Hyppää sisältöön
Uutiset

03.07.2025 13:35

Muista olla tarkkana sopimusta allekirjoittaessa – kesätyöntekijöitä houkutellaan pakkoyrittäjyyteen

Usein kesäisin pintaan nouseva viheliäs ilmiö pakkoyrittäjyydestä on jälleen tapetilla. Työsuhde ei muutu yrittäjyydeksi osapuolten välillä tehdyllä sopimuksella, vaan työnteon muoto ratkeaa työsopimuslain ja kokonaisharkinnan perusteella, PAMin juristi Sanna Kyröläinen kertoo.

Kuvituskuva, ei liity uutisen tapaukseen. Kuva: Ross Helen (Canva)

Sosiaalisessa mediassa on puhuttanut Taloussanomissa julkaistu uutinen, jossa 17-vuotiaan tytön kesätyö jäätelökioskilla paljastuikin yrittäjyydeksi.

Työnhakulomakkeessa oli puhuttu työsuhteesta, työvuoroista, työsopimuksesta ja työntekijästä, mutta allekirjoitusvaiheessa työsopimus olikin vaihtunut ”toimitsijasopimukseksi” ja töitä jäätelökioskilla olisi tehty yrittäjänä ilman työehtosopimuksen vähimmäisehtoja.

Asian todellinen laita oli paljastunut, kun tytön äiti oli tarkistanut sopimusta ja kieltänyt tyttöä allekirjoittamasta.

Nuorten kesätyöntekijöiden kokemattomuutta käytetään härskisti hyväksi

PAMin juristi Sanna Kyröläinen kehottaa aina tarkistamaan työsopimuksen ajan kanssa ja huolella ennen allekirjoittamista. PAMin jäsen voi myös lähettää työsopimuksen liittoon tarkistettavaksi.

– Työsopimuksesta pitää selvitä esimerkiksi palkka, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto, irtisanomisaika, mahdollinen koeaika ja noudatettava työehtosopimus. Ensimmäiseen kesätyöhön menevä nuori ei aina tiedä oikeuksiaan ja tämän hyväksikäyttäminen on härskiä toimintaa.

Työsuhdetta ei voi muuttaa yrittäjyydeksi vain muuttamalla pari sanaa sopimuksesta. Uutisen mukaan tapauksen jäätelökioskilla on käytössä työvuorolistat ja myyjät tekevät töitä työnjohdon alaisuudessa.

– Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, on kyse työsuhteesta eikä yrittäjyydestä. Tällainen pakkoyrittäjyys on ikävä ilmiö. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat sopimus, henkilökohtainen työntekovelvoite sekä työn tekeminen työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan.

PAMin juristi Sanna Kyröläinen kehottaa olemaan tarkkana työsopimusta allekirjoittaessa. Tarvittaessa apua voi pyytää omasta ammattiliitosta.

Pakkoyrittäjyydellä siirretään riskiä ja kuluja työntekijän maksettavaksi

Pakkoyrittäjyydellä pyritään siirtämään yrityksen riskiä ja työnantajan pakollisia kuluja työntekijän maksettavaksi. Jos työpaikalla tapahtuu työtapaturma, työntekijää suojaa työnantajan pakollinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

Yrittäjä joutuu itse huolehtimaan ja maksamaan palkkiostaan esimerkiksi työtapaturmavakuutus- ja eläkemaksut. Myös vuoroja voidaan perua pelkällä ilmoituksella tehdystä sopimuksesta riippuen ja kesätyön päättyessä lomakorvauksia ei makseta, sillä vuosilomia ei kerry ilman työsuhdetta.

Yrittäjälle ei myöskään tarvitse maksaa mitään työehtosopimuksen mukaisia työaikalisiä, sairausajan palkkaa tai tuplapalkkaa sunnuntailta.

– Vaikka palkkio olisi muutaman euron työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa suurempi, jää yrittäjänä todennäköisesti miinukselle, kun lisät ja lomakorvaukset jäävät saamatta, mahdollinen sairastuminen otetaan huomioon ja yrittäjän palkkiosta on vähennetty kaikki kulut.

Kyröläisen mukaan yrittäjänä toimiessa korvauksen on oltava aidosti riittävän suuri, jotta siitä voi kattaa kaikki tarpeelliset maksut ja kuluerät siten, että käteen jää vielä tuloa. Tärkeintä on, että henkilö itse ymmärtää olevansa yrittäjä ja tietää, mitä se aidosti tarkoittaa.

Yrittäjällä erikoisia selityksiä toiminnalleen

Taloussanomien jutussa haastateltu yrittäjä puolusteli toimintaansa sanomalla, että ”palkkasuhteessa tulee tellejä, lellejä, lomarahoja ja muuta” ja että ”eivät he [työntekijät] silloin ikinä tiedä, mitä saavat”.

Yrittäjä perusteli kiinteää 10 euron tuntipalkkiota yrittäjänä toimivalle kioskimyyjälle siis muun muassa sillä, että työsuhteessa työntekijät olisivat oikeutettuja lomakorvaukseen työsuhteen päättyessä.

Hiukan korkeampi tuntipalkka kuittaa haastatellun yrittäjän mielestä kaikki työsuhteeseen kuuluvat edut ja työnantajan velvollisuudet. Yrittäjänä toimivan kioskimyyjän palkkiostaan maksamia kuluja kioskin omistaja ei muistanut mainita.

Kioskiyrittäjä piti toimintaansa ”oppikirjan mukaisena”.

– Työsopimuslain mukaisten työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä kyse on työsuhteesta, jolloin koko työlainsäädäntö tulee sovellettavaksi. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa on tehtävä kokonaisarvio, jonka perusteella voidaan ratkaista, onko kyse työsuhteesta vai ei. Sopimuksen otsikointi esimerkiksi toimeksiantosopimukseksi ei muuta sitä, että kyse on työsuhteesta, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, Kyröläinen painottaa.

Muista nämä asiat kesätöissä

  1. Tee aina kirjallinen työsopimus. Sopimuksesta tulee käydä selkeästi ilmi ainakin palkka, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto, irtisanomisaika ja noudatettava työehtosopimus.
  2. Työstä on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Eri nimillä esiintyvät kokeilu-, harjoittelu- tai tutustumisvuorot ilman palkkaa ovat lähtökohtaisesti laittomia. ”Harjoittelu” on opintoihin liittyvää tai TE-toimiston kautta sovittua ohjattua harjoittelua.
  3. Työvuoroluettelo eli työvuorolista on annettava sinulle hyvissä ajoin. Pidä myös itse kirjaa tehdyistä työvuoroistasi. Palkka, lisät, ylityöt, lisätyöt ja lomakorvaus on helpompi tarkistaa, kun työvuorot ovat sinulla itselläsi ylhäällä.
  4. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa yksipuolisesti työvuorolistaa esimerkiksi tilanteessa, jossa sadepäivä vie asiakkaat jäätelökioskilta tai terassilta tai on muuten hiljaista. Työvuorolistaan merkitty työvuoro on aivan oikea työvuoro ja siitä maksetaan työntekijälle aina palkka.
  5. Liity oman alasi ammattiliittoon! Ammattiliiton jäsenenä saat tukea ja apua esimerkiksi, jos työvuoroja perutaan ilman lupaa, palkassa on epäselvyyksiä tai sairastumistapauksissa työnantajan vaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta.

Teksti: Pauli Unkuri, Marianne Friman ja Sanna Kyröläinen. Kuvat: Hannele Pohjanpalo-Sampio ja Ross Helen (Canva).

Avainsanat:

kesätyö

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku