Kevytyrittäjyys yleistyy siivousalalla – pelkkä sopimus ei tee työsuhteesta yrittäjyyttä

Duunitori-sivustolla maaliskuussa 2026 julkaistu ilmoitus kuulostaa äkkiseltään tavanomaiselta: Etsimme huolellista ja oma-aloitteista siivoojaa vastaamaan Airbnb-asuntojen vaihtosiivouksista. Työ sisältäisi muun muassa liinavaatteiden vaihtoa, pintojen puhdistusta ja lattioiden siivousta. Ilmoituksessa korostetaan aikataulujen noudattamista ja sitä, että siivooja saa aina tuen ja selkeät ohjeet.

Yrityksen odotuksiin kuuluvat huolellisuus, joustavuus työajoissa ja reipas asenne. Palkkaa maksettaisiin 17 euroa tunnilta. Yritys lupaa tarjota säännöllistä työtä, selkeät ohjeet jokaiseen kohteeseen ja kertoo olevansa luotettava työnantaja.

Todellisuudessa siivoojaa etsivä yritys, tamperelainen Hako Group, ei aio toimia työnantajana, sillä siivoojaa ei etsitä työsuhteeseen vaan kevytyrittäjäksi.

Kevytyrittäjyyttä perustellaan vähäisellä työmäärällä

Hako Group kutsuu itseään Suomen suurimmaksi kalustettujen asuntojen ylläpitoa tarjoavaksi yritykseksi. Verkkosivuillaan yritys kertoo, että he vastaavat 1800 kalustetun asunnon siivouksesta. Lisäksi yritys vastaa yli kahdensadan toimitilan ylläpidosta.

PAM on seurannut yrityksen työpaikkailmoittelua Duunitori-sivustolla. Helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana yritys oli jättänyt kaksitoista ilmoitusta, joissa etsittiin kevytyrittäjänä toimivaa siivoojaa.

Myöhemmin touko-kesäkuussa Hako Group on etsinyt myös työsuhteisia siivoojia Duunitorissa.

Tavoittelimme Hako Groupin toimitusjohtaja Konsta Hakasta puhelimitse kysyäksemme, miksi yritys on rekrytoinut siivoojia kevytyrittäjiksi. Hakanen lopetti puhelun sanoin ”ei kiitos”, kun kuuli puhelun tulevan PAMin viestinnästä. Lopulta hän suostui vastaamaan kysymyksiin sähköpostitse.

Hakanen kertoo, että yrityksellä on tällä hetkellä 73 siivoojaa, joista 40 on työsuhteessa ja loput toimivat yrittäjinä. Hän kertoo, että yrityksen tavoitteena on, että vuoden 2026 loppuun mennessä 90 prosenttia siivoojista olisi vakituisessa työsuhteessa. Yrittäjiä on käytetty hänen mukaansa siksi, että aluksi töitä oli vähän ja työ ei ollut vakiintunutta.

Yrittäjien keskituntilaskutus on Hakasen mukaan ollut 21 euroa tunnilta arkisin (alv 0 %) ja 39 euroa tunnilta pyhäpäivisin (alv 0 %). Hakanen kertoo, että suurin osa kevytyrittäjistä tekee töitä itse neuvotelluilla urakkapalkkiolla.

Pelkkä sopimus ei tee työsuhteesta yrittäjyyttä

PAMin sopimusasiantuntija Anu Kähkönen on seurannut pitkään erilaisten yrittäjämallien ja toimeksiantosuhteiden käyttöä palvelualoilla. Kähkönen pitää tilannetta huolestuttavana.

– Palvelualoilla on nähtävissä kehitys, jossa yrittämisen riskiä halutaan siirtää yhä enemmän yksittäiselle työn tekijälle. Työn kysyntä on usein vaihtelevaa, mikä on osaltaan lisännyt toimeksiantosuhteiden käyttöä. Samalla työsuhteen ja yrittäjyyden välinen raja hämärtyy.

Näennäisyrittäjyydessä on Kähkösen mukaan kyse tilanteesta, jossa työtä tehdään tavalla, jossa työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, mutta sopimus on muotoiltu yrittäjäsopimukseksi.

– Raja ei määräydy sopimuksen perusteella, vaan sen mukaan miten työtä tosiasiallisesti tehdään. Arviointi perustuu kokonaisuuteen, jossa huomioidaan muun muassa työnjohto- ja valvontaoikeus, taloudellisen riskin jakautuminen sekä se, miten vapaasti työntekijä voi päättää työn tekemisestä.

– Yrittäjät kantavat itse taloudellisen riskin työstänsä, sillä sairastuminen tai vapaan pitäminen merkitsee suoraan ansionmenetystä. Sairausajan palkkaa ei makseta, eikä vuosilomaa voi ansaita kuten työsuhteessa, Kähkönen muistuttaa.

Kähkönenpainottaa, että kevytyrittäjyys ei ole juridinen termi, eikä se määritä työn oikeudellista luonnetta. Lain mukaan Suomessa tehdään työtä joko työsuhteessa tai yrittäjänä.

– Sen vuoksi keskeistä on määritellä, tehdäänkö työtä tosiasiallisesti työsuhteessa vai yrittäjänä. Työn vähäisyys tai vakiintumattomuus ei tee työstä yrittäjyyttä, eikä ratkaise työn oikeudellista luonnetta. Myös epäsäännöllistä ja pienimääräistä työtä voidaan tehdä työsuhteessa.

Kevytyrittäjää käyttämällä pyritään minimoimaan riskejä

Varsinaissuomalainen siivousalan yritys Suomen Siivouspiiri Oy on myös etsinyt Duunitorissa siivoojaa toimimaan kevytyrittäjänä. Yritys tarjoaa kotisiivouksia. Yrityksen toimitusjohtaja Jesse Halme kommentoi aihetta PAMille puhelimitse.

– Olemme uusi yritys ja tämä on hyvä tapa minimoida riskejä ja tarjota kevytyrittäjille hiukan parempaa korvausta. Meidän alamme on siitä haastava, että haastatteluvaiheessa kaikki tietysti sanovat olevansa huippusiivoojia, mutta totuus on valitettavasti usein vähän toisenlainen. Se mikä on meidän tasomme ja mitä vaaditaan meidän siivoojiltamme ei aina kohtaa siihen koettuun hyvään siivoukseen, Halme kertoo.

Eikö koeaika riittäisi tällaisten riskien minimointiin?

– Se on yksi vaihtoehto, mutta tulee tietenkin muitakin velvoitteita yritykselle työsuhteesta. Haluan pienellä riskillä lähteä katsomaan, miten liiketoimintaa saadaan kasvatettua. Totta kai meilläkin on tavoite palkata omia työntekijöitä, mutta alkuvaiheessa on hankala sanoa, montako tuntia on töitä minäkin viikkona, Halme vastaa.

Halme kertoo, että yrittäjälle maksettava palkkio lähtee siivoojan omasta esityksestä, ja jos se koetaan järkeväksi ja kohtuulliseksi, niin sopimusta lähdetään edistämään. Hän kertoo myös, että yritys tarjoaa siivoojalle työvälineet. Entä valvooko yritys siivoojien työntekoa ja jälkeä?

– Olemme järjestäneet alkutapaamisen ja käymme läpi kriteerit ja kohdat mitkä pitää täyttyä. Siivoojat saavat antaa tietenkin oman näkemyksenä ammattilaisena asiaan ja sitä kautta lähdetään suorittamaan tällainen koesiivous. Tietysti reagoidaan heti, jos työn jälki on ollut huonoa. Siihen meillä on sitten sopimusehdoissa määritelty, mitä ne toimenpiteet ovat.

Halmeen mukaan koesiivouksesta maksetaan korvaus yrittäjäsiivoojalle.

Myöhemmin Halme haluaa tarkentaa, että ei tarkoittanut riskien minimoinnilla työnantajavelvoitteiden välttämistä, ja että laatuun reagointi ei tarkoita päivittäistä johtamista tai työnjohdollista valvontaa.

Samaan aikaan haetaan sekä kevytyrittäjiä että työntekijöitä

Hakanen kertoo Hako Groupin tarjoavan työmahdollisuuksia, joihin yrittäjät voivat tarttua oman tilanteensa mukaan. Hän korostaa, että kyse ei ole velvoittavasta työvuorolistasta, vaan mahdollisuudesta ottaa vastaan töitä.

Hakanen kirjoittaa myös, että he seuraavat työn laatua asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi, mutta kyse ei ole työnjohdollisesta valvonnasta.

Huhtikuussa Duunitori-sivustolla julkaistiin Hako Groupin työpaikkailmoitus, jossa haettiin kalustettujen asuntojen siistijää työsuhteeseen. Työpaikkailmoitus on samankaltainen niiden ilmoitusten kanssa, joissa etsitään yrittäjänä toimivia siivoojia.

Kähkösen mukaan tällaisessa tilanteessa pitäisi varmistua, että yrittäjyys on aitoa eikä näennäistä.

– Yrittäjyys on aitoa silloin, kun tekijällä on tosiasiallinen vapaus päättää työstään, työn hinnoittelusta ja asiakkaistaan, mutta myös vastuu toiminnastaan ja siihen liittyvästä taloudellisesta riskistä.

Hakasen mukaan yrittäjinä on pidetty henkilöitä, jotka tekevät yrittäjinä ”omaa juttuansa” ja saavat lisätilauksia yritykselleen Hako Groupilta.

Työsuhteisten työntekijöiden palkkaaminen on suunnitelmissa

Hakasen mukaan Hako Groupissa ollaan tietoisia työsuhteen tunnusmerkeistä ja ne on huomioitu toiminnassa. Hakasen mukaan heidän mallissaan ”työ ei ole velvoittavaa”, ”tekijä päättää itse työn vastaanottamisesta” ja ”työmäärä ei ole sidottu”.

Lisäksi Hakanen kirjoittaa yrityksen käyvän avoimesti läpi mitä yrittäjyys tarkoittaa ja miten se eroaa työsuhteesta. Jatkossa yritys aikoo hänen mukaansa siirtyä ”työsuhteiseen malliin”, mutta aikoo pitää ”yrittäjämallin vaihtoehtona niille kenelle se sopii parhaiten”.

Touko-kesäkuussa julkaistuissa työpaikkoilmoituksissa haetaankin Hako Groupille useita työsuhteisia siivoojia tekemään töitä kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaisilla ehdoilla.

Suomen Siivouspiirin Halme sanoo, että työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty heidän käyttämien siivoojien kohdalla.

– Sen mukaan minkä itse olen tehnyt tutkimusta ja tarkastelua, niin ei pitäisi täyttyä. Kun ei pystytä sanomaan työkohteista, että milloin niitä on, eikä ole säännöllistä aikataulua, että joka maanantai ollaan täällä tai tuolla vaan niitä tulee vähän ripotellen aina päivittäin.

Ette ole kokeneet, että tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä voisi toimia?

– Kuten sanottu, myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus, että pystytään palkkaamaan montakin vakituista työntekijää. Mutta nyt ollaan niin alkuvaiheessa, että täytyy niitä kulupuolia vähän miettiä, kun tulee tietyt velvoitteet yhdenkin työntekijän palkkaamisesta, Halme sanoo.

Halme haluaa myöhemmin tarkentaa tarkoittaneensa, että vakituisten työntekijöiden palkkaaminen edellyttää riittävän ennakoitavaa työmäärää ja jatkuvaa työvoiman tarvetta, joiden arvioiminen on uudessa yrityksessä vaikeaa.

Suomeen tarvitaan nopeampi tapa ratkaista, onko kyseessä työsuhde vai aito yrittäjyys

Pakko- tai näennäisyrittäjyyteen voi palvelualoilla törmätä niin alustatyössä kuin jopa jäätelökioskilla kesätyössä.

– PAM on esittänyt ensi vaalikaudelle, että lainsäädännössä puututtaisiin yritysten mahdollisuuteen teettää työtä työsuhteenomaisesti, mutta ilman työsuhteen turvaa. Näennäisyrittäjillä ei ole työ- ja sosiaalioikeudellisen lainsäädännön suojaa, joka on luotu heikomman osapuolen suojaksi. Samalla työtä teettävä taho määrittää usein työlle vaatimuksia sekä siirtää kaikki työnantajavelvoitteet ja riskit työtä tekevän kannettavaksi, Kähkönen sanoo.

Siksi Kähkösen mukaan Suomeen tarvitaan nopea ja tehokas tapa vahvistaa onko kyseessä työsuhde vai aito yrittäjyys. Nykyisin ratkaisua pitää hakea oikeusteitse ja prosessi voi kestää vuosia.

Samalla oikeudentilan tahallisesta väärintulkinnasta – eli esimerkiksi työtä tekevän henkilön virheellisestä määrittelystä yrittäjäksi – pitäisi langettaa työn teettäjälle tuntuvia sanktioita.

– Tähän ilmiöön pitää puuttua nyt. Muuten vaarana on näennäisyrittäjyyden leviäminen ja yleistyminen, mikä johtaa lopulta työntekijöiden turvan ja ansioiden romuttumiseen, Kähkönen varoittaa.

Teksti: Pauli Unkuri