Hyppää sisältöön
Viimeksi päivitetty: 28.06.2023

Työskentely kuumassa tai kylmässä

Työnantajalla on vastuu työpaikan lämpötilan vaikutuksista terveyteen. Kuumuuden, kylmyyden tai vetoisuuden aiheuttamat ongelmat on huomioitava ja kirjattava työsuojelun toimintaohjelmaan.

Työsuojelun toimintasuunnitelmiin tulee kirjata toimenpiteet, joilla parannetaan työpaikan lämpöolosuhteita. Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain.

Myös työterveyshuollon pitää arvioida lämpöolosuhteet ja niiden vaikutus terveyteen

  • työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä
  • työntekijälle tehtävässä työhöntulotarkastuksessa
  • muissa työterveyshuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa.

Työterveyshuolto antaa myös suosituksia taukoihin, suojavaatteisiin ja haittojen ennaltaehkäisyyn liittyen.

Lämpötilan raja-arvot ja lämpötiloja koskevat suositukset

Lämpöolojen on pidettävä yllä ihmisen lämpötasapainoa ja lämpöviihtyvyyttä. Lämpöolosuhteet muodostuvat lämpötilan lisäksi mm. ilmankosteudesta, ilmanliikkeestä (vedosta) ja lämpösäteilystä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat työn luonne, raskaus, suoritustapa ja vaatetus.

Lämpötiloista ja ilmanliikkeestä on laadittu ohjearvoja työn kuormituksen mukaan:

  • kevyt istumatyö 21–25 °C, esim. kassatyö, toimistotyö
  • kevyt työ 19–23 °C, esim. pientavarahyllytys ja -keräily
  • keskiraskas työ 17–21 °C, esim. varastotyö, myyjän työ
  • raskas työ 12–17 °C, esim. raskaiden taakkojen käsin suoritettavat nostot.

Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on 30–70 %.

Työskentely helteessä tai kuumissa olosuhteissa

Kesällä useimmat palvelualojen työntekijät kärsivät kuumista olosuhteista. Ilmastoinnin puute tai sen tehottomuus on yleistä kaupoissa, toimistoissa ja varastoissa. Ravintoloiden ja ruokaloiden keittiöissä kuumuus on ympärivuotinen ongelma, ja lämpötila voi nousta yli 40°C:een.

Työskentely korkeissa lämpötiloissa kuormittaa elimistöä. Sydän lyö nopeammin ja rasittuu. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus.

Työntekijä voi itse vähentää lämpörasitusta valitsemalla työhön sopivan kevyen ja väljän vaatetuksen. Tärkeää on huolehtia myös elimistön neste- ja suolatasapainosta. Jos nestevajetta ei korvata, sisäelinten lämpötila nousee ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa. Ilman suojatoimia saattaa seurata lämpökouristuksia, lämpöpyörtyminen ja jopa lämpöhalvaus. Kuumuus alentaa myös henkistä suorituskykyä ja lisää tapaturma-alttiutta.

Mitä keinoja on vähentää kuumuutta?

Väliaikaisena apuna kuumuuteen esimerkiksi muutamina hellepäivinä voi olla tuuletin. Tuulettimen sijoittelussa on käytettävä harkintaa, jotta se ei aiheuteta vetoa ja siihen liittyviä haittoja.

Jos lämpötila nousee pidemmäksi aikaa, on haettava kestävämpiä ratkaisuja. Tehokkain menetelmä on koneellinen ilmanvaihto, jolloin kylmää ilmaa puhalletaan työtilaan.

Myös lämpölähteiden kunnollinen eristäminen laskee huomattavasti lämpötilaa.

Ylimääräiset tauot kuumissa työskentelyolosuhteissa

Jos työpaikan lämpötila toimenpiteistä huolimatta ylittää +28 °C, on lisättävä taukojen määrää.

Työtä suositellaan tauotettavaksi 10–15 min tuntia kohden.

  • Jos lämpötila on alle 33 °C, työtä tehdään 50 min, tauko on 10 min.
  • Jos lämpötila on yli 33 °C, työtä tehdään 45 min, tauko on 15 min.

Jos lämpötila nousee yli 33 °C:een raskaissa ruumiillisissa töissä, on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Niitä ovat työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen, erityisen suojavarustuksen käyttäminen ja usein toistuva työn tauottaminen. Ensisijaisia ovat tietenkin ilmanvaihtoon ja lämpölähteiden eristämiseen liittyvät tekniset ratkaisut.

Työskentely kylmässä

Palvelualoilla tehdään monenlaista kylmätyötä niin ulkona kuin sisätiloissakin. Ulkotyötä tehdään muun muassa varastoissa, kiinteistönhuollossa ja hiihtokeskuksissa. Sisätiloissa kylmätyötä on esimerkiksi pakastealtaiden täyttäminen, maitohuoneessa ja kylmävarastossa työskentely sekä lihan käsittely.

Molemmissa tapauksissa työntekijä joutuu myös siirtymään aika ajoin lämpimästä tilasta kylmään, mikä stressaa elimistöä erityisesti.

Kylmästä aiheutuvia haittoja alkaa yleensä ilmetä alle 10 °C:n lämpötiloissa. Kylmyyden tiedetään heikentävän hengitys-, verenkierto- sekä tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyä ja lisäävän työn kuormittavuutta. Lievä ja kohtalainen jäähtyminen voi heikentää käsien toimintakykyä, voimakas jäähtyminen heikentää kaikentyyppistä toimintakykyä.

Vuosia jatkuneessa kylmätyössä kehittyy nivel- ja lihasvaivoja enemmän kuin vastaavassa työssä lämpimässä.

Mitä keinoja on vähentää kylmyyttä?

Vetoisuus on ongelma tyypillisesti ”ovensuutöissä” kassoilla ja kioskeissa sekä varsin monissa varastoissa ja toimistotöissä. Näihin töihin työnantajan on varattava tarkoituksenmukaista lisävaatetusta, jonka tulee olla helposti riisuttava ja puettava.

Vaatetus onkin usein ainoa yksilökohtainen suojauskeino. Lisäksi voi tulla kysymykseen työkalujen ja koneiden kylmien kosketuspintojen lämpöeristäminen. Vetoa voidaan torjua erilaisilla sermeillä tai lämmittämällä työpiste lämpöpuhaltimilla. Lämmityslaitteiden kanssa tulee olla tarkkana paloturvallisuudesta.

Ylimääräiset tauot auttavat kylmäntorjunnassa

Kylmää voidaan torjua myös lyhentämällä altistusaikaa eli tauottamalla työtä, esimerkiksi 50 minuuttia kylmätyöskentelyä ja 10 minuuttia muuta työtä. Erilaisilla työjärjestelyillä voidaan lyhentää työskentelyaikaa kylmissä oloissa. Odotusjaksot tulee voida viettää lämpimissä tiloissa, ja kostuneille työvaatteille tulee olla kuivaushuone.

Kylmätyöskentelyyn liittyviä määräyksiä työehtosopimuksissa

Pamilaisista työehtosopimuksista ei löydy työpaikan liiallista kuumuutta koskevia määräyksiä, mutta kylmässä työskentelystä maksetaan useassa sopimuksessa palkanlisää.

Kaupan työehtosopimus

Varastotyöntekijälle maksetaan olosuhdelisää 7–11 % esimerkiksi työskentelystä ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana. Pakastevarastossa tehdyiltä työtunneilta maksetaan 20 %:n lisä.

Myyjille ja myymälätyöntekijöille maksetaan kylmähuonelisää vähintään 5 %, kun työntekijä työskentelee pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa. Pakkashuoneessa tehdyiltä työtunneilta maksetaan 20 %:n lisä.

Hiihtokeskusalan työehtosopimus

Lumetustyötä, laduntekotyötä ja muuta ulkona tehtävää työtä varten työnantaja hankkii kylmyydeltä suojaavan haalarin, käsineet ja jalkineet. Alimmista kulloisistakin työskentelylämpötiloista sovitaan työnantajan ja työntekijöiden välillä paikallisesti.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus

Kun työtehtävän vaativuutta määritellään, työolosuhteet, mukaan lukien työpaikan lämpötila, vaikuttavat työtehtävän pisteytykseen palkkausjärjestelmässä.

Jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen välttämättömäksi tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi, työnantaja on työturvallisuuslain nojalla velvollinen antamaan tällaisen suojeluvälineen työntekijän käytettäväksi.

Työnantaja kustantaa työturvallisuuden kannalta välttämättömän suojeluvaatetuksen sekä muut tarvittavat suojavälineet.

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki
25§ Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen
33§ Työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus
39§ Fysikaaliset tekijät ja sähköturvallisuus

Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2010 (D2) (pdf)
Lämpöolot on määritelty yleinen rakennusten lämpötilan oleskeluvyöhykkeen suunnitteluarvo. Se on lämmityskautena 21 °C ja kesäkautena 23 °C. Lisäksi on määritelty tilakohtaisia ohjearvoja.

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) 12 § edellyttää, että työhuoneen ikkunoiden ja lasiseinien tulee olla työn luonne huomioon ottaen sellaisesta materiaalista tai siten suojattu, että työntekijä välttyy työssään terveydelle haitalliselta auringon aiheuttamalta lämpökuormitukselta.

Hyödyllisiä linkkejä

Haku