Hyppää sisältöön
Blogit

26.06.2026 13:33

Globaaliin alustatyöhön globaalia sääntelyä

”Tänään he eivät enää ole näkymättömiä”, sanoi ILO:n alustatyötä koskevissa neuvotteluissa työntekijöiden neuvottelijana toiminut Amanda Brown loppupuheenvuorossaan. Ronja Marjander kertoo blogissa, mitä se merkitsee ja miten siihen päästiin.

Hymyilevä lyhyttukkainen nainen mustavalkoisessa kuvassa.
Ronja Marjander Kuvaaja: Eeva Anundi

Alustatyötä koskeva kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimus hyväksyttiin kesäkuun 12. päivänä 2026. Se teki alustatyöntekijät näkyväksi myös globaalin sääntelyn tasolla.

ILO kokoontuu vuosittaiseen työkonferenssiinsa Genevessä touko-kesäkuun vaihteessa. Tänä vuonna pääsin seuraamaan työkonferenssia Genevessä osana pohjoismaista Geneve-koulua. Työkonferenssissa hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden edustajat ympäri maailmaa kokoontuvat yhteen ratkaisemaan globaaleja haasteita työelämässä.

Tämän vuoden keskeisiin aiheisiin kuului alustatyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen valmistelu. Työ aloitettiin jo viime vuonna. Pitkään näytti siltä, että sopimukseen ei ehkä päästä. Työkonferenssin lopputulemana oli kuitenkin historiallisen ILO:n alustatyötä koskevan yleissopimuksen hyväksyminen.

Olen seurannut alustatyön kehittymistä jo vuosia, joten oli hieno kokemus päästä seuraamaan yleissopimuksen valmistelua.

Kansallinen toimeenpano tärkeä

Alustatyöntekijöitä on kuvattu näkymättömiksi, vaikka etenkin ruokalähetit ja kuljetuspalvelut ovat hyvin näkyvä osa katukuvaamme. Alustatyöntekijöitä ei löydy vain Euroopasta, vaan ilmiö on levinnyt ympäri maapalloa. Esimerkiksi Kiinassa työskentelee yli 200 miljoonaa alustatyöntekijää ja myös Afrikassa alustatyöntekijät ovat jo vakiintunut osa katukuvaa.

Alustatyöntekijät ja heidän asemansa ovat puhututtaneet ympäri maailman jo vuosia. Työtä tehdään digitaalisen algoritmin ohjaamana tyypillisen työn järjestämisen sijaan ja kukaan ei ole tuntunut tietävän, ovatko alustatyöntekijät oikeasti työntekijöitä vai yrittäjiä. Ratkaisut alustatyön ongelmiin puuttumiseksi ovat olleet vaihtelevia maiden välillä, ja tämä on aiheuttanut yhä enemmän epäselvyyksiä.

Euroopan Unionissa alustatyödirektiivi saatiin pitkien neuvotteluiden jälkeen hyväksyttyä joulukuussa 2024. Unionin jäsenvaltiot ovat parhaillaan luomassa kansallista lainsäädäntöä, jolla toimeenpannaan EU-direktiivillä luotuja oikeuksia alustatyöntekijöille. Direktiivin vaikutus on siis vielä avoinna. Globaalin tason haasteita taas on pyritty ratkaisemaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n tasolla jo vuosia. Nyt hyväksytty uusi alustatyötä koskeva kansainvälinen sopimus vahvistaa merkittävästi alustatyöntekijöiden asemaa digitaalisilla työalustoilla globaalilla tasolla.

Kokonaisuutena sopimus edustaa merkittävää askelta kohti oikeudenmukaisempaa alustataloutta. Se luo ensimmäistä kertaa kattavan kansainvälisen suojakehyksen alustatyölle ja vahvistaa työntekijöiden perustavanlaatuisia oikeuksia nopeasti muuttuvassa työelämässä. Seuraava askel on jäsenvaltioiden kansallinen yleissopimuksen vahvistaminen, jonka jälkeen velvoitteet tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tästä on hyvä jatkaa

Eri maiden erilaiset työmarkkinajärjestelmät ja oikeusjärjestykset ovat hankaloittaneet kansainväliseen ratkaisuun pääsemistä. Työntekijäpuolen ja työnantajapuolen näkökannat ovat olleet hyvin erilaiset. Myös alustayhtiöt ovat olleet prosessissa vahvasti mukana. On myös tunnistettava, että vaikka työntekijöiden ja työnantajien näkemykset ovat lähtökohtaisesti omien ryhmien sisällä yhtenäiset, ovat alustatyön hyödyt ja haasteet myös erilaisia eri maissa.

Lähtöasetelmansa vuoksi neuvottelut ovat olleet pitkät ja hankalat. Kaikki osapuolet joutuivat tekemään kompromisseja, mutta niin kansainvälisessä kolmikantaisessa lainvalmistelussa varmasti aina käy.

On ollut hieno kokemus päästä seuraamaan, kuinka kansainvälistä yleissopimusta valmistellaan. Vaikeistakin asioista voidaan päästä yhteisymmärrykseen, kunhan osapuolilla on tahtoa. Opin valtavasti seuraamalla yleissopimusta valmistelevan komitean istuntoja ja kuuntelemalla muun muassa sitä, kuinka eri maiden hallitukset suhtautuvat alustatyöhön.

Nyt on otettu taas yksi askel kohti alustatyöntekijöiden aseman parantamista, tästä on hyvä jatkaa.

Blogin kirjoittaja Ronja Marjander on PAMin juristi.

ILOn alustatyösopimus pähkinänkuoressa

Sopimus vahvistaa

  • alustatyötä tekeville kuuluu samat työelämän perusoikeudet kuin muillekin työntekijöille
  • ne ovat: järjestäytymisvapaus, oikeus neuvotella kollektiivisesti työehdoista, oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, syrjimättömyys sekä lapsityön ja pakkotyön torjunta

Sopimus tunnistaa

  • alustatyöntekijöiden epävarman aseman, joka johtuu väärin luokittelusta yrittäjäksi ja sosiaaliturvan puutteesta
  •  vaatii jäsenvaltioita varmistamaan oikean luokittelun työn perusteella

Sopimus käsittelee

  • algoritmijohtamista vahvistaen oikeutta saada tietoa haitallisista päätöksistä ja ihmisen tekemän arvioinnin teknologian käytössä

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku