa.

Työtehtävien vaativuudessa huomioidaan myös vuorovaikutus. Työ voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, opastamista, ohjaamista, vaikuttamista tai neuvottelutilanteita asiakkaiden, työyhteisön tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Arvioinnissa tarkastellaan, millaista vastuuta työtehtävään kuuluu. Vastuu voi liittyä esimerkiksi omaan työhön, työn organisointiin, laajempien työ- tai palvelukokonaisuuksien hallintaan tai valmistelu- ja ratkaisuvastuuseen.

Työtehtävän vaativuutta arvioidessa ei tarkastella työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia tai sitä, kuinka hyvin yksittäinen työntekijä suoriutuu tehtävästään. Työntekijän kokemus, nopeus tai osaaminen suhteessa muihin työntekijöihin ei siis määritä työtehtävän vaativuutta.

Vaativuuden arvioinnissa ei huomioida myöskään työn kuormittavuutta tai olosuhteita, kuten fyysistä rasitusta, lämpötilaa tai työaikoja. Kaupan työehtosopimus huomioi erilaisia kuormitustekijöitä mm. olosuhde- ja työaikalisien avulla.

Lisäksi yrityksillä on käytössään omia täydentäviä suoriutumiseen tai tulokseen perustuvia palkkaus- ja palkkiomallejaan. 

Miten työpaikoilla kannattaa nyt edetä?

Uuden palkkausjärjestelmän valmistelu alkaa käytännössä siitä, että työpaikoilla käydään läpi, mitä eri työtehtäviin kuuluu. Näin muodostetaan kokonaiskuva siitä, millaisia tehtäviä on ja mistä ne oikeasti muodostuvat. Ensimmäinen vaihe on tarkistaa nykyiset tehtävänkuvaukset tai tehdä ne, jos niitä ei vielä ole tai ne ovat vanhentuneet.

Sen jälkeen työtehtäviä vertaillaan toisiinsa ja arvioidaan, kuinka vaativia ne ovat. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi työn edellyttämää osaamista, vastuuta, itsenäisyyttä ja vuorovaikutustilanteita. 

Työnantaja vastaa siitä, että uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön ja työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä noudatetaan. Koulutuksissa kuitenkin korostettiin, että valmistautuminen onnistuu parhaiten silloin, kun työnantaja, luottamusmies ja työntekijät käyvät työtehtäviä läpi yhdessä. 

Valmistautuminen onnistuu parhaiten, kun prosessiin otetaan mukaan ihmiset, jotka tuntevat arvioitavat tehtävät hyvin, kaikki kysymykset käsitellään avoimesti ja prosessin etenemisestä viestitään tehokkaasti organisaation sisällä. 

Työtehtävien todellisen sisällön tuntevat usein parhaiten niitä käytännössä tekevät työntekijät. Koulutuksissa muistutettiin, että samalla ammattinimikkeellä voidaan tehdä hyvin erilaisia työtehtäviä, joten työn todellinen sisältö on tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi samalla “myyjä”-nimikkeellä työskentelevillä työntekijöillä voi olla hyvin erilaisia vastuita, osaamisvaatimuksia ja itsenäistä päätöksentekoa työssään. 

PAMin sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen, Pirkanmaan aluepäällikkö Elisa Penders, Kaupan liiton Antti Huotilainen seisovat vierekkäin ja katsovat hymyillen kameraan.

PAM ja Kaupan liitto kannustavat työpaikkoja aloittamaan valmistautumisen hyvissä ajoin ennen uudistuksen voimaantuloa. Koulutuksissa korostettiin erityisesti sitä, että yhteinen keskustelu työtehtävien sisällöstä helpottaa myöhempää vaativuusarviointia ja vähentää epäselvyyksiä.

Vaikka monilla työpaikoilla valmistautuminen on vielä alkuvaiheessa, kaikkea ei tarvitse ratkaista heti. Tärkeintä on päästä liikkeelle.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Palkkausjärjestelmäuudistuksessa kaupan alan palkat määräytyvät jatkossa tehtävän vaativuuden, ei ammattinimikkeen perusteella. Uudistuksen ytimessä on yhteinen vaativuusluokitus, jota sovelletaan lähes kaikkiin kaupan alan työtehtäviin. 

Palkkausjärjestelmäuudistus sellaisenaan ei alenna palkkoja, eikä kenenkään työsopimuksessa sovittua palkkaa voida alentaa. 

Mahdolliset palkkavaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti työtehtävien sisällön, työsopimuksen ehtojen ja liittojen yhteisten soveltamisohjeiden perusteella.

Jos työntekijän nykyinen palkka on korkeampi kuin uuden vaativuusluokan mukainen vähimmäispalkka, nykyinen palkka säilyy. 

Uudistus koskee kaupan työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.

Logistiikkatyöntekijöillä ja toimihenkilöillä vastaava järjestelmä on ollut käytössä jo aiemmin, ja nyt malli laajennetaan myyjille ja suurimmalle osalle muita ammattiryhmiä.

Toisin sanoen uudistus koskee: 

  • Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä 
  • visualisteja (ent. somistajat) 
  • teknisen tukkukaupan yritysmyynti- ja ostotoimintatehtävissä työskenteleviä (ent. tukkumyyjät ja ostajat) poislukien provisiopalkkaiset ammatillisen asiantuntijatason työtehtävät 
  • asennus- ja huoltotehtävissä työskenteleviä (ent. asentajat ja huoltomiehet) 
  • kioskimyyjiä 
  • muita työehtosopimuksen ammattiryhmiä, kuten vahtimestareita, lähettejä, siivoojia ja korjausompelijoita 

Kaupan logistiikan esihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä työskentelevät tai Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä työskentelevät eivät ole tämän yleisen vaativuusluokituksen piirissä.

Kaikkein vaativimmissa ICT-toimihenkilöiden tehtävissä vaativuutta arvioidaan ICT-pöytäkirjassa sovittujen vaativuuskriteerien perusteella.

Uudistus ei myöskään koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä ja huoltoasentajia (ammattiryhmäpöytäkirja sisältää omat määräykset näihin liittyen).

Myyjien osalta uusi vaativuusluokitus otetaan käyttöön viimeistään 1.10.2026.

Työnantaja vastaa käyttöönotosta, mutta paras ja suositeltu tapa on tehdä arviointi yhteistyössä luottamusmiehen (ja työntekijöiden) kanssa.

Yhteinen ja avoin keskustelu lisää molemminpuolista ymmärrystä ja ennaltaehkäisee mahdollisia epäselvyyksiä ja ristiriitoja myöhemmässä vaiheessa.

Niin työnantajan puolelta kuin työntekijöiden puolelta arviointiin kannattaa osallistaa ne henkilöt, jotka parhaiten tuntevat arvioinnin kohteena olevat tehtävät. 

Osa nykyisistä palkkamääräyksistä, kuten Myyjä I / Myyjä II -jaottelu sekä tietyt lisät (myyjien vastuulistä ja myymälänhoitajan sijaisuuslisä), poistuvat työehtosopimuksesta.

Nämä huomioidaan jatkossa tehtävän vaativuuden kautta tai siirretään osaksi henkilökohtaista palkkaa, jos niistä on sovittu työsopimuksessa.

Yritykset voivat jatkaa omien palkitsemisjärjestelmiensä käyttöä, kunhan ne täyttävät uuden vaativuusluokituksen mukaiset vähimmäispalkat.

Työehtosopimuksen karkealla vaativuusluokittelun jaottelulla ei ole tarkoitus puuttua yritysten mahdollisiin omiin palkkausjärjestelmiin tai muuttaa niitä, kunhan palkkaus noudattelee vähintäänkin työehtosopimuksen määrittämää vähimmäistasoa.

Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että yritysten tulee verrata nykyistä palkkatasoaan työehtosopimuksen määrittelemiin uusiin, työtehtävän vaativuuden perusteella mää-räytyviin vähimmäispalkkoihin.

Jotta tällainen vertailu voidaan suorittaa, on yritysten ensin määriteltävä nykyisten työtehtävien vaativuus työpaikalla ja sijoitettava tehtävät työehtosopimuksen tarkoittamiin vaativuusluokkiin. Tämän sijoittelun perusteella määräytyy vähimmäispalkka ko. tehtävässä.

Kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla – tärkeintä on aloittaa ajoissa.

Lisätietoa saa: 

  • luottamusmieheltä 
  • PAMin ja Kaupan liiton ohjeista ja neuvonnasta 

Liitot tukevat työpaikkoja uudistuksen käyttöönotossa. 

Avainsanat:

kaupan ala kaupan ICT-toimihenkilöt kaupan logistiikan esihenkilöt vähittäiskaupan esihenkilöt

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku