Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » ”Tyhjän saa pyytämättäkin” – PAM ei näe edellytyksiä jatkaa neuvotteluja Woltin lähettien työehdoista  
Tiedotteet

04.09.2026 14:54

”Tyhjän saa pyytämättäkin” – PAM ei näe edellytyksiä jatkaa neuvotteluja Woltin lähettien työehdoista  

Tavoite elämiseen riittävistä tuloista ja asiallisista työehdoista ei lähentynyt yhtään tänäänkään, kun PAM neuvotteli Woltin kanssa lähettien työehdoista.


PAMin tavoitteena neuvotteluissa on ollut parantaa lähettien asemaa – palkkaa ja työoloja.  Toimituskohtaisen palkan pitäisi olla asiallinen ja odotusajalta pitäisi saada korvaus. Omista työvälineistä ja matkoista pitäisi myös saada korvaus, neuvotteluissa mukana oleva PAMin juristi Ronja Marjander sanoo. 

– Neuvottelujen ytimessä on lähet­tien kaikesta työstä saatava oikeudenmukainen korvaus. Asian kestävästä ratkaisusta hyötyisivät sekä lähetit, asiakkaat että koko yhteiskunta, sanoo lähettejä edustavan PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda.

Neuvotteluja on käyty kohta kolmen vuoden aikana.  

– Wolt ei ole koko tänä aikana tuonut pöytään esitystä, joka takaisi elämiseen riittävää palkkaa. Olemme niin kaukana toisistamme, että neuvotteluja ei kannata jatkaa. Tyhjän saa pyytämättäkin, sopimuspäällikkö Juha Ojala sanoo. 

– Pyrimme edelleen parantamaan lähettien tilannetta. Mikäli muita vaihtoehtoja ei ole, haemme ratkaisuja oikeudesta, Marjander toteaa.

Oikeudet, jotka piti jo olla 

Olennainen ongelma lähettien työolojen ja palkkauksen parantamisessa on, että heidät on väärinluokiteltu yrittäjiksi, jolloin työlainsäädäntö ei suojele heitä. Lainsäädännön rinnalla työehtosopimus takaa pohjoismaisessa työmarkkinamallissa työsuhteessa olevien vähimmäistyöehdot. 

Marjanderin mielestä surullisinta on, että suurimman osan nyt neuvoteltavista asioista pitäisi jo nyt olla työsuhteisilla läheteillä toteutuvia oikeuksia. 

– Woltin esitykset ovat olleet sellaisia, että työsuhteessa oleville jäisi jopa vähemmän käteen kuin yrittäjänä oleville.  Tavoitteena lienee saada lähetit edelleen valitsemaan mieluummin yrittäjyyden, Marjander arvioi. 

Tavoite kunnollinen alustatyölaki 

Eri tuomioistuimilta on tullut ratkaisuja, joiden mukaan lähetit ovat työsuhteessa. Yleisesti ajatellaan, että tuomioistuimen ratkaisun jälkeen on normaalia pyrkiä korjaaman toimintaansa tuomioistuimen ratkaisun mukaiseksi.  

– Sen sijaan Wolt on aina muuttanut käytäntöjään sen verran, että se on voinut jatkaa aiempaa yrittäjälähetteihin pohjautuvaa mallia. KHO:n viimevuotisesta päätöksestä se haki tuomion purkua ja lupasi palkata 100 lähettiä työsuhteeseen 10000 lähetin joukkoon. Tiettävästi työsuhteisten määrä ei ole noussut lähelle tätäkään lukua. 

– Suomen työlainsäädännön noudattaminen ei näyttäisi olevan Woltin tavoitteena, Marjander arvioi. 

Vuonna 2024 hyväksytty EU alustatyödirektiivikin on tunnistanut alustatyön väärinluokittelun ongelmat. Direktiivi vaatii jäsenvaltiolta tilanteen selkeyttämistä ja riittävien rakenteiden luomista, jotta väärinluokittelu voidaan korjata.  

PAMin käsityksen mukaan hallituksen alustatyölakiluonnos on tehty direktiivin vähimmäistasoa hipoen. Se ei paranna alustatyöntekijöiden asemaa eikä helpota väärinluokittelun oikomista.  Alustatyölailla tunnutaan suojaavan enemmän alustayrityksiä kuin alustatyötä tekeviä. 

–   Vaikutamme parhaamme mukaan siihen, että alustatyölaista saataisiin sellainen, että se parantaisi alustatyötä tekevien asemaa eikä käytännössä vakiinnuttaisi tilannetta nykyiselleen, Marjander kertoo. 

Avainsanat:

alustatalous

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku