Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Hallituksen lakiluonnos jättää alustatyön ongelmat ratkaisematta 
Tiedotteet

13.08.2026 10:31

Hallituksen lakiluonnos jättää alustatyön ongelmat ratkaisematta 

EU:n joulukuussa 2024 säätämän alustatyödirektiivin tarkoituksena on parantaa alustatyön työehtoja ja työoloja. Suomen hallituksen lakiluonnos ei kuitenkaan ratkaise alustatyön keskeisimpiä ongelmia, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Eduskuntatalo aurinkoisessa säässä.

Alustatyödirektiivin tavoitteena on parantaa alustatyön työehtoja, työoloja ja henkilötietojen suojaa sekä varmistaa alustatyötä tekevien oikea ammattiasema. Nyt alustatyöntekijät on usein luokiteltu virheellisesti yrittäjiksi. Se sulkee alustoilla työskentelevät työntekijöitä koskevan lainsäädännön ulkopuolelle ja vapauttaa alustayritykset työnantajan vastuista. 

– Vaikuttaa siltä, että valmistelun tavoitteena on ollut rajaa hipoen sisällyttää direktiivin vaatimukset lainsäädäntöön niin, ettei tosiasiassa mikään muutu. Jos luonnoksen mukainen lainsäädäntö luotaisiin, esimerkiksi PAMin edustamien lähettiin pitäisi edelleen kantaa itse riskit sairastumisesta, loukkaantumisesta ja heikoista työoloista, Rönni-Sällinen toteaa. 

Työsuhdeolettaman kynnys liian korkea 

Direktiivi vaatii jäsenvaltion luomaan työsuhdeolettaman. Se tarkoittaa, että alustatyötä oletetaan tehtävän työsuhteessa, mikäli alusta käytännössä ohjaa ja valvoo työn tekemistä kuin työnantaja. Lisäksi jäsenvaltioilta vaaditaan tehokkaita menettelyjä varmistaa, että alustatyöntekijöiden asema vastaa heidän todellista työtään. 

Pelkkä olettama ei riitä, vaan direktiivi määrää myös luomaan lainsäädäntöä, joka vähentää mahdollisuutta tulkita ammattiasemaa väärin. 

– Työsuhdeolettama on luonnoksessa kuitenkin muotoiltu niin, että se antaa mahdollisuuden helposti muokata ja argumentoida tehtävää alustatyötä yrittäjyydeksi. Pikemminkin on siis pidetty huolta siitä, että väärintulkinta on edelleen mahdollista, Rönni-Sällinen sanoo. 

Tuhansien eurojen oikeustaistelut 

Direktiivi vaatii mailta myös tehokasta lainsäädäntöä. Luonnoksen perustelujen mukaan Suomessa on jo riittävä järjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa oikoa väärinluokittelua, joten nykylainsäädäntö riittää. 

– Tilannearvio on väärä, sillä eiväthän työntekijät nyt saa oikeutta, Rönni-Sällinen huomauttaa. 

Koska uusia keinoja väärinluokittelun estämiseksi ei esitetä, alustayrityksen haastaminen oikeuteen jää edelleen yksittäisen työntekijän ainoaksi keinoksi yrittää oikaista luokittelu väärin perustein yrittäjäksi. Se merkitsisi esimerkiksi ruokalähetille jopa kymmenientuhansien eurojen kustannuksia sekä vuosia kestävää oikeusprosessia. 

Yksittäinen tuomio ei kuitenkaan muuttaisi koko alaa koskevia vääristyneitä käytäntöjä. 

Rönni-Sällinen pahoittelee sitä, että lakivalmistelussa ei ole tähdätty pysyvästi työmarkkinoille tulleen alustatalouden ongelmien ratkaisuun ja eri osapuolien tasapuoliseen kuulemiseen. Ruokalähettejä edustavalta PAMilta ei ole pyydetty lausuntoa, ei myöskään alustayhtiö Woltilta. Se kuitenkin mainitaan lakiluonnoksessa 20 kertaa, PAM 7 kertaa. 

– Lakiluonnos vaatii toimiakseen olennaisia muutoksia. Näyttää siltä, että lainvalmistelussa on tavoitteena ollut suojella pikemminkin alustayrityksiä kuin varsinaisen työn tekijöitä, Rönni-Sällinen sanoo. 

Hallitus lähetti heinäkuun alkupuolella lausuntokierrokselle luonnoksensa alustatyölaista, johon EU-direktiivin säädökset on määrä sisällyttää.  PAM jätti lausunnon tänään.

Tutustu lausuntoon tästä

Kuva: Stutterstock

Avainsanat:

alustatalous lainsäädäntö

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku