Kesälomien siirto loisi tuhansia työpaikkoja, vakituisia työsuhteita ja kasvua

Matkailu on kasvava ala sekä globaalisti että Suomessa.  Kasvavaan kysyntään olisi järkevä vastata, mutta tällä hetkellä moni yrityksistä joutuu kotimaisten asiakkaiden ja jossain määrin työvoiman puutteessa supistamaan toimintaansa loppukesästä, kun muun Euroopan lomasesonki on parhaimmillaan.  

– Matkailu- ja ravintola-alan kannalta parasta olisi, että sesonki jatkuisi mahdollisimman pitkälle elokuuhun. Tällöin yritykset saisivat kotimaisten asiakasvirtojen lisäksi myös eurooppalaisten matkailijoiden mukanaan tuomat lisäeurot. Sesongin pidentäminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman kotimaista asiakaskuntaa, joka taas vaatisi kesälomien siirtoa, kertoo PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas

Tuhansia uusia työpaikkoja ja lisää vakituista työtä 

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa teettivät keväällä 2025 selvityksen, jossa selvitettiin matkailualan yritysten suhtautumista siihen, että koulujen kesälomia siirrettäisiin parilla viikolla alkamaan juhannuksesta. Selvityksessä 75 % yrityksistä kannatti kesälomien siirtoa.  

Kyselyssä pyrittiin myös arvioimaan kesälomien siirron vaikutusta yritysten liikevaihtoon. Yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia alan yrityksistä ennakoi oman siirron vaikutusten olevan kielteisiä.  

Lomien siirtämisellä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Työllisyys kasvaisi matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä kolmen kesäkuukauden aikana 2 419 henkilötyövuodella. Myönteiset kerrannaisvaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä yhteensä 4 585 henkilötyövuodella. MaRan ja PAMin arvion mukaan se merkitsisi laskennallisesti jopa 6 500–7 000 työllistä.  

–Lomien siirto lisäisi etenkin nuorten kesätyöpaikkoja, mutta erityisen tärkeää on, että myös vakituisen ja kokoaikaisen työn määrä lisääntyisi. Tätä ala todella kaipaa, Sirpa Leppäkangas toteaa.  

Vakinaisen henkilöstön määrä kasvaisi etenkin elokuussa. Erityisesti 150–250 henkilöä työllistävät yritykset ja Pohjois-Suomessa toimivat yritykset ennakoivat merkittävää vakituisen henkilökunnan määrän kasvamista. Pohjois-Suomen yrityksistä peräti 65 prosenttia yrityksistä ennakoi vakinaisen henkilökunnan lisääntyvän. 

– Pohjois-Suomen matkailutyöllisyyden ongelmana on ollut sesonkiluonteisuus. Tutkimus osoittaa, että kesälomien siirron avulla pohjoisen matkailukausi voisi alkaa jo elokuun alussa ja jatkua huhtikuun loppuun. Alan joustavien työaikajärjestelmien avulla tämä lisäisi vakituisten, ympärivuotisten työpaikkojen määrää Pohjois-Suomessa, Leppäkangas sanoo.

Kesäloman sijoittuminen ei oppimistulosten kannalta olennainen

Olennainen kysymys kesälomien siirron suhteen on sen vaikutus lasten oppimiseen ja jaksamiseen. Kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan osoita yhden tietyn koulukalenterin olevan oppimisen kannalta ylivoimainen tai että kesäloman alkamisajankohdan siirto antaisi aihetta olettaa oppimistulosten heikkenevän.  

Esimerkiksi OECD:n mukaan oppimistulokset eivät ole vahvasti sidoksissa lukuvuoden täsmälliseen rakenteeseen tai opetuspäivien sijoitteluun. OECD-maat järjestävät lukuvuotensa hyvin eri tavoin, mutta menestyviä koulutusjärjestelmiä löytyy useilla erilaisilla ratkaisuilla 

– OECD:n maavertailu ei osoita, että kesäloman tulisi alkaa juuri kesäkuun alussa tai että Suomen nykyinen kesäloman ajoitus olisi oppimisen kannalta muita vaihtoehtoja parempi. Useissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa koulutyö jatkuu pidemmälle kesäkuuhun kuin Suomessa, eikä näissä maissa ole näyttöä siitä, että myöhempi kesäloman alkaminen heikentäisi oppimistuloksia, toteaa PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki 

Oppimistutkimuksen perusteella olennaisempia tekijöitä ovat opetuksen kokonaismäärä, opetuksen laatu, oppimisen jatkuvuus sekä mahdollisuudet palautumiseen ja kertaukseen. Oppiminen hyötyy säännöllisestä rytmityksestä, oppisisältöjen kertauksesta sekä riittävistä palautumisjaksoista. Kesäloman alkamisajankohdan sijaan olennaisempaa onkin koko vuoden rytmitys ja se, miten lukuvuosi kokonaisuutena rakentuu.  

– Kesälomia siirrettäessä on huolella suunniteltava, miten pidentyvän kevätlukukauden kuormitusta voidaan tasata. Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta säännölliset palautumisjaksot näyttävät olevan perustellumpi ratkaisu kuin pitkät lomaputket. Monissa maissa kevätlukukausi katkaistaan pidemmällä lomajaksolla, mikä tukee oppilaiden jaksamista. Opetusministerin esityksessä onkin mukana kevätloma, jolla pitkää kevätlukukautta katkaistaan, Löytömäki sanoo.