Melu työperäisten haittojen ammattitautien aiheuttajana

Melua pidetään kuulolle vaarallisena, jos se ylittää jatkuvasti 85 desibeliä. Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi kuulon heikkenemistä aiheuttaa jo noin 75 desibelin melu. Tupakointi lisää melulle herkistymistä.

Palvelualoilla melulle altistutaan esimerkiksi

• kaupan varastoissa ja pullonpalautushuoneissa
• ravintoloiden keittiöissä ja etenkin live-esiintymispaikoissa
• kiinteistöhuollossa ja siivoustyössä, kun käytetään erilaisia koneita.

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.

Yli 85 desibeliä vaatii henkilökohtaiset kuulonsuojaimet

Meluasetus määrittelee toiminta- ja raja-arvot melualtistukselle. Altistuksen alempi toiminta-arvo on 80 desibeliä ja ylempi 85 desibeliä. Työnantajan on ylemmän rajan ylittyessä huolehdittava, että työntekijällä on saatavillaan henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ja mahdollisuus lääkärintarkastukseen.

Jos melu ylittää 87 desibeliä vielä kuulonsuojainten käytön jälkeenkin, on työnantajan välittömästi ryhdyttävä toimiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon.

Myös päivittäinen melualtistus on arvioitava. Jos se ylittää 80 dB tai äänen huippupaine 112 Pa (135 dB), on annettava riittävä ohjaus ja opetus melun vaaroista ja niiden torjunnasta.

Työntekijöiden edustajalla on oikeus olla mukana melun mittauksessa, ja sen tuloksista on asianmukaisesti tiedotettava työntekijöille.

Melun aiheuttamat haitat

Melun aiheuttamat haitat ilmenevät tilapäisenä tai pysyvänä kuulon heikkenemisenä. Kuulovaurion riski riippuu melutasosta, altistuksen kestosta sekä yksilöllisestä melunsietokyvystä.

Melun aiheuttamat lievemmät haitat kuulolle voivat olla palautuvia, mutta taustamelu ja hälinä saattavat aiheuttaa psyykkistä kuormittumista, ärtymystä, unihäiriöitä ja suorituskyvyn heikkenemistä. Meluisassa ympäristössä myös tapaturma-alttius lisääntyy, koska esimerkiksi varoitusääniä ei havaita yhtä helposti.

Taustamelun haittoja voi parhaiten estää parantamalla työskentelypisteiden äänieristystä sekä suunnittelemalla tarkasti työskentelypisteiden sijainnit.

Meluntorjunta

Melua voidaan torjua ensisijaisesti koteloimalla melulähde, rajoittamalla melun etenemistä, rajoittamalla melussa oleskelua tai käyttämällä kuulosuojaimia.

Lainsäädäntö

• Työturvallisuuslaki (738/2002) 39 §
• Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)
• Valtioneuvoston asetusterveystakastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 831/2005

Hyödyllisiä linkkejä

• Sosiaali- ja terveysministeriö – Työmelu (pdf)
• Työterveyslaitos – Altistuminen työympäristön haittatekijöille/Melu